Valikoin noesta Parahultasen Elämäntirektiiveistä yhe. Siinä sanotaa näen:
"Mukavompoo on immeisijä halata ku vikoja ehtiä ja hyvät puolet salata"
Minusta alakaa tuntua siltä, että nuo tavalliset immeiset taetaa olla uskovaesia viisaampia. Ne osoovat ellää enemmän ihmisiks ku myö uskovaeset. Eekö kannattaes meijjännii vähä ruveta kahtommaa tuonne oman puseron sissää päen ja kartottoo tuota ommoo ajatteluammo ja suhtautumistammo toesiin immeisii. Taetaa sitä olla syytä itekussae meissä itessämmö eekä vae toisissa immeisisssä. Mänkö viesti perille?
"Mukavompoo on immeisijä halata ku vikoja ehtiä ja hyvät puolet salata"
Minusta alakaa tuntua siltä, että nuo tavalliset immeiset taetaa olla uskovaesia viisaampia. Ne osoovat ellää enemmän ihmisiks ku myö uskovaeset. Eekö kannattaes meijjännii vähä ruveta kahtommaa tuonne oman puseron sissää päen ja kartottoo tuota ommoo ajatteluammo ja suhtautumistammo toesiin immeisii. Taetaa sitä olla syytä itekussae meissä itessämmö eekä vae toisissa immeisisssä. Mänkö viesti perille?
Vastaukset 3
Vanhimmat
on taepumus uskoontulosa jäläkeen alakaa kyttäsöhommat lähimmäestesä suhteen. Ja se johttuu siitä, jotta uskovaeset heijastelloo niitä omija tuntojaan kanssakulukijoehesa, ku ee ou viisaatta valavvoo ommoo elämmeesä ensinkää.
Uskovaenen kuvittelloo olevasa Jumalan asijalla kytätessään uskovan lähimmäesesä tekemisijä.
Se ee ou Jumalan antammoo viisaotta, vua jonku muu.
Jotta eekunvuan oman perperin sissään ensinnä ja sitte Jumalan kehottaessa sinne lähimmäesen.
Jotta semmonen järjestys se olla pittää.
että myö tarvitaa sitä silimävoijjetta, jotta myö nähtäis oma tilammo. Ku itekukkii näkköö mite huono ja kiero sitä ossooki olla, niin sitte tarvii vielä sitä sammoo silimävoietta, jotta näkis mistä sitä apua sua ommaa suuree tarpeeseesa. Kun on ite tullu autetus, nii sitte lissee vua sitä sammoo silimävoietta, jotta näkisimmö vielä hyvässä rakkauve hengessä toeset immeiset. Näehä se on. Kiitos sulle ja siunaasta sulle Svante.
On nämä atventismista kirjottelevat immeiset sitten omituisia. Hyö eevät tie mittää muuta ku kaeveloovat toesista kaekelaesia vikoja ja virheetä. Lieneekö nuo viat ja virheet toellisia vae heijjä ihtesä keksimiä? Siitte vielä tulloo mielee sekkii ajatus, että onko nuo itekkää nii tahrattomia ja virheettömiä? Minusta aenae hyö kuulostaavat nii kylymiltä ja rakkauvettomilta, että ihan ouvolta tuntuu. Näetä juttuja ee ennää tie miel etes lukkee, ku eehä tiällä muuta tehäkkää ku haakutaa toene toisijjaa. On alakannu tuntua siltä, että semmone immeene, joka yhtä mittoo toesia moettii, nii ee voe oekeesti itekkää olla onnelline. Mite mahtaavat viihtyvä heejjä seurassa toeset immeeset, jos eevät oo ihan yksinäesiä immeisiä.