Sähkölämmityksen kulut nousseet valtavasti

niin kylmää seinä pintaa paljon. onko korkeaa tilaa sisällä esim. olkkarissa?
alakertaan ilmalämpöpumppu niin pienee paljon ja kuoletus aika suht lyhyt...

0,16. Meille tulossa Lammi tulo mutta korjasinpa vain asiavirheen...

Itsekin olen haarukoinut mitä mikäkin vie. Minulla menee taloussähköön n.7000-8000kWh vuodessa. Lukemasi kuulostaa käsittämättömälle. Sehän tarkoittaa 2kW jatkuvaa tehoa. Luulisi että talossa alkaa tulla kuuma jo 10 asteessa. Lämminvesi muuten ei kuulu kotitaloussähköön.

Osaatko eritellä tuota 20000kWh kulutusta jotenkin? valaistus, kodinkoneet, kiuas, ilmanvaihto jne...

minä olen Yhdysvaltain presidentti, jos sinä olet energiaekspertti.
Salli mun nauraa sun kulutuksillesi!

"taloussähköön yli 20 000 kwh"

No jos joku on varma, niin se että sun kodin koneet ei ole ihan normivehkeitä. Mitä erikoista konekannassa on? 20 tietokonetta aina päällä?

vähän verotti markkeerausmuistia. Varis kuitenkin tuli ruudusta.

http://flatit.sari.cc/2005/09/25/lammin-taipparit/

Tai pikku-uikkuunko olet sekoittanut:-)

www.artjarvi.fi/uploads/media/Lintulajit.pdf

kiinnostavaa ja kirjoitti:

vähän verotti markkeerausmuistia. Varis kuitenkin tuli ruudusta.

http://flatit.sari.cc/2005/09/25/lammin-taipparit/

Tai pikku-uikkuunko olet sekoittanut:-)

www.artjarvi.fi/uploads/media/Lintulajit.pdf

Lue lisää

Mitenköhän edesmennyt koirani tähän viestiin liittyy?

Kaukolämpö on edullista sähkölaitoksille, koska sitä syntyy sähköntuotannon oheistuotteena ja kaukolämmöksi myytäessä siitäkin saadaan rahaa.
Sähkönkuluttajan kannalta ei ole edullista lämmittää vettä sähköllä ja kierrättää sitä lattiassa siitä yksinkertaisesta syystä, että muutettaessa energiaa toiseen muotoon, syntyy aina häviöitä.

Sähkön kulutukseen voi vaikuttaa monin tavoin; hyvät eristykset ja tiivistykset, A-luokan kodinkoneet ja energiansäästölamput, tolkullinen lämpimän veden käyttö. Varaava takka tasaa pakkaspäivien sähkönkulutusta ja sähkön hinnan kallistuessa voi olla jo kannattavaa laittaa aurinkolämpöpaneelit katolle lämpimän käyttöveden tuottamiseksi kevät-kesä -kaudelle.

kuluttaja valitettavasti ei kirjoitti:

Kaukolämpö on edullista sähkölaitoksille, koska sitä syntyy sähköntuotannon oheistuotteena ja kaukolämmöksi myytäessä siitäkin saadaan rahaa.
Sähkönkuluttajan kannalta ei ole edullista lämmittää vettä sähköllä ja kierrättää sitä lattiassa siitä yksinkertaisesta syystä, että muutettaessa energiaa toiseen muotoon, syntyy aina häviöitä.

Sähkön kulutukseen voi vaikuttaa monin tavoin; hyvät eristykset ja tiivistykset, A-luokan kodinkoneet ja energiansäästölamput, tolkullinen lämpimän veden käyttö. Varaava takka tasaa pakkaspäivien sähkönkulutusta ja sähkön hinnan kallistuessa voi olla jo kannattavaa laittaa aurinkolämpöpaneelit katolle lämpimän käyttöveden tuottamiseksi kevät-kesä -kaudelle.

Lue lisää

siinä on pieni kattila ja vastus. Hyötysuhde voi olla melko hyvä.

http://www.haato.fi/fi/produkter/vipa/evc13B.htm

kuluttaja valitettavasti ei kirjoitti:

Kaukolämpö on edullista sähkölaitoksille, koska sitä syntyy sähköntuotannon oheistuotteena ja kaukolämmöksi myytäessä siitäkin saadaan rahaa.
Sähkönkuluttajan kannalta ei ole edullista lämmittää vettä sähköllä ja kierrättää sitä lattiassa siitä yksinkertaisesta syystä, että muutettaessa energiaa toiseen muotoon, syntyy aina häviöitä.

Sähkön kulutukseen voi vaikuttaa monin tavoin; hyvät eristykset ja tiivistykset, A-luokan kodinkoneet ja energiansäästölamput, tolkullinen lämpimän veden käyttö. Varaava takka tasaa pakkaspäivien sähkönkulutusta ja sähkön hinnan kallistuessa voi olla jo kannattavaa laittaa aurinkolämpöpaneelit katolle lämpimän käyttöveden tuottamiseksi kevät-kesä -kaudelle.

Lue lisää

"Sähkönkuluttajan kannalta ei ole edullista lämmittää vettä sähköllä ja kierrättää sitä lattiassa siitä yksinkertaisesta syystä, että muutettaessa energiaa toiseen muotoon, syntyy aina häviöitä."

Missä häviöt syntyy, mitä ne ovat ja mihin ne menvät?

Varaajan lämpöhäviöt lämmittää ihan sitä samaa taloa, ei ne mihinkään huku.

Nibe EVC 13, kirjoitti:

siinä on pieni kattila ja vastus. Hyötysuhde voi olla melko hyvä.

http://www.haato.fi/fi/produkter/vipa/evc13B.htm

Lue lisää

Ruotsalainen halpatuote.

älä osta!

paska vehe kirjoitti:

Ruotsalainen halpatuote.

älä osta!

Nibe EVC 13 ja hyvä laite on, ei mitään pulmaa.

usko fiksumpiasi kirjoitti:

"Sähkönkuluttajan kannalta ei ole edullista lämmittää vettä sähköllä ja kierrättää sitä lattiassa siitä yksinkertaisesta syystä, että muutettaessa energiaa toiseen muotoon, syntyy aina häviöitä."

Missä häviöt syntyy, mitä ne ovat ja mihin ne menvät?

Varaajan lämpöhäviöt lämmittää ihan sitä samaa taloa, ei ne mihinkään huku.

Lue lisää

...kun vähän raavit niitä aivonystyröitä, saat vielä enemmänkin kehiteltyä tekniikkaa yksinkertaisen tarkoituksen ympärille - ohjauksia, automaatiota tai paremman puutteessa sähköllä vettä pyörittävän voimalaitoksen, jossa tuotetaan sähköä...
Talonrakennusprojektissamme huomasimme sellaisten rakentajien olevan erityisen viehtyneitä tekniikkaan, jotka työssään eivät sen kanssa joudu tekemisiin. Mutta ei hätää - kyllä laitekantaa löytyy vaativaankin makuun ja nykytaloissa sitä kiitettävästi onkin; lämmityksen lisäksi valaistuksessa, kodintekniikassa, viihdetekniikassa, ohjauksissa jne.

lisävermeitä lämmitykseen kirjoitti:

...kun vähän raavit niitä aivonystyröitä, saat vielä enemmänkin kehiteltyä tekniikkaa yksinkertaisen tarkoituksen ympärille - ohjauksia, automaatiota tai paremman puutteessa sähköllä vettä pyörittävän voimalaitoksen, jossa tuotetaan sähköä...
Talonrakennusprojektissamme huomasimme sellaisten rakentajien olevan erityisen viehtyneitä tekniikkaan, jotka työssään eivät sen kanssa joudu tekemisiin. Mutta ei hätää - kyllä laitekantaa löytyy vaativaankin makuun ja nykytaloissa sitä kiitettävästi onkin; lämmityksen lisäksi valaistuksessa, kodintekniikassa, viihdetekniikassa, ohjauksissa jne.

Lue lisää

Jos et tajunnut niin kerroin myös vastauksen esittämääni kysymykseen.

Jos lämmität sähköllä vettä säiliössä, joka on talossa sisällä, niin kyllä se kaikki energian on edelleen talon sisällä talella.

usko fiksumpiasi kirjoitti:

Jos et tajunnut niin kerroin myös vastauksen esittämääni kysymykseen.

Jos lämmität sähköllä vettä säiliössä, joka on talossa sisällä, niin kyllä se kaikki energian on edelleen talon sisällä talella.

Lue lisää

Ymmärrän hyvin, että sinä haluat välttämättä lämmittää häviöillä teknistä tilaa. Vesikiertoinen lämmitys myydään 'lämpölähteen' mahdollisen vaihdon argumenteilla - olisi mielenkiintoista saada muuten tilastoja siitä, kuinka paljon oikeasti on niitä, jotka ovat vaihtaneet sähkön johonkin muuhun...tai edes harkinneet sitä!

Se mitä sinä et näytä ymmärtävän on siinä, että me omassa valinnassamme katsoimme yksinkertaisen tekniikan olevan varminta, vaivattominta ja edullisinta; paremman eristämisen ja aurinko-option lisäksi.
Luetko vielä uudelleen edellisen viestini, jossa tuon esille myös muita tekniikan saavutuksia; kaiken mahdollisen ja vielä enemmänkin (optiot tulevaisuuden tekniikalle) voi taloonsa laittaa, mutta jossain vaiheessa realiteetit on huomioitava.

Eli haluan painottaa sitä, että jokainen voi tehdä haluamiaan valintojaan omilla perusteluillaan ja tällä palstalla niitä voi tuoda esille. Muut valintojen edessä olevat voivat miettiä omia lähtökohtiaan ja vertailla eri näkemyksiä; valintansa kanssa he elävät pitkään ja maksavat ne omasta pussistaan. Jokainen valinta on varmasti tehty pitkän harkinnan perusteella, eikä niitä voi arvottaa paremmuusjärjestykseen; sinulle paras ei välttämättä ole minulle paras!

minun leipätyöni kirjoitti:

Ymmärrän hyvin, että sinä haluat välttämättä lämmittää häviöillä teknistä tilaa. Vesikiertoinen lämmitys myydään 'lämpölähteen' mahdollisen vaihdon argumenteilla - olisi mielenkiintoista saada muuten tilastoja siitä, kuinka paljon oikeasti on niitä, jotka ovat vaihtaneet sähkön johonkin muuhun...tai edes harkinneet sitä!

Se mitä sinä et näytä ymmärtävän on siinä, että me omassa valinnassamme katsoimme yksinkertaisen tekniikan olevan varminta, vaivattominta ja edullisinta; paremman eristämisen ja aurinko-option lisäksi.
Luetko vielä uudelleen edellisen viestini, jossa tuon esille myös muita tekniikan saavutuksia; kaiken mahdollisen ja vielä enemmänkin (optiot tulevaisuuden tekniikalle) voi taloonsa laittaa, mutta jossain vaiheessa realiteetit on huomioitava.

Eli haluan painottaa sitä, että jokainen voi tehdä haluamiaan valintojaan omilla perusteluillaan ja tällä palstalla niitä voi tuoda esille. Muut valintojen edessä olevat voivat miettiä omia lähtökohtiaan ja vertailla eri näkemyksiä; valintansa kanssa he elävät pitkään ja maksavat ne omasta pussistaan. Jokainen valinta on varmasti tehty pitkän harkinnan perusteella, eikä niitä voi arvottaa paremmuusjärjestykseen; sinulle paras ei välttämättä ole minulle paras!

Lue lisää

No jollain se tekninen tila on lämmitettävä ja kun se on keskellä taloa kellarissa, niin kyllä se "hukkalämpö" tulee hyötykäyttöön.

Itse valitsin vesikeirtoisen yösähkön siksi, että se oli halvin silloin kun rakensin. Nyt taitaasi hävitä monelle muulle ratkaisulle.

Älä jankuta häviöistä jos haluat vältellä tekniikkaa ja panostataa eristyksiin. Olen kanssasi samaa mieltä. Perustekniikkaan minäkin päädyin, vaikka ammatinpuolesta olisi ollut osaamsta toteuttaa vaikka minkälaista automaatiota.

osin noin kirjoitti:

No jollain se tekninen tila on lämmitettävä ja kun se on keskellä taloa kellarissa, niin kyllä se "hukkalämpö" tulee hyötykäyttöön.

Itse valitsin vesikeirtoisen yösähkön siksi, että se oli halvin silloin kun rakensin. Nyt taitaasi hävitä monelle muulle ratkaisulle.

Älä jankuta häviöistä jos haluat vältellä tekniikkaa ja panostataa eristyksiin. Olen kanssasi samaa mieltä. Perustekniikkaan minäkin päädyin, vaikka ammatinpuolesta olisi ollut osaamsta toteuttaa vaikka minkälaista automaatiota.

Lue lisää

Omat ratkaisut on tehtävä jollain hetkellä ja sen hetkisillä tiedoilla; meilläkin riittää erilaisen vaihtoehdon valinneita naapureita/tuttavia - löytyy suorasähköä kaapeleilla ja vesikierrolla, pellettiä ja maalämpöä sekä myös puulämmitteinen (kattila) ja öljylämmitteinen kohde. Asiaan kuuluu tietysti sekin, että riippuen kohteen iästä eristystaso vaihtelee...ja ihmiset elävät vielä eri tavoin, kuluttaen vettä eri määriä ja pitäen huoneita lämpiminä tai hyvin lämpiminä.

Mielenkiintoista onkin seurata eri lämmitysjärjestelmien kustannuksia vuosien kuluessa; toisaalta lämmitysjärjestelmää suurempi mielenkiinto on bensan hinta, joka meidänkin perheessä on jopa suurempi kuluerä kuin lämmitys - sitä kuluu kesällä ja talvella.

parasta ei varmaan olekaan kirjoitti:

Omat ratkaisut on tehtävä jollain hetkellä ja sen hetkisillä tiedoilla; meilläkin riittää erilaisen vaihtoehdon valinneita naapureita/tuttavia - löytyy suorasähköä kaapeleilla ja vesikierrolla, pellettiä ja maalämpöä sekä myös puulämmitteinen (kattila) ja öljylämmitteinen kohde. Asiaan kuuluu tietysti sekin, että riippuen kohteen iästä eristystaso vaihtelee...ja ihmiset elävät vielä eri tavoin, kuluttaen vettä eri määriä ja pitäen huoneita lämpiminä tai hyvin lämpiminä.

Mielenkiintoista onkin seurata eri lämmitysjärjestelmien kustannuksia vuosien kuluessa; toisaalta lämmitysjärjestelmää suurempi mielenkiinto on bensan hinta, joka meidänkin perheessä on jopa suurempi kuluerä kuin lämmitys - sitä kuluu kesällä ja talvella.

Lue lisää

Meillä menee enemmän rahaa kuukaudessa kahden auoton ylläpitoon, kuin mitä lämmitys maksaa vuodessa.

sähkölämmittäjä kirjoitti:

Meillä menee enemmän rahaa kuukaudessa kahden auoton ylläpitoon, kuin mitä lämmitys maksaa vuodessa.

Näinpä; lämmityskulut eivät hyvin eristetyssä sähkölämmitystalossa päätä huimaa. Muualta löytyy parempia säästökohteita - autojen ylläpito ja puhelinkulut mm. kärjessä.

Potentiaalisia säästöjä muu... kirjoitti:

Näinpä; lämmityskulut eivät hyvin eristetyssä sähkölämmitystalossa päätä huimaa. Muualta löytyy parempia säästökohteita - autojen ylläpito ja puhelinkulut mm. kärjessä.

Auton kuluihin saa laskea sen mitä verottajakin laskee, eli 44c/km. Keskiverto reiskat ajaa vuodessa noin 18.000km, joka tarkoittaa siis noin 8000€ vuodessa ja kun niitä autoja on kaksi niin se onkin kivasti jo 16.000€.

Olikohan se skanskan pomo joka aikoinaan aloitti erään luennon toteamalla, että asunto on tärkeä hankinta ja useimmille elämänsä toiseksi kallein investointi. Joku uskalsi kysyä että mikäs se kallein on, niin kaveri taputtleli mahaansa ja totesi että suusta menee elämän aikana sisään enämmän rahaa kuin asumiseen.

Väittäisin että ainakin meillä asumiskulut tulee vasta kolmanneksi suurimpana menoeränä ja lämmitys on vain pieni osa niitä.

niistä on hyvä aloittaa kirjoitti:

Auton kuluihin saa laskea sen mitä verottajakin laskee, eli 44c/km. Keskiverto reiskat ajaa vuodessa noin 18.000km, joka tarkoittaa siis noin 8000€ vuodessa ja kun niitä autoja on kaksi niin se onkin kivasti jo 16.000€.

Olikohan se skanskan pomo joka aikoinaan aloitti erään luennon toteamalla, että asunto on tärkeä hankinta ja useimmille elämänsä toiseksi kallein investointi. Joku uskalsi kysyä että mikäs se kallein on, niin kaveri taputtleli mahaansa ja totesi että suusta menee elämän aikana sisään enämmän rahaa kuin asumiseen.

Väittäisin että ainakin meillä asumiskulut tulee vasta kolmanneksi suurimpana menoeränä ja lämmitys on vain pieni osa niitä.

Lue lisää

Se piti vielä todeta, että keskituloisen pariskunnan nettotulot on noin 50 tonnia vuodessa, joten tavallisen omakotitalon lämmityskulut ei ole kuin 3-5% käytettävissä olevista tuloista, joten kyllä ne todelliset säästökohteet olisi mietittävä ihan jostan muualta kuin lämmityksestä.

niistä on hyvä aloittaa kirjoitti:

Auton kuluihin saa laskea sen mitä verottajakin laskee, eli 44c/km. Keskiverto reiskat ajaa vuodessa noin 18.000km, joka tarkoittaa siis noin 8000€ vuodessa ja kun niitä autoja on kaksi niin se onkin kivasti jo 16.000€.

Olikohan se skanskan pomo joka aikoinaan aloitti erään luennon toteamalla, että asunto on tärkeä hankinta ja useimmille elämänsä toiseksi kallein investointi. Joku uskalsi kysyä että mikäs se kallein on, niin kaveri taputtleli mahaansa ja totesi että suusta menee elämän aikana sisään enämmän rahaa kuin asumiseen.

Väittäisin että ainakin meillä asumiskulut tulee vasta kolmanneksi suurimpana menoeränä ja lämmitys on vain pieni osa niitä.

Lue lisää

Laskeskelin tässä kirjoituksesi innostamana, mitä tupakointini maksaa vuodessa. Poltan "perheaskillisen" päivässä eli rahaa sananmukaisesti palaa 5,40 €/pv. Lopputulema oli se, että lopettamalla röökäämisen kattaisin n. 93% vuotuisesta sähkölaskusta. Ajattelemisen aihetta tuli...

K. Yynikko kirjoitti:

Laskeskelin tässä kirjoituksesi innostamana, mitä tupakointini maksaa vuodessa. Poltan "perheaskillisen" päivässä eli rahaa sananmukaisesti palaa 5,40 €/pv. Lopputulema oli se, että lopettamalla röökäämisen kattaisin n. 93% vuotuisesta sähkölaskusta. Ajattelemisen aihetta tuli...

Lue lisää

oikeilla linjoilla.
Iltasanomat ja Iltalehti joka päivä=
n. 500 euroa/vuosi
Pullakahvit kahdesti työpäivässä huoltamolla=
n.1500 euroa / vuosi
Lottoon 8 euroa /vko =
400 euroa / vuosi

jne, jne

alat olla kirjoitti:

oikeilla linjoilla.
Iltasanomat ja Iltalehti joka päivä=
n. 500 euroa/vuosi
Pullakahvit kahdesti työpäivässä huoltamolla=
n.1500 euroa / vuosi
Lottoon 8 euroa /vko =
400 euroa / vuosi

jne, jne

Lue lisää

Tässä vielä pari pakollista kulua

52 pulloa kossua vuodessa (tilastojen mukaa) 520e
Auton vaihto 3v välein vakuutukset, huollot ja muut 10000e/vuosi

juuri niin kirjoitti:

Tässä vielä pari pakollista kulua

52 pulloa kossua vuodessa (tilastojen mukaa) 520e
Auton vaihto 3v välein vakuutukset, huollot ja muut 10000e/vuosi

Kumma kun ei kukaan huomaa mitä pystyisi maksamaan jättämällä kirkon jäsenmaksut maksamatt, eli eroamalla kirkosta.

maksut kirjoitti:

Kumma kun ei kukaan huomaa mitä pystyisi maksamaan jättämällä kirkon jäsenmaksut maksamatt, eli eroamalla kirkosta.

Paljonkos tulee ikuiselle elämälle takaisinmaksuajaksi kun 75v on maksanut veroja :)

kirkollisverolle kirjoitti:

Paljonkos tulee ikuiselle elämälle takaisinmaksuajaksi kun 75v on maksanut veroja :)

On myös toinen puoli asiasta, ilmaston lämpiäminen ja ympäristöongelmat.
Mielestäni näihin asioihin pystytään vaikuttamaan järkevimmin hyvällä eristyksellä.
Saksassa tämä asia on oivallettu jo vuosia takaperin, meillä tulossa vasta harkintaan.
Valitsemalla hyvin eristetty talo ja rakennusmateriaali, ei välttämättä tule lisäkuluja lainkaan.

Oma talo on rinteessä ja siinä on 200 lämmintä neliötä ja perhe on niin ikään 5-henkinen.

viimeisen vuoden (elokuusta elokuuhun) kulutus oli 26.500 (9000/17.500). Takaa ei ole pahemmin lämitetty ja kaikki lämmitys on yösähköllä (vesikiertoinen lattialämmitys varaajalla). Käytössä on poreamme ja ainalämmin sauna, joka myös lämpiää yösähköllä.

Päiväsähkö on pelkkää talouskäyttöä ja sen lisäksi kodin koneita pyritään ajastamaan mahdollisuuksien mukaan halvemmalle yösähkölle. Joten yösähköstä voisi olla taloussähköä ehkä 3000-4000 kWh ja lämpimään vetee menee saman verran, joten varsinaiseen talon lämmittämiseen menee suunnilleen se 10.000kWh.

Takasta olen päätynyt sellaiseen laskelmaan että ahekeralla lämmittämiselläkään ei voisi säästää enempä kuin 3000kWh. Työssäkäyvänä tuskin enempää kuin 1000kWh vuodessa. Kun on paljon huoneita, niin takan lämpö ei leviä joka nurkkaan.

toinen sähkölämittäjä kirjoitti:

Oma talo on rinteessä ja siinä on 200 lämmintä neliötä ja perhe on niin ikään 5-henkinen.

viimeisen vuoden (elokuusta elokuuhun) kulutus oli 26.500 (9000/17.500). Takaa ei ole pahemmin lämitetty ja kaikki lämmitys on yösähköllä (vesikiertoinen lattialämmitys varaajalla). Käytössä on poreamme ja ainalämmin sauna, joka myös lämpiää yösähköllä.

Päiväsähkö on pelkkää talouskäyttöä ja sen lisäksi kodin koneita pyritään ajastamaan mahdollisuuksien mukaan halvemmalle yösähkölle. Joten yösähköstä voisi olla taloussähköä ehkä 3000-4000 kWh ja lämpimään vetee menee saman verran, joten varsinaiseen talon lämmittämiseen menee suunnilleen se 10.000kWh.

Takasta olen päätynyt sellaiseen laskelmaan että ahekeralla lämmittämiselläkään ei voisi säästää enempä kuin 3000kWh. Työssäkäyvänä tuskin enempää kuin 1000kWh vuodessa. Kun on paljon huoneita, niin takan lämpö ei leviä joka nurkkaan.

Lue lisää

JOs on kovin sokkeloinen talo niin asia on tietysti hieman eri, mutta meillä esim. takka säästää 8000kWh vuodessa. Lto auttaa myös lämmön leviämisessä.

Perustuu sekä laskelmiin että toteutuneisiin kulutuksiin. Töissäkäymiseenhän takka ei liity millään tavalla. Kerran päivässä pesällinen tunnissa ei vaadi paljoa. Eikä siinä kipinämikkona tarvitse koko aikaa olla. Voi tehdä muita juttuja ja antaa tulen loimottaa.

säästöä pukkaa kirjoitti:

JOs on kovin sokkeloinen talo niin asia on tietysti hieman eri, mutta meillä esim. takka säästää 8000kWh vuodessa. Lto auttaa myös lämmön leviämisessä.

Perustuu sekä laskelmiin että toteutuneisiin kulutuksiin. Töissäkäymiseenhän takka ei liity millään tavalla. Kerran päivässä pesällinen tunnissa ei vaadi paljoa. Eikä siinä kipinämikkona tarvitse koko aikaa olla. Voi tehdä muita juttuja ja antaa tulen loimottaa.

Lue lisää

Laskin että jos lämmitän takkaani 120 kertaa talvessa (4kk kerran päivässä), kerralla yksi kantokorillinen á 10kg, jonka olen todennut sopivaksi enimmäismääräksi yhdellä kerralla, pienessä varaavassa takassa, niin tästä tulee 70% hyötysuhteella noin 3500kWh vuodessa. Pakkasilla takka vaatisi kaksi lämmityskertaa vuorokaudessa, mutta en viitsi nousa aamulla niin paljon aikaisemmin että entisin polttaa pesällisen enen töihin lähtemistä.

Ainakin minulle tuo 3500kWh vuodessa on ehdoton maksimi, sillä kuluisi puuta 3,6 pinokuutiota, käytännössä olen saanut poltettua noin yhden kuution vuodessa, tänä vuonna yritän panostaa enemmän takan polttoon koska halkopino uhkaa lahota :)

toinen sähkölämittäjä kirjoitti:

Oma talo on rinteessä ja siinä on 200 lämmintä neliötä ja perhe on niin ikään 5-henkinen.

viimeisen vuoden (elokuusta elokuuhun) kulutus oli 26.500 (9000/17.500). Takaa ei ole pahemmin lämitetty ja kaikki lämmitys on yösähköllä (vesikiertoinen lattialämmitys varaajalla). Käytössä on poreamme ja ainalämmin sauna, joka myös lämpiää yösähköllä.

Päiväsähkö on pelkkää talouskäyttöä ja sen lisäksi kodin koneita pyritään ajastamaan mahdollisuuksien mukaan halvemmalle yösähkölle. Joten yösähköstä voisi olla taloussähköä ehkä 3000-4000 kWh ja lämpimään vetee menee saman verran, joten varsinaiseen talon lämmittämiseen menee suunnilleen se 10.000kWh.

Takasta olen päätynyt sellaiseen laskelmaan että ahekeralla lämmittämiselläkään ei voisi säästää enempä kuin 3000kWh. Työssäkäyvänä tuskin enempää kuin 1000kWh vuodessa. Kun on paljon huoneita, niin takan lämpö ei leviä joka nurkkaan.

Lue lisää

Ottakaapa huomioon että kaikki "taloussähkö" muuttuu lämmöksi eli lämmityskaudella on ihan sama mihin se sähkö kuluu, kaikki on lämmitystä (paitsi kuuma vesi, joka menee viemäriin). Lämmitystarve on siis kokonaissähkönkulutus - lämminvesi.

Töissä käyvänä kirjoitti:

Laskin että jos lämmitän takkaani 120 kertaa talvessa (4kk kerran päivässä), kerralla yksi kantokorillinen á 10kg, jonka olen todennut sopivaksi enimmäismääräksi yhdellä kerralla, pienessä varaavassa takassa, niin tästä tulee 70% hyötysuhteella noin 3500kWh vuodessa. Pakkasilla takka vaatisi kaksi lämmityskertaa vuorokaudessa, mutta en viitsi nousa aamulla niin paljon aikaisemmin että entisin polttaa pesällisen enen töihin lähtemistä.

Ainakin minulle tuo 3500kWh vuodessa on ehdoton maksimi, sillä kuluisi puuta 3,6 pinokuutiota, käytännössä olen saanut poltettua noin yhden kuution vuodessa, tänä vuonna yritän panostaa enemmän takan polttoon koska halkopino uhkaa lahota :)

Lue lisää

Lämmityskauden pituus on kuitenkin paljon pidempi kuin 4kk. Itse aloittelen lämmityksen syksyllä pelkällä takalla ja samoin keväällä talo lämpeää pelkän takan voimalla. Takka on käytössä arviolta reilut 200 päivänä vuodesta.

säästöä pukkaa kirjoitti:

Lämmityskauden pituus on kuitenkin paljon pidempi kuin 4kk. Itse aloittelen lämmityksen syksyllä pelkällä takalla ja samoin keväällä talo lämpeää pelkän takan voimalla. Takka on käytössä arviolta reilut 200 päivänä vuodesta.

Lue lisää

Tuo oli arvio koko lämmityskauden lämmitysmäärästä. Ensimmäiset tulet takaan pistetään yleensä joskus tosiaan joskus syyskuussa, mutta silloin lämmittääminen jää puoleen korilliseen kerrallaan ja yhteen tai kahteen kertaan viikossa. Takkahuoneen lämpöhän ei ole mitään järkeä pitää jossain 26 asteen paikkeilla. Meillä on sisällä 21-22 astetta lämmintä ja polton aikana takkahuoneen lämpö nousee 23-25 asteen paikkeille.

Jos olisin kotosolla kaiken aikaa, niin sitten voisin päästä tuohon kahteen sataan lämmityskertaan.

lämmittää kirjoitti:

Ottakaapa huomioon että kaikki "taloussähkö" muuttuu lämmöksi eli lämmityskaudella on ihan sama mihin se sähkö kuluu, kaikki on lämmitystä (paitsi kuuma vesi, joka menee viemäriin). Lämmitystarve on siis kokonaissähkönkulutus - lämminvesi.

Lue lisää

Tietysti taloussähkö lämmittää taloa, mutta se tekee sitä myös vaikka talo lämpiäisi varaavalla takalla tai öljykattilalla.

Erikseen ne pitää ajatella kirjoitti:

Tietysti taloussähkö lämmittää taloa, mutta se tekee sitä myös vaikka talo lämpiäisi varaavalla takalla tai öljykattilalla.

Tottakai, mutta kokonaislämmöntarve on taloussähkö varsinainen lämmitysenergia. Taloussähkön kulutus vaihtelee, mitä isompi se on, sitä pienempi varsinainen lämmitystarve. Ei niitä voi ajatella erikseen kuten yleensä tehdään kun puhutaan lämmitystarpeesta, joka kuvaa rakennuksen kokoa ja eristysten hyvyyttä.

Taloussähkön säästäminen lämmityskaudella sähkölämmitteisessä talossa ei juuri kannata...

lämmittää kirjoitti:

Tottakai, mutta kokonaislämmöntarve on taloussähkö varsinainen lämmitysenergia. Taloussähkön kulutus vaihtelee, mitä isompi se on, sitä pienempi varsinainen lämmitystarve. Ei niitä voi ajatella erikseen kuten yleensä tehdään kun puhutaan lämmitystarpeesta, joka kuvaa rakennuksen kokoa ja eristysten hyvyyttä.

Taloussähkön säästäminen lämmityskaudella sähkölämmitteisessä talossa ei juuri kannata...

Lue lisää

Juu, en ole tuosta lainkaan eri mieltä. Sähkölämmittäjän ei tarvi lämmityskauden aikana pihtaila valojen käytössä, joten lämmitystä voi siirtyä jossain määrin käyttösähköön.

Tahtoo vaan olla niin että muulla kuin sähköllä lämmittävät laskee sähkölämmittäjän kuluiksi kaiken sähkön ja itselleen vain sen varsinaisen lämmitysenergian. Maalömpömiehilläkin on tapana ilmoitella vain pumpun laskemaan kulutusta.

Jos mietitään esimerkiksi lämmitysjärjestelmän saneerausta, niin on tärkeää tehdä laskentaa vain varsinaisen lämmityksen osalta, sillä lämpöpumpusta ei tule valoa eikä sillä lämmitetä kiuasta, vaikka pumppumyyjien laskukaavoista voisi niin päätellä. Usein kulutuksen lähtökohdaksi voidaan tarjota jopa kaksinkertaisia lukemia todelliseen verrattuna.

mutta silti kirjoitti:

Juu, en ole tuosta lainkaan eri mieltä. Sähkölämmittäjän ei tarvi lämmityskauden aikana pihtaila valojen käytössä, joten lämmitystä voi siirtyä jossain määrin käyttösähköön.

Tahtoo vaan olla niin että muulla kuin sähköllä lämmittävät laskee sähkölämmittäjän kuluiksi kaiken sähkön ja itselleen vain sen varsinaisen lämmitysenergian. Maalömpömiehilläkin on tapana ilmoitella vain pumpun laskemaan kulutusta.

Jos mietitään esimerkiksi lämmitysjärjestelmän saneerausta, niin on tärkeää tehdä laskentaa vain varsinaisen lämmityksen osalta, sillä lämpöpumpusta ei tule valoa eikä sillä lämmitetä kiuasta, vaikka pumppumyyjien laskukaavoista voisi niin päätellä. Usein kulutuksen lähtökohdaksi voidaan tarjota jopa kaksinkertaisia lukemia todelliseen verrattuna.

Lue lisää

Vierailin erään maalämpöfirman saitilla. Sain "pikatestistä" seuraavan tuloksen:

"Arvio 193 m² uuden asunnon lämmityskustannuksista:
Sähkölämmitys Maalämpö
1823.85 euroa/vuosi 607.95 euroa/vuosi
Säästöä maalämmöllä lämmitettäessä 1215.9 euroa/vuosi.
Vertailussa käytetyt vakioarvot (keskiarvot):
Vuosittainen sähkönkulutus (lämmitys) 50 kWh/m³
Huonekorkeus 2,7 m
Sähkönhinta 0,07 euroa/kWh"

Kommentteja:
- Lämmityskustannuksilla tarkoitettaneen tilojen lämmittämistä, ei siis sis. veden lämmittämistä
- Lämmitys sähköllä kuluttaa 26055 kWh ja maalämmöllä 8685 kWh eli 1/3-osa
- Sähkön hinta nykyään n. 0,085 €/kWh siirto- ja perusmaksuineen. Näillä laskettuna lämmityskulut olisivat 2214,68 € ja 738,23 € eli vuotuinen "säästö" 1476,45 €.
- Hieman yllättäen 26055/193=135 kWh/m2, mikä on sama kuin Motivan MotiVoittaja-raja kokonaiskulutukselle. Tosin Motiva käyttää bruttoneliöitä.

Kun olen vertaillut kokonaissähkön vuosikulutuksia maalämmöllä lämmittävien naapurien kanssa, on erotus heidän edukseen 5000...7000 kWh/vuosi (laskettu muuntamalla kohteen kulutus per kohteen kerrosneliö ja kertomalla meidän kerrosneliöillä). Jos sähkö maksaa 0,085 €/kWh, niin rahaksi muutettuna se tekee 425...595 €, mikä taas on melko kaukana aiemmin lasketusta arviosta (1476,45 €).

lämmittää kirjoitti:

Tottakai, mutta kokonaislämmöntarve on taloussähkö varsinainen lämmitysenergia. Taloussähkön kulutus vaihtelee, mitä isompi se on, sitä pienempi varsinainen lämmitystarve. Ei niitä voi ajatella erikseen kuten yleensä tehdään kun puhutaan lämmitystarpeesta, joka kuvaa rakennuksen kokoa ja eristysten hyvyyttä.

Taloussähkön säästäminen lämmityskaudella sähkölämmitteisessä talossa ei juuri kannata...

Lue lisää

sähkölaitteiden hukkalämpö niissä mm. öljylämmitteisissä taloissa sitten menee?
Eikö se sitten lämmitäkkään sitä huoneilmaa?
Itse lämmitän puilla ILPillä, sähköä menee n. 9000 KWH / vuosi, neliöitä 120m².

Ok-asuja kirjoitti:

Vierailin erään maalämpöfirman saitilla. Sain "pikatestistä" seuraavan tuloksen:

"Arvio 193 m² uuden asunnon lämmityskustannuksista:
Sähkölämmitys Maalämpö
1823.85 euroa/vuosi 607.95 euroa/vuosi
Säästöä maalämmöllä lämmitettäessä 1215.9 euroa/vuosi.
Vertailussa käytetyt vakioarvot (keskiarvot):
Vuosittainen sähkönkulutus (lämmitys) 50 kWh/m³
Huonekorkeus 2,7 m
Sähkönhinta 0,07 euroa/kWh"

Kommentteja:
- Lämmityskustannuksilla tarkoitettaneen tilojen lämmittämistä, ei siis sis. veden lämmittämistä
- Lämmitys sähköllä kuluttaa 26055 kWh ja maalämmöllä 8685 kWh eli 1/3-osa
- Sähkön hinta nykyään n. 0,085 €/kWh siirto- ja perusmaksuineen. Näillä laskettuna lämmityskulut olisivat 2214,68 € ja 738,23 € eli vuotuinen "säästö" 1476,45 €.
- Hieman yllättäen 26055/193=135 kWh/m2, mikä on sama kuin Motivan MotiVoittaja-raja kokonaiskulutukselle. Tosin Motiva käyttää bruttoneliöitä.

Kun olen vertaillut kokonaissähkön vuosikulutuksia maalämmöllä lämmittävien naapurien kanssa, on erotus heidän edukseen 5000...7000 kWh/vuosi (laskettu muuntamalla kohteen kulutus per kohteen kerrosneliö ja kertomalla meidän kerrosneliöillä). Jos sähkö maksaa 0,085 €/kWh, niin rahaksi muutettuna se tekee 425...595 €, mikä taas on melko kaukana aiemmin lasketusta arviosta (1476,45 €).

Lue lisää

Mites tuohon sinun kaavaasi sisältyy lämpimän käyttöveden teko, joka käsittääkseni maalämmöllä tehdään yli 2 hyötykertoimella.

Entäs ne sähkölämmittäjän "ilmaiset" halot? Puolet sähkölämmittäjistä on tätä palstaa mukaellen "nokinaamoja"?

Naapurin 17500kWh kokonaiskulutus (150m2 sähkölämpö) verrrattuna meidän 14300kWh (255m2 maalämpö) kokonaiskulutukseen on erona pieni, mutta sitten selvisi että heillä menee 9m3 kuutiota puita, meillä 5 sangollista.

Toisen rajanaapurin 150m2 28000 kWh sähkönkulutus saa nyt kyytiä kun hommasivat ILP:n, saa nähdä kuinka kulutus tippuu.

Edellisen kirjoittajan kommentti:
"Tahtoo vaan olla niin että muulla kuin sähköllä lämmittävät laskee sähkölämmittäjän kuluiksi kaiken sähkön ja itselleen vain sen varsinaisen lämmitysenergian. Maalömpömiehilläkin on tapana ilmoitella vain pumpun laskemaan kulutusta."

Tämähän ei pidä paikkaansa. Maalämpötaloissa nimenomaan ilmoitetaan yleensä kokonaiskulutus, koska harvassa maalämpöpumpussa ei ole kWh-mittaria, jolloin kulutus täytyy ottaa päämittarista.

Parkukaa vain, pakkaset tuli.

Ok-asuja kirjoitti:

Vierailin erään maalämpöfirman saitilla. Sain "pikatestistä" seuraavan tuloksen:

"Arvio 193 m² uuden asunnon lämmityskustannuksista:
Sähkölämmitys Maalämpö
1823.85 euroa/vuosi 607.95 euroa/vuosi
Säästöä maalämmöllä lämmitettäessä 1215.9 euroa/vuosi.
Vertailussa käytetyt vakioarvot (keskiarvot):
Vuosittainen sähkönkulutus (lämmitys) 50 kWh/m³
Huonekorkeus 2,7 m
Sähkönhinta 0,07 euroa/kWh"

Kommentteja:
- Lämmityskustannuksilla tarkoitettaneen tilojen lämmittämistä, ei siis sis. veden lämmittämistä
- Lämmitys sähköllä kuluttaa 26055 kWh ja maalämmöllä 8685 kWh eli 1/3-osa
- Sähkön hinta nykyään n. 0,085 €/kWh siirto- ja perusmaksuineen. Näillä laskettuna lämmityskulut olisivat 2214,68 € ja 738,23 € eli vuotuinen "säästö" 1476,45 €.
- Hieman yllättäen 26055/193=135 kWh/m2, mikä on sama kuin Motivan MotiVoittaja-raja kokonaiskulutukselle. Tosin Motiva käyttää bruttoneliöitä.

Kun olen vertaillut kokonaissähkön vuosikulutuksia maalämmöllä lämmittävien naapurien kanssa, on erotus heidän edukseen 5000...7000 kWh/vuosi (laskettu muuntamalla kohteen kulutus per kohteen kerrosneliö ja kertomalla meidän kerrosneliöillä). Jos sähkö maksaa 0,085 €/kWh, niin rahaksi muutettuna se tekee 425...595 €, mikä taas on melko kaukana aiemmin lasketusta arviosta (1476,45 €).

Lue lisää

"Sähkön hinta nykyään n. 0,085 €/kWh siirto- ja perusmaksuineen"

Meillä 0.084 egee/kWh laskettuna siirto- ja perusmaksuineen. Tuohon hintaan sitä ei saa 80% nykyisistä sähkönkäyttäjistä, eikä juuri yksikään uuden sopimuksen tekijää. Ja tässä ei nyt lasketa jotain "Hiirikosken tuulimylly oy:n osakkeenomistajia" vaan ihan ihmisten ilmoilla asuvan sähkön hintaa.

suhtautuu kirjoitti:

Mites tuohon sinun kaavaasi sisältyy lämpimän käyttöveden teko, joka käsittääkseni maalämmöllä tehdään yli 2 hyötykertoimella.

Entäs ne sähkölämmittäjän "ilmaiset" halot? Puolet sähkölämmittäjistä on tätä palstaa mukaellen "nokinaamoja"?

Naapurin 17500kWh kokonaiskulutus (150m2 sähkölämpö) verrrattuna meidän 14300kWh (255m2 maalämpö) kokonaiskulutukseen on erona pieni, mutta sitten selvisi että heillä menee 9m3 kuutiota puita, meillä 5 sangollista.

Toisen rajanaapurin 150m2 28000 kWh sähkönkulutus saa nyt kyytiä kun hommasivat ILP:n, saa nähdä kuinka kulutus tippuu.

Edellisen kirjoittajan kommentti:
"Tahtoo vaan olla niin että muulla kuin sähköllä lämmittävät laskee sähkölämmittäjän kuluiksi kaiken sähkön ja itselleen vain sen varsinaisen lämmitysenergian. Maalömpömiehilläkin on tapana ilmoitella vain pumpun laskemaan kulutusta."

Tämähän ei pidä paikkaansa. Maalämpötaloissa nimenomaan ilmoitetaan yleensä kokonaiskulutus, koska harvassa maalämpöpumpussa ei ole kWh-mittaria, jolloin kulutus täytyy ottaa päämittarista.

Parkukaa vain, pakkaset tuli.

Lue lisää

Saatan olla väärässä, mutta käsittääkseni monilla maalämmittäjillä on mittari pumpun edessä. Ainakin tällainen mielikuva tulee, kun käy seuraamassa ml-foorumin keskustelua.

Takan lämmittämisestä: Meillä klapit ovat ilmaisia, koska omalle työlle ei laske hintaa. Siinä saa myös hyötyliikuntaa. Ja kyllähän maalämmittäjätkin haluavat nauttia takan lämmöstä. Oletus perustuen siihen, että ei kai kukaan huvin vuoksi investoi väh. 4000 euroa lämmönlahteeseen, jota ei käytä.

Ja mitä tulee parkumiseen, niin lainalla tehty perustamiskustannus sähkö 5000 € vs. maalämpö 20000 € saattaa siirtää parkumista ainakin jossain määrin jonnekin muualle...mutta se on sitten toinen juttu.

Yleisesti nämä kulutuskeskustelut eivät ole kovin antoisia, koska pääsääntöisesti eri "uskontoja" tunnustavat kehuvat omat (pip)pelinsä ja haukkuvat toisen. Myönnän itsekin hieman syyllistyneeni siihen. Jos kuitenkin oletetaan, että tällä palstalla keskustelua seuraa myös ihmisiä, jotka ovat rakentamassa ja valitsemassa lämmitysratkaisua, niin heille pitäisi tarjota mahdollisimman puolueetonta, kokemusperäistä tietoa. Sitä kun ei saa kauppiailta.

sähköä kirjoitti:

"Sähkön hinta nykyään n. 0,085 €/kWh siirto- ja perusmaksuineen"

Meillä 0.084 egee/kWh laskettuna siirto- ja perusmaksuineen. Tuohon hintaan sitä ei saa 80% nykyisistä sähkönkäyttäjistä, eikä juuri yksikään uuden sopimuksen tekijää. Ja tässä ei nyt lasketa jotain "Hiirikosken tuulimylly oy:n osakkeenomistajia" vaan ihan ihmisten ilmoilla asuvan sähkön hintaa.

Lue lisää

Meillä v. 2007 keskihinta oli 8,48 c/kWh sis. energia-, siirto- ja perusmaksut sekä verot. Tänä vuonna hinta tulee olemaan noin 9 c/kWh, mikäli eivät korota kesken vuotta.

Huomiosi on siis oikea.

Ok-asuja kirjoitti:

Vierailin erään maalämpöfirman saitilla. Sain "pikatestistä" seuraavan tuloksen:

"Arvio 193 m² uuden asunnon lämmityskustannuksista:
Sähkölämmitys Maalämpö
1823.85 euroa/vuosi 607.95 euroa/vuosi
Säästöä maalämmöllä lämmitettäessä 1215.9 euroa/vuosi.
Vertailussa käytetyt vakioarvot (keskiarvot):
Vuosittainen sähkönkulutus (lämmitys) 50 kWh/m³
Huonekorkeus 2,7 m
Sähkönhinta 0,07 euroa/kWh"

Kommentteja:
- Lämmityskustannuksilla tarkoitettaneen tilojen lämmittämistä, ei siis sis. veden lämmittämistä
- Lämmitys sähköllä kuluttaa 26055 kWh ja maalämmöllä 8685 kWh eli 1/3-osa
- Sähkön hinta nykyään n. 0,085 €/kWh siirto- ja perusmaksuineen. Näillä laskettuna lämmityskulut olisivat 2214,68 € ja 738,23 € eli vuotuinen "säästö" 1476,45 €.
- Hieman yllättäen 26055/193=135 kWh/m2, mikä on sama kuin Motivan MotiVoittaja-raja kokonaiskulutukselle. Tosin Motiva käyttää bruttoneliöitä.

Kun olen vertaillut kokonaissähkön vuosikulutuksia maalämmöllä lämmittävien naapurien kanssa, on erotus heidän edukseen 5000...7000 kWh/vuosi (laskettu muuntamalla kohteen kulutus per kohteen kerrosneliö ja kertomalla meidän kerrosneliöillä). Jos sähkö maksaa 0,085 €/kWh, niin rahaksi muutettuna se tekee 425...595 €, mikä taas on melko kaukana aiemmin lasketusta arviosta (1476,45 €).

Lue lisää

Mulla on hieman isompi talo kuin tuossa esimerkissä ja viimeisen vuoden kaikki sähkölaskut teki yhteensä n. 1900€ (n. 27.000kWh). Ja viime talvena en kalikoita poltellut. Tänä talvena yritän polttaa, katsotaan miten vaikuttaa kulutukseen.

Oman taloni kohdalla olen laskenut että rahallinen säästö sähkössä olisi maalämmöllä maksimissaan 600€/vuodessa.

Ok-asuja kirjoitti:

Saatan olla väärässä, mutta käsittääkseni monilla maalämmittäjillä on mittari pumpun edessä. Ainakin tällainen mielikuva tulee, kun käy seuraamassa ml-foorumin keskustelua.

Takan lämmittämisestä: Meillä klapit ovat ilmaisia, koska omalle työlle ei laske hintaa. Siinä saa myös hyötyliikuntaa. Ja kyllähän maalämmittäjätkin haluavat nauttia takan lämmöstä. Oletus perustuen siihen, että ei kai kukaan huvin vuoksi investoi väh. 4000 euroa lämmönlahteeseen, jota ei käytä.

Ja mitä tulee parkumiseen, niin lainalla tehty perustamiskustannus sähkö 5000 € vs. maalämpö 20000 € saattaa siirtää parkumista ainakin jossain määrin jonnekin muualle...mutta se on sitten toinen juttu.

Yleisesti nämä kulutuskeskustelut eivät ole kovin antoisia, koska pääsääntöisesti eri "uskontoja" tunnustavat kehuvat omat (pip)pelinsä ja haukkuvat toisen. Myönnän itsekin hieman syyllistyneeni siihen. Jos kuitenkin oletetaan, että tällä palstalla keskustelua seuraa myös ihmisiä, jotka ovat rakentamassa ja valitsemassa lämmitysratkaisua, niin heille pitäisi tarjota mahdollisimman puolueetonta, kokemusperäistä tietoa. Sitä kun ei saa kauppiailta.

Lue lisää

Kyllä kai jo kaikissa uusissa maalämpöpumpuissa on kulutuslaskuri, siis nimen omaan laskuri, ei sentään mitään mittausta.

sähköä kirjoitti:

"Sähkön hinta nykyään n. 0,085 €/kWh siirto- ja perusmaksuineen"

Meillä 0.084 egee/kWh laskettuna siirto- ja perusmaksuineen. Tuohon hintaan sitä ei saa 80% nykyisistä sähkönkäyttäjistä, eikä juuri yksikään uuden sopimuksen tekijää. Ja tässä ei nyt lasketa jotain "Hiirikosken tuulimylly oy:n osakkeenomistajia" vaan ihan ihmisten ilmoilla asuvan sähkön hintaa.

Lue lisää

Perusmaksuineen ostamani sähkön keskihnta on jotain 7,3 senttiä, eikä siirtoyhtiö ole edes halvimmasta päästä.