Turkulaislehti "Åbo Underrättelser" käsittelee pääkirjoituksessaan suomenruotsalaista valtakeskittymää. Torbjörn Kevin toteaa, että yksityisissä keskusteluissa on jo vuosien ajan esiintynyt kritiikkiä, mutta lehtikirjoittelua ei ole esiintynyt:
"Om ÅU och andra tidningar inte i tillräcklig mån ägnar sig åt att punktera fondmakten beror det inte på att vi inte vågar ta upp problematiken. Det beror på att västerländsk journalistik behöver källor."
Päätoimittaja valittaa, että tietolähteitä ei ole ollut, ja lukija voi vain valittaa, ettei niitä ole ilmeisesti etsitykään. Tulee mieleen Helsingin Sanomien pääkirjoittaja, joka presidentti Kekkosen jo erottua valitteli lehdessään, ettei todisteita (kaikkien tietämästä Kekkosen heikentyneestä tilasta) ollut HS:n toimituksen käytettävissä. Sillälailla!
Meidän suomenkielisten ei tarvitse ottaa kantaa ruotsinkielisten asioihin, mutta saamme olla kiitollisia vastarannan kiiskeille, missä puolueissa heitä esiintyykin. Valta ei saa keskittyä liian harvoihin käsiin. Auktoriteettijohtajien aika on ohi.
Jokainen puolue tarvitsee vastaanharaajia ja teräväsanaisia yksityisajattelijoita Ben Zyscowiczin ja Liisa Jaakonsaaren tapaan. Kepulla on aina ollut terveellisiä linjariitoja, mikä on OK, kunhan puolue ei repeä kahteen lahkoon vasemmistoliiton tavoin. Vastaväittäjät voivat olla väärässä, mutta he pakottavat päättäjät valmistelemaan ja perustelemaan päätöksensä kunnolla, niin että myös kritiikki on torjuttavissa.
Meidän kaikkien etu on, että suomenruotsalaiset pesevät pyykkinsä ja tuulettavat Svenskfinlandia kunnolla. Vastakohdat julkiskuvan ja todellisuuden välillä on sielläkin saatava selvitetyiksi
Herääkö RKP todellisuuteen?
5
461
Vastaukset 5
- 4tm
"Meidän suomenkielisten ei tarvitse ottaa kantaa ruotsinkielisten asioihin"
Niihin ruotsinkielisten asioihin, jotka rahoitetaan julkisin varoin, myös suomenkielisillä on melkeinpä velvollisuus ottaa kantaa.
Mikäli yksityinen ja julkinen rahoitus muodostavat epämääräisen vyyhden, täytyy suomenkielisten ottaa kantaa myös yksityiseen rahoitukseen.
Ja valtahan kulkee käsi kädessä rahan kanssa, joten kyllä siihen ruotsinkieliseen valtakeskittymään voi melko huoletta suomenkielinenkin ottaa kantaa.- paleltaa
mukana rahoittamassa folktingetiä ja rkp:tä joten heidän tulee tietää myös kuinka heidän verorahojaan käytetään. Se ei siis ole pelkästään ruotsinkielisten sisäinen asia vaan mitä suurimmassa määrin myös suomenkielisten asia. Siinähän se paradoksi onkin kun nämä suomalaisten rahoittamat laitokset tekevät työtä kaikkea suomalaisuutta vastaan.
"Meidän kaikkien etu on, että suomenruotsalaiset pesevät pyykkinsä ja tuulettavat Svenskfinlandia kunnolla. Vastakohdat julkiskuvan ja todellisuuden välillä on sielläkin saatava selvitetyiksi"
Miten luulet surujen liikapyykin pesun vaikuttavan teihin suomenkielisiin? Mitä odotat sieltä löytyvän? Mitä tarkoitat julkiskuvalla ja todellisuudella, mitä pitää selvittää?
Mitä valtaa tarkoitat?
Rahan valtaa? Valtakunnallista / suomenruotsalaisten keskinäistä vallankäyttöä ( apurahat, stipendit, avustuskohteet, tuet j.n.e)
Poliittista valtaa? Valtakunnallista / paikallista / alueellista / nurkkakuntaista ... mitä valtaa tarkoitat?
Kulttuurista valtaa?
Yksittäisten henkilöiden harjoittamaa valtaa?
Onhan RKP:ssä toki vastavoimiakin, puoluesihteerinä nykyään Nils Thorvalds.- Eh -?
Hyviä kysymyksiä, mutta vastaukset ovat pakosta lyhyitä:
Vastaako todellisuutta se kuva, mikä suomenruotsalaisuudesta on suomekielisille ja ruotsinkielisille muodostunut.
Tunnen työni vuoksi ruotsinkielisiä seutuja paremmin kuin moni, aina Ruotsinpyhtäältä Kokkolaan asti. Tunnen viljelijöitä, yrittäjiä, kalastajia, eläkeläisiä, tullimiehiä ja rajavartijoita Korppoosta, turkistarhaajia, tomaattifarmareita ja teollisuusyrittäjiä Pohjanmaalta. Olen myös nähneyt Ahvenanmaata aivan eri tavalla kuin turistit. Ruotsinkieliset ihmiset ovat aivan samanlaisia kuin suomenkieliset, mutta julkisuudessa suomenruotsalaisista annetaan varsin vinoutunut kuva, koska Helsingin ruotsalaisten vaikutus on liian suuri ja he vaikuttavat snobeilta, jotka eivät ruotsalaisseutuja ja niiden väestöä tunne.
Kun ruotsinkieliset ovat saaneet omat asiansa selvitetyiksi, heidän suhtautumisensa muihin on vaivattomampaa ja heidän kanssaan on helpompi neuvotella. Siinä mielessä asia koskee suomenkielisiä. Jos FST vie keskustelijat Ritarihuonelle aatelisvaakunoiden alle puhumaan suomenruotsalaisuudesta, niin ristiriita tyypillisiin Ol. Varubodenin asiakkaisiin on liian suuri.
Suomenruotsalaisuudessa ongelmana on suvaitsemattomuus. Joka asettuu poikkiteloin vallitsevaa mielipidettä vastaan, joutuu joko perumaan puheensa tai hänestä tulee epähenkilö. Tämä on valtaa. Asiasta kirjoitti mm. Vasabladet pääkirjoituksessaan.
Nils Thorvalds on muistaakseni varapuheenjohtaja, ei puoluesihteri. RKP:ssä valtaa pitävät aivan muut henkilöt, ns. kummisedät, eikä edes puolueen puheenjohtaja tiennyt, mistä vaalirahat olivat peräisin. - kummisetien
Eh -? kirjoitti:
Hyviä kysymyksiä, mutta vastaukset ovat pakosta lyhyitä:
Vastaako todellisuutta se kuva, mikä suomenruotsalaisuudesta on suomekielisille ja ruotsinkielisille muodostunut.
Tunnen työni vuoksi ruotsinkielisiä seutuja paremmin kuin moni, aina Ruotsinpyhtäältä Kokkolaan asti. Tunnen viljelijöitä, yrittäjiä, kalastajia, eläkeläisiä, tullimiehiä ja rajavartijoita Korppoosta, turkistarhaajia, tomaattifarmareita ja teollisuusyrittäjiä Pohjanmaalta. Olen myös nähneyt Ahvenanmaata aivan eri tavalla kuin turistit. Ruotsinkieliset ihmiset ovat aivan samanlaisia kuin suomenkieliset, mutta julkisuudessa suomenruotsalaisista annetaan varsin vinoutunut kuva, koska Helsingin ruotsalaisten vaikutus on liian suuri ja he vaikuttavat snobeilta, jotka eivät ruotsalaisseutuja ja niiden väestöä tunne.
Kun ruotsinkieliset ovat saaneet omat asiansa selvitetyiksi, heidän suhtautumisensa muihin on vaivattomampaa ja heidän kanssaan on helpompi neuvotella. Siinä mielessä asia koskee suomenkielisiä. Jos FST vie keskustelijat Ritarihuonelle aatelisvaakunoiden alle puhumaan suomenruotsalaisuudesta, niin ristiriita tyypillisiin Ol. Varubodenin asiakkaisiin on liian suuri.
Suomenruotsalaisuudessa ongelmana on suvaitsemattomuus. Joka asettuu poikkiteloin vallitsevaa mielipidettä vastaan, joutuu joko perumaan puheensa tai hänestä tulee epähenkilö. Tämä on valtaa. Asiasta kirjoitti mm. Vasabladet pääkirjoituksessaan.
Nils Thorvalds on muistaakseni varapuheenjohtaja, ei puoluesihteri. RKP:ssä valtaa pitävät aivan muut henkilöt, ns. kummisedät, eikä edes puolueen puheenjohtaja tiennyt, mistä vaalirahat olivat peräisin.sätkyukko joka tekee mitä kummisedät toivovat. Kummisedät toivovat, että Wallin ei tiedä mistä vaaliraha tulee ja Wallin ei tiedä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pyhäjärvi syvällä kusessa
Pyhäjärvi ei tule selviämään millään tästä alhosta. Ollaan aivan liian syvällä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pyha1371313- 1481061
Miten voi sinun
tunteet yhtäkkiä kuolla kuin napista painamalla? Et enää vilkaisekaan minuun päin vaan jos vahingossa näet minut käännät67835PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VALTIOVARAINMINESTERIÖN ARVIOINTIMENETTELYYN..TE
...siinä se nyt on, mitä tässä enää vikistään. Uutiset Yle, 14.8. Klo 20.30, ei tunnu mukavalta.51648- 60641
Missä vaiheessa
Unohdit minut? Onko sinulla oikeasti mies jota rakastat? Tiedän että möhlin ja odotin liikaa. Ei tarvitse vastata jos et33531- 30523
- 39507
- 63503
- 16487