Paavalin saarna Antiokiassa, Apt.13:13-52

PAAVALI JA BARNABAS PISIDIAN ANTIOKIASSA
Apt. 13:13-52
---
13:13 Ja kun Paavali seuralaisineen oli purjehtinut Pafosta, tulivat he Pamfylian Pergeen; siellä Johannes erosi heistä ja palasi Jerusalemiin.
13:14 Mutta he vaelsivat Pergestä eteenpäin ja saapuivat Pisidian Antiokiaan; ja he menivät synagoogaan sapatinpäivänä ja istuutuivat.
13:15 Ja sittenkuin lakia ja profeettoja oli luettu, lähettivät synagoogan esimiehet sanomaan heille: "Miehet, veljet, jos teillä on jokin kehoituksen sana kansalle, niin puhukaa".
--
Paavali jatkoi seuralaisineen matkaa PISIDIAN ANTIOKIAAN (13,14). Johannes palasi Jerusalemiin.

Antiokiassakin oli juutalaisten synagooga, jonne matkalaiset menivät sapattina. Synagoogajumalanpalveluksen muoto oli kaikkialla samanlainen; laulettiin psalmeja ja luettiin Mooseksen ja profeettojen kirjoituksia (14). Jos joku kirjanoppinut oli paikalla, saattoi jumalanpalvelukseen kuulua myös saarna.
Ehkäpä Antiokian juutalaiset saivat tietää, että Paavali kuului kirjanoppineihin. Niinpä hänen annettiin puhua.
Tätä Paavali oli odottanutkin!
--
PAAVALIN SAARNA (Paavalin ensimmäinen puhe)
Apt. 13:16-41
--
Paikalla oli juutalaisia ja ”Jumalaa pelkääviä” pakanoita (16).
Aluksi hän luo katsauksen Israelin historian eri vaiheisiin.
Juutalaisille tämä oli tuttua, mutta pakanoille uutta. Jumala on historiassa toimiva elävä Jumala, jolla on koko ihmiskuntaa koskeva suunnitelma.

Sitten Paavali tulee itse asiaan; Jumala on tarttunut ratkaisevalla tavalla asioitten kulkuun.
Tuhansien vuosien valmisteleva Jumalan työ on tullut päätökseensä. Messias on tullut.
Ehkäpä kuulijat ovat kuulleet joitakin huhuja Jeesuksesta, Hänen kuolemastaan ja kuolleista heräämisestään.
Nyt he ovat kasvotusten sellaisten henkilöitten kanssa, jotka itse ovat olleet Jeesuksen elämän silminnäkijöitä ja tunsivat tapahtumat yksityiskohtaisesti.

Paavalin saarnan pääkohta on: Jeesuksessa ovat kirjoitukset täyttyneet. Nyt on tarjolla täydellinen anteeksiantamus uskon kautta Jeesukseen.
”... jokainen, joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi, vapaaksi kaikesta,..” (39).
On siis aika ottaa vaarin tästä kutsusta- meidänkin!
--
1. Jo joudu, mun sieluni, heräämähän
ja Jumalan Karitsaa kiittämähän.
Hän avasi tien pyhän Jumalan luo
ja pelastusarmonsa sinulle suo.

6. Oi kuinka se riemuitsee autuudestaan,
ken uskossa yhdistyy Vapahtajaan,
saa Herralta vaatteeksi vanhurskauden
ja iäisen armon ja ystävyyden.

(Virsi 311:1,6)