"Naisiin kohdistuva väkivalta
2005 -tutkimuksen
mukaan Suomessa
raiskataan tai muuten
pakotetaan seksuaaliseen
kanssakäymiseen vuosittain
yli 15 000 naista. Se on yhtä paljon
kuin Tampereen kupeessa Pirkkalan
kaupungissa on asukkaita. Tai
inhorealistista matematiikkaa käyttäen:
Suomessa raiskataan nainen
keskimäärin reilun puolen tunnin
välein. Siis läpi vuoden, jokaisena
sen päivänä ja tuntina.
Ihmisoikeusjärjestöt kuten Amnesty pitävät
naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja seksuaalista
väkivaltaa Suomen suurimpana ihmisoikeusongelmana.
Eikä suotta. Raiskaukset ja muu seksuaalinen
häirintä jäävät liian usein ilmoittamatta. Viime
vuonna poliisille tehtiin ilmoitus vain noin viidestäsadasta
raiskauksesta. Myös tuomiot rikoksista
ovat pehmeitä. Tuomioistuimen
asennetta kuvaa
piinallisella tavalla Itä-Suomen
hovioikeuden vuosien
mittaan antamat päätökset,
joissa raiskaajien tuomioita
on alennettu muun muassa
sen takia, että tekijällä on
ollut vakituinen työsuhde
tai ”raiskaus kesti vain vähän
aikaa”.
Suomessa onkin mahdollista
selvitä raiskauksesta
ehdonalaisella tuomiolla,
kun taas esimerkiksi vakaumuksensa vuoksi armeijasta
kieltäytyvää odottaa aina ehdoton vankeusrangaistus.
Kieltäytyminen tappamaan oppimisesta
on siis suurempi rikos kuin raiskaus.
Suomessa avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoitiin
vasta vuonna 1994. Ruotsissa vastaava
laki säädettiin yli 30 vuotta aikaisemmin. Ja Suomen
eduskunnastakin löytyi vielä 1990-luvun alussa
kansanedustajia, jotka vastustivat raiskauksen
kriminalisointia avioliitossa – kuten pitkän poliisin
uran tehnyt kansanedustaja Sulo Aittoniemi.
Amnestyn parhaillaan käynnissä oleva Joku
raja -kampanja tekee näkyväksi naisiin
kohdistuvaa väkivaltaa. Koulut ovat
yksi kampanjan painopistealue. Monissa
kouluissa tuskin on mietitty, mitä tehdään
kun teinipoika käy käsiksi luokkakaverinsa,
kasvuiässä olevan tytön rintoihin. Painetaanko asia
villaisella, teinien tyhmyytenä, vai käydäänkö asiasta
kunnollinen periaatteellinen keskustelu? Otetaanko
vanhempiin yhteyttä?
Ja sitten on tietysti seksuaalinen häirintä – kuten
puristelu ja härskit puheet – josta keskustelemista
pidettiin vielä takavuosina tiukkapipoisten vanhapiikafeministien
typeränä niuhotuksena. Mutta
moni homofobinen heteromies voisi asettaa itsensä
vastaavaan tilanteeseen: mitä jos 120-kiloinen
lihaksikas mies alkaa kyselemättä kouria takapuoltasi
ja ehdotella rivoja? Mitäs siinä niuhotat, saatanan tiukkapipo"
2005 -tutkimuksen
mukaan Suomessa
raiskataan tai muuten
pakotetaan seksuaaliseen
kanssakäymiseen vuosittain
yli 15 000 naista. Se on yhtä paljon
kuin Tampereen kupeessa Pirkkalan
kaupungissa on asukkaita. Tai
inhorealistista matematiikkaa käyttäen:
Suomessa raiskataan nainen
keskimäärin reilun puolen tunnin
välein. Siis läpi vuoden, jokaisena
sen päivänä ja tuntina.
Ihmisoikeusjärjestöt kuten Amnesty pitävät
naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja seksuaalista
väkivaltaa Suomen suurimpana ihmisoikeusongelmana.
Eikä suotta. Raiskaukset ja muu seksuaalinen
häirintä jäävät liian usein ilmoittamatta. Viime
vuonna poliisille tehtiin ilmoitus vain noin viidestäsadasta
raiskauksesta. Myös tuomiot rikoksista
ovat pehmeitä. Tuomioistuimen
asennetta kuvaa
piinallisella tavalla Itä-Suomen
hovioikeuden vuosien
mittaan antamat päätökset,
joissa raiskaajien tuomioita
on alennettu muun muassa
sen takia, että tekijällä on
ollut vakituinen työsuhde
tai ”raiskaus kesti vain vähän
aikaa”.
Suomessa onkin mahdollista
selvitä raiskauksesta
ehdonalaisella tuomiolla,
kun taas esimerkiksi vakaumuksensa vuoksi armeijasta
kieltäytyvää odottaa aina ehdoton vankeusrangaistus.
Kieltäytyminen tappamaan oppimisesta
on siis suurempi rikos kuin raiskaus.
Suomessa avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoitiin
vasta vuonna 1994. Ruotsissa vastaava
laki säädettiin yli 30 vuotta aikaisemmin. Ja Suomen
eduskunnastakin löytyi vielä 1990-luvun alussa
kansanedustajia, jotka vastustivat raiskauksen
kriminalisointia avioliitossa – kuten pitkän poliisin
uran tehnyt kansanedustaja Sulo Aittoniemi.
Amnestyn parhaillaan käynnissä oleva Joku
raja -kampanja tekee näkyväksi naisiin
kohdistuvaa väkivaltaa. Koulut ovat
yksi kampanjan painopistealue. Monissa
kouluissa tuskin on mietitty, mitä tehdään
kun teinipoika käy käsiksi luokkakaverinsa,
kasvuiässä olevan tytön rintoihin. Painetaanko asia
villaisella, teinien tyhmyytenä, vai käydäänkö asiasta
kunnollinen periaatteellinen keskustelu? Otetaanko
vanhempiin yhteyttä?
Ja sitten on tietysti seksuaalinen häirintä – kuten
puristelu ja härskit puheet – josta keskustelemista
pidettiin vielä takavuosina tiukkapipoisten vanhapiikafeministien
typeränä niuhotuksena. Mutta
moni homofobinen heteromies voisi asettaa itsensä
vastaavaan tilanteeseen: mitä jos 120-kiloinen
lihaksikas mies alkaa kyselemättä kouria takapuoltasi
ja ehdotella rivoja? Mitäs siinä niuhotat, saatanan tiukkapipo"
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ulkomailla yli 20vuotta asuneena voin sanoa, että suomalaiset naiset ovat rumia. Suomalaisissa miehissäkin on oltava jotakin vikaa, koska raiskaavat näitä rumia naaraita, hyi hitto...
Kyllähän ne naiset alkavat tuntua rumilta, kun eivät enää noteeraa keski-ikäistä miestä.
tosiaan. Ristiriitaista monen kanssasisaren käytös, annetaan ymmärtää (kiusataan miestä helvetisti, sitten pakit, mutta kuitenkin nainen tulee joko miehen asuntoon tai mies pääsee naisen asuntoon) ja mies tästä vittuuntuneena panee ns. väkisin, vaikka nainen on hyvinkin aluksi mukana. Pitäisi eritellä ne oikeat raiskaukset, jossa ilman provosointia joku henkilö (koskee myös naisia, yleisempää kuin osaatte kuvitellakaan) suorittaa sukupuoliyhdynnän ilman vastapuolen suostumusta.
Tämä feministien suorittama aivopesu saa liian monta asiaa täysin väärille raiteille. Mies ei ole läheskään aina se kaiken pahan alku ja juuri, vaan se "viaton" nainen. Nainen määrää sillä sukuelimellään AINA tahdin, sanokoot muut mitä tahansa.
Mielestäni myös meidän naisten velvollisuus olisi pitää huoli siitä, ettei konkreettisista esimerkeistä huolimatta ajauduta liialliseen humalatilaan, ei jätetä lasia yksin ja siten asetuta alttiiksi hyväksikäytölle. Aina yhteiskunnassa riittää hyeenoja sukupuoleen katsomatta ja nyt kun eletään tasa-arvon aikakautta, molempien pitäisi kyetä pärjäämään omillaan, eikä vahingon sattuessa syytetä oman typeryyden takia vastakkaista sukupuolta (koskee molempia) ja kuitenkin haeta sitä lohtua (ehkä sääliäkin) siltä vahvemmalta persoonalta.
P.S. Olen nainen, joka ajattelee aivoillaan.
pitäisi kerrankin kyetä ottamaan vastuuta omista teoista, eikä aina sysätä sitä naisten vastuulle.
--lohtua--siltä vahvemmalta persoonalta.! :DD
Onko sinulla sellainen käsitys että mies on vahvempi PERSOONA? Jos on, perustelisitko miksi.
Vihdoin, jo oli aikakin. Toivoa siis on.
Vaikka naisetkin osaavat käyttää pedofiili/raiskaaja -syytettä häikäilemättä kostomielessä hyväkseen, tavallisin tarina on kuitenkin toinen.
Kun tuntematon mies minut aikoinaan koulutiellä raiskasi, en olisi voinut kuvitellakaan kertovani siitä poliisille. Juuri asenteiden vuoksi. Raiskaus on niin suuri järkytys ja jos siinä vielä saa juopon huoran maineen yhteisöltä eikä raiskaaja saa mainittavaa rangaistustakaan, ei kukaan täysjärkinen ilmoita siitä eteenpäin.
Muista kuitenkin se tosiasia yhteiskunnassa, että ne ovat nimenomaan naiset, jotka ovat pitäneet ja pitävät yllä ajatusta, että raiskauksen uhriksi joutuminen on häpeällinen asia. Tai että seksi yleensä on naiselle häpeällinen asia. Vain rehellisesti tunnustamalla tosiasiat yhteiskunnassamme, voimme saada muutoksia aikaan.
Kyllä muistan. Ei pääse naiset unohtumaan tässä yhteiskunnassa. Valitettavasti.