Minusta on outoa, että Suomessa koulutetaan suuria määriä humanisteja, joiden markkina-arvo on tosimaailmassa marginaalinen. Tarkoitan tällä sitä sitä, että yliopistossa opetetaan ainoastaan tietyn aineen teoreettinen osaaminen, jolla käytännön työelämässä ei ole mitään hyötyä.
Humanistisessa tiedekunnassa pitäisi opintoihin kuulua pakollina osana mm. viestintää, projektinhallintaa, esiintymistä, johtamista yms. mitä työmarkkinoilla oikeasti halutaan. Esimerkiksi historian puolelta valmistuneilla olisi kohtuulliset työllistymismahdollisuudet (siis oikeisiin töihin/ kohtuullisella palkalla). Tämä toki vaatisi sitä, että tiedekunnassa panostettaisiin uudenlaiseen ajatteluun ja markkinointiin.
Itse valmistuin n. 10 vuotta sitten ja olen sen jälkeen osallistunut työn ohessa useisiin koulutusohjelmiin, jotka ovat palvelleet urakehitystäni. Se on kyllä kannattanut ja olen tyytyväinen työtehtäviini ja palkkaani. Huvittavinta on, ettei yksikään työnantaja ole koskaan kysynyt mitään yliopistokoulutuksestani, vaan ainoastaan he ovat olleet hyvinkin kiinnostuneita erinäisistä koulutusohjelmista yms. joita olen suorittanut.
Opiskeltavien aineiden tulisi vastata
5
975
Vastaukset
- tutkimusorientoitunut
Peruskysymys kuitenkin kuuluu, että mitä varten yliopisto on olemassa? Tässä kolme vaihtoehtoa:
a) Tutkimus
-Näin varmaan vastaavat itse tutkijat. Ja itse pidän tätä myös tärkeimpänä tehtävänä, ts. opintojen KUULUUKIN olla teoreettisia: ne valmistavat tutkijaksi. Kaikki eivät tietenkään ala tutkijoiksi, mutta voikin kysyä periaatteen tasolla, tarvitseeko oikeasti kovinkaan moni muualle suuntaava tieteellistä koulutusta? Moni sitä haluaa ja siitä on varmasti hyötyä paljon muussakin elämässä, mutta tarvitaanko sitä todella muualla viime kädessä?
b) Valtion virkamiesten koulutus
-Ennen tämä rooli painottui Suomessa. Tähän sopivat yleissivistävät opinnot. Voisi ajatella, että valtion virkamiehet tarvitsevat tieteellisen koulutuksen. Mutta kaikki valmistuneet, jotka eivät ala tutkijoiksi, eivät automaattisesti ala virkamiehiksikään.
c) Työvoimaa yrityksille
-Yritysmaailmassakin vaaditaan monessa tapauksessa tieteellistä koulutusta. Mutta vaaditaanko todella niin paljon koulutettua työvoimaa, kuin sitä nykyisin on tarjolla?
Oma ratkaisuni: ei muuteta koulutuksen luonnetta, joka palvelee tutkijoiksi ja virkamiehiksi haluavia, vaan pienennetään tieteellisen koulutuksen kiintiöitä. Yritysmaailmassa tarvitaan enemmän erilaisia taitoja, tarvitaan vaihtoehtoista koulutusta. Kenties ammattikorkeakoulujärjestelmä kehittyisi hyväksi yritysmaailman palvelijaksi, jos yliopistokiintiöitä tarkistettaisiin.
Teoreettisen humanistisen alan X tehtävä EI ole kouluttaa viestintätaitoisia johtavia projektityöntekijöitä suuryrityksille. Ala on olemassa tutkimusprojektinsa vuoksi. Koulutus tähtää tutkijan pätevyyden saavuttamiseen. Jos alan tuntijoita ei tarvita yliopiston ulkopuolella, niin kiintiöiden on syytä olla tämän tosiasian mukaiset.- FM-Englanti
Toisaalta, kyllä tutkijakoulutus/teoreettinen koulutus pitää sisällään paljon sellaisia taitoja, joista on hyötyä lähes missä tahansa nykypäivän työtehtävissä, esimerkiksi kriittisen tiedonhauntaidot ja viestintätaidot (jos ei välttämättä esiintymis/puhujantaitoja niin ainakin selkeä kirjallisen ilmaisun taito).
- yliopistojen
FM-Englanti kirjoitti:
Toisaalta, kyllä tutkijakoulutus/teoreettinen koulutus pitää sisällään paljon sellaisia taitoja, joista on hyötyä lähes missä tahansa nykypäivän työtehtävissä, esimerkiksi kriittisen tiedonhauntaidot ja viestintätaidot (jos ei välttämättä esiintymis/puhujantaitoja niin ainakin selkeä kirjallisen ilmaisun taito).
propagandaa ja romantisointia. Missään ei kukaan koskaan ole kysynyt, eikä kukaan ole koskaan edes nähnyt maisterin toditustani. Eivät työnantajat, eivät omaiset, sukulaiset tms. Olen itse ainoa henkilö, joka on nähnyt todistukseni, sen kirjoittajia lukuunottamatta. Koko 5-vuotisen opiskelun tulos on pelkkä paperinpala, joka ei kiinnosta ketään. Koko opiskeluaika tuntuu jo epätodelliselta, en ole enää varma, olenko joskus opiskellut yliopistossa.
- työelämän tarpeita
Vastineeni esittämiisi vaihtoehtoihin:
a) Jos yliopistot valmistavat etupäässä tutkijoiksi, niin aloituspaikkoja tulisi vähentää 99%. Täällä tehdään niin paljon turhaa ja ketää kiinnostamatonta nollatutkimusta apurahojen turvin. Ketä nämä "tutkimukset" palvelevat ja onko pienen apurahan varassa kituuttaminen myöskään ideaalitilanne näille "tutkijoille"?
b) Olen itse konsultoinut niin paljon valtion virastoja ja havainnut seuraavaa: Nykyään tarvitaan nimenomaan tehokkaita, hyvät esiintymisvalmiudet omaavia monialaosaajia, joilla on kylläkin oman virastonsa/tehtävänsä vahva substanssituntemus. Nämä henkilöt tarvitsisivat juuri hyviä johtamisen, projektinhallinnan, markkinoinnin, viestinnän, ... osaamista jota yliopistossa ei opeteta. Ei siellä "villatakkimaistereita" ole tarvittu enää pariinkymmeneen vuoteen.
c) Uskoakseni humanisteilla olisi paljon annettavaa sekä pk- että suuryrityksille. Uskon vahvasti, että laaja yleissivistys on voima, jota voitaisiin hyödyntää yrityksissä laajasti esim. sisällöntuottajina, pr-henkilöinä, suunnittelijoina, innovaattoreina yms. Lisäksi globaalitalous tarvitsee "tulkkeja", jotka esim. ymmärtävät eri kulttuureiden ja uskontojen käyttäytymisnormeja. Näistä osaajista on pula, mutta tarjontaa on vähän.
- minä-maailman tuotteita
Anteeksi nyt vain, mutta ainakin niissä kieliaineissa joita itse luen kuuluu pakollisena osana opintoihin käytännön harjoittelu ulkomailla, joka on siis äärimmäisen hyödyllinen ko. aineen omaksumiselle. Sinusta siis esimerkiksi opettajat, kääntäjät, informaatikot ym. ovat täysin turhia? Kiitän kovasti tästä katsantokannasta, siitä juuri näkee, että tässä yhteiskunnassa merkitsee vain tekniikka ja talous. Mutta: ilman opettajia olisit taukki, ilman kääntäjiä et pysyisi kärryillä maailman tapahtumista jne jne.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 921683
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1741320En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse1051118Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll161108- 87946
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?46895- 68881
Kirjoita nainen meistä jotain tänne
tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K65850Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli289773Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107758