hei! OLEN VANHOILLISLESTADIOLAINEN mies... ois kiva saada vanhoillislestadiolaisen sisaren... ELI tytön/naisen ystäväksi tilanne on se että tarvitsisin apua tähän... olen pahasti ajautumassa maailmaan ja haluisin saada ystävän tukea etten ajautuisi maailmaan vaan olisin kerran siinä joukossa joka pääsee taivaaseen.. meilaa mulle os. [email protected]... tämä ei ole mikään epätoivonen yritys.. jos haluat auttaa niin meilaa kerron meilissä tarkemmin asiasta...
TÄMÄ ON HÄTÄHUUTO!!!
juki
211478
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tervetuloa maailmaan!!! Järkesi valo on siis vihdoin voittanut ja olet valmis jättämään ahdasmielisen uskonlahkon. Olen varma että et kadu päätöstäsi. Lainatakseni erästä aiempaa kirjoittajaa: "jätä vanhoillislestadiolaisuus, älä Jumalaa". Sinulle saattaisi paremmin sopia esimerkiksi metodistikirkon toiminta. Ota selvää, onko sellainen kotipaikallasi ja käy tutustumassa. Uskon, että et kadu "loikkaustasi", vaan jatkat elämääsi eheämpänä ihmisenä.
Höpsistä. Täällä on paljon vetävännäköisiä, hauskanluontoisia ja uskollisia naisia ja tyttöjä vanhoillislestadiolaisissa. Turha houkutella sinne tuuliviirien joukkoon meidän parista.
Ala vain kiertää noita kesäseuroja niin huomaat että on tosi vaikea valita kun ei tiedä ketä ei ottaisi. Mummoni sanoikin, että noin ei kannata edes miettiä koska suhde ja avioliitto syntyy vain ja ainoastaan siitä että kaksi ihmistä YHTÄAIKAA tykkää toisistaan.
Minäkin aikanaan rukoilin kun ei aina ry:n pojat hotsittanut,että rakas Jumala, anna jonkun komean kundin tehdä parannus jos ei sellaista täältä löydy. Paitsi että kyllä sitten joskus huomasin että totuus oli se että siellä on sairaan paljon hyvännäköisiä poikia ja tyttöjä mutta ei ollu silloin sitä mulle sopivaa kun noin satuin sinä vuonna ajattelemaan --No löytyipä sopiva ja sytyttävä tyyppi sittenkin ja aika muikea kokonaispakkauskin sanoisinko.
Minusta myös tämä chatti VOI olla oiva tapa tutustua siis jos juuri em ihmisen tavoin kehoittaa kirjoittamaan sähköpostia. Pitää vain olla tarkkana kun on kirjeenvaihdossa: varmasti tulee vastauksia myös epäuskoisilta. (jotka myös ovat oivia ihmisiä ja kivoja ja hyviä pakkauksia mutta jos siis onnea etsitään, niin se ei synny kuin MELKO samoista taustoista olevien kesken)
vanhoillislestadiolaisuuteen. Et sinä sieltä mitään muuta itsellesi saa kuin valhekahleet, että "vain me" menemme taivaaseen.
Jos olet elävässä uskossa, niin etsi itsellesi jokin sellainen uskonyhteisö, jossa julistetaan rehellistä Jumalan sanaa. Sieltä voit löytää myöskin kavereita ja henkistä tukea kertomaasi kamppailuun. On totta, että sielunvihollinen tekee kaikkensa saadakseen uskovaisen vaihtamaan leiriä, mutta muista että olet voittajan puolella.
Sinä OLET MENOSSA TAIVAASEEN, jos olet uskossa. Unohda vl-valheet, että kukaan muu ei mene kuin vl. Tämä pelko paistaa viestistäsi. Se on väärää vl-saarnaajien aiheuttamaa pelkoa, josta Jumala voi vapauttaa sinut.
Siunausta!
Onnen perusta on se, että ihmisillä on samanlainen arvopohja. Avaukesent ekijä tajuaa tämän a) koska on järkevä ihminen b) haluaa luottaa Jumalaan että Hän auttaa tässä asiassa eikä ala epätoivoisesti kokeilla kepillä jäätä muilla järvillä.
--Uskovainen rukoilee Jumalalta uskovaista aviopuolisoa ja jos sitä haluaa ja todella sydämestään kovasti rukoilee ja on sellaisen tarpeessa, Jumala antaa sellaisen silloin kun sen aika on. Jotkut menevät naimisiin nuorempana jotkut vanhempana.
On todella hienoa, miten kirjoituksen avaaja on tajunnut Lutherin kehoituksen siitä, että uskovaisen ei tule kotona ainoastaan istua kädet ristissä rukoilemassa vaan lisäksi ottaa järki käteen ja ryhtyä toimeen kuitenkin koko ajan kuitenkin niin, että kyselee seurusteluaikanakin ja jopa kihlauduttuaan Jumalalta onko tämä nyt se oikea ihminen juuri minulle.
Taivaan Isä siunatkoon sinulle hyvän ihmissuhteen josta sinulle on ajallista iloa ja onnea ja myös tuki matkakumppanina taivastiellä.
Lestadiolaisuuden kaltaisessa alakulttuurissa on kysymys paljosta muustakin kuin opista ja uskosta, mitä täällä ei näytetä tajuttavan.
Kysymys on myös identiteetistä ja sosiaalisesta verkostosta, hyvistä ihmissuhteista.
Kun ihmisiä joskus kauan sitten (ainakin 1970-luvulla) erotettiin liikkeestä, esim. television omistamisen vuoksi, kuten lehdissäkin kerrottiin, saattoi se monelle olla niin vaikeaa, että itsemurhiakin tapahtui.
Mene vaan maailmaan, sanovat täällä jotkut - ottamatta vähääkään huomioon, miten vaikea prosessi se voi lestadiolaisuuden piirissä ikänsä eläneelle olla. Mutta siinäpä nämä, jotka nyt ovat kovasti neuvomassa, eivät olekaan auttamassa.
Neuvojista ei täällä keskustelupalstoilla ole pulaa. Neuvoja saa, vaikkei niitä edes pyydä.
vanhoillislestadiolaiset korjaamaan jos olette tehneet jotain vähän överin kautta.--Minä olen kirjoittanut tänne pitkän pätkän aiemmin tuosta 70-luvusta, luitko sen? Olen koko liikkeen puolesta häpeissään ja nolona siitä koko 70-luvusta. Minuakin kohdeltiin huonosti silloin ja minä muita.
Missä Sinun kirjoituksesi 70-luvusta on? Haluaisin lukea sen ja paljon muutakin, missä selvitetään sitä, mitä ja erityisesti MIKSI silloin porukassa tapahtui mitä tapahtui. Raha- ja politiikkasotkut eivät minulle riitä selitykseksi, vaikka niissä jotain perää olisikin.
Pitäisikö minun = uhrin antaa anteeksi SRK:lle ja kannattajilleen 70-luku? Minultako pitäisi löytyä anteeksiantamusta, vaikka suviseuroissa minua henkilökohtaisesti kehoitetaan parannukseen ja saarnataan, että muualla ei ole anteeksiantamusta... Minun pitäisi siis tehdä parannus, jotta pääsisin takaisin porukkaan, josta minut erotettiin, kun meni överiksi.
Tästäkin näkee, että terapiani taitaa olla vielä kesken, kun tartun tällaisiin aiheisiin. Eli surutyö on ollut pitkäkestoista ja rankkaa!
Sinun todellakin pitäisi nähdä, että JOS ja kun sinua on kohdeltu inhimillisesti väärin ja ehkä peräti uskonasioissakin kyseenalaisesti yrittäisit antaa asian painua oikeisiin mittoihin. Siis että vaikket ihan koko sydämestäsi pystyisi antamaan anteeksi, unohtaisit tai et ainakaan antaisi kohtelun vaikuttaa omaan autuuteesi ja taivasosuuteesi.
1.Srk ei ole sama kuin Jumala. Siellä on lähinnä paljon järjestötoiminnasta kiinnostuneita ihmisiä, joiden paras puoli ei välttämättä ole henkilökemia..
2. Vaikka meillä on seurakuntaäiti jota tarvitsemme jaksaaksemme maallisen vaelluksemme läpi, nykyajan massaseurakuntiin tottuneen on hyvä muistaa että kaikkina aikoina seuratoiminta ja seurakunnat eivät ole olleet näin suuria, ja että Jeesus on sanonut "Siellä missä kaksi tahi kolme kokoontuu minun nimeeni,siellä minä olen heidän kanssansa".
Eli ei tarvitse ystävystyä koko siionin kanssa, riittää kun tekee parannuksen ja pitää parannuksen teon jälkeen yhteyttä edes yhden uskovaisen kanssa (sekään ei ole AUTUUDEN ehto mutta ehkä on mukavaa kun on uskovainen saattomies). Parannuksen teon ei tarvitse merkitä,että esimerkiksi 70-luvun kahinoissa sosiaalisesti haavoittuneen tulisi muuttua seuroissa käyväksi sosiaalipommiksi joka kaulailee kaikkien kanssa. Saa vaikka kotona uskoa, kuunnella seuroja puhelimessa jne..
(--en tosin tunne tapaustasi joten en juuri sinun tilanteeseesi ota kantaa, mutta tiedän että hyvin monia suorastaan rääkättiin seurakunnan edessä, muun muassa minua ja jo autuuteen päässeitä joitakin sukulaisiani). Me emme ole antaneet tuon hunonon kohtelun tulla Jumalan ja oman sielumme (emmekä myös seurakunnan rakkauden ja oman itsemme väliin )autuuden väliin vaan ajatelleet että kyseessä on ollut sen vuosikymmenen henki ja usein myös taitamattomat tyypit asialla..
Aina silloin tällöin minäkin tunnen tarvetta purkaa tuon ajan muistoja ja muun muassa uskovaisen toisella paikkakunnalla asuvan vanhemman vanhoillislestadiolaisen tätini kanssa päivittelemme sattuneita asioita. Se oli hurjaa ja kurjaa aikaa.Moni puhui suuta suuremmalla ja loukkasi jopa tahallaan uskona sian varjolla toisia.
Ei minulta ainakaan kukaan huonosti kohdelleista johtokunnan jäsenistä koskaan pyytänyt anteeksi.. Eipä silti, en koe että minun pitäisi heitä nuhdella koska ajattelen että jos on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia. Mutta olen ollut huomaavinani pientä mielistelyntarvetta ja häpeilevää nöyristelyä näitä ukkoja kohdatessani..
TOIVON etten saa tähän kommentteja kuin niiltä jotka tietävät mistä puhun ja jotka elivät jo käsityskykyisen ikäisinä vanhoillislestadiolaisuudessa silloin. Siksi en välittäisi nyt asiaa tuntemattomilta kommentteja kun ei ole voimia alkaa selittää asiaa juurta jaksain...Kysyä tietty saa, mutten jaksa alkaa puolustautua taas kerran.
Jos siis sinua vaivaavat nuo asiat vaikka olet uskon jättänyt, minusta sinun kannattaisi ihan jo musita kuin uskon syistä ottaa ao yhteyttä ja vaikka ihan istuutua keskustelemaan noiden ihmisten kanssa. Onhan se hyvä jos jaksat tehdä niin. Olisi paikallaan että röyhkeästi käyttäytyneet isäntähenkiset saarnaajat (tosin heidät monet kyllä laitettiin saarnavirasta pois ja kaikkia ei koskaan ole kai vihitty puhujiksi takaisin)tulisivat tietämään miltä sinusta on tuntunut. Voi olla myös niin,että he eivät edes tiedä miten karmeaa jälkeä saivat aikaan.
Olen ihmetellyt, että esim tiedotusvälineissä ei ole koskaan KAI julkisesti srk selittänyt tuon ajan toilauksia. Korjatkaa jos minulta on jäänyt kuulematta. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, voisihan tuosta vaikka jutun teettää Päivämieheen ja esim Kirkko-ja Kaupunkilehteen?
Kelaa kirjoituksiani parin päviän ajalta, jossain se on tuon suoltamani sanatulvan seassa se kirjoitus muun muassa jossa mainitsen että vanhoillislestadiolaisuuskin muuttuu ja on paljon jo 1800-luvulta muuttunut.
En muistaakseni kirjoittanut, että olisin uskon jättänyt. Jos oikein ymmärsin, niin yhä uskot, että parannus jostakin tulee minunkin tehdä tuohon uskoon, jotta autuus ja taivasosuus olisi taattu. Uskot, että teidän äitiseurakunta on yhä totuuden patsas ja perustus, vaikka teot olivat aikoinaan julmaa hengellistä väkivaltaa, ei todellakaan mitään huonoa henkilökemiaa.
Muistat miten kuuliaisuus oli kaikkein tärkeintä ja "jumalan huoneen hallituksen" = työvaliokunnan ja muun johdon kannanottoihin uskominen oli autuuden ehto. Minä en lähtenyt tuolle kuuliaisuuden tielle. Sinäkö teit kaikki, mitä käskettiin ja sait jäädä porukkaan? Suurin osa minunkin ystävistäni teki niin. Valitettavasti!
Onko kannanotot nykyisin jo kumottu, esim. "perhesuunnittelu KAIKISSA muodoissaan on aina syntiä..." Porukan ihannehan oli/on, että kaikilla on yhtenäinen käytäntö ja samanlainen puheenparsi. Onko tuokin muuttunut?
Ei! Näin ainakin ymmärsin lauantai-illan alustuksesta, joka oli varmaan tarkoitettu yleiseksi linjavedoksi ulospäinkin.
Kyllä muitten mokat voivat pahastikin pilata jonkun elämän. Omalta puolelta anteeksianto auttaa, mutta sekään ei ole mikään hokkuspokkus-temppu, vaan joskus se vie aikaa...
Mikä on SRK:ssa muuttunut?--- riippuu miten asioita katsoo: toisaalta ei mikään, toisaalta jotain.
Kirjoittanut: x-vl, 5.7.2003 klo 22.59
En muistaakseni kirjoittanut, että olisin uskon jättänyt.
1. Luulin että nimimerkkisi tarkoittaa x-vl eli ex-vl, siis ex-eli entinen,sorry.
---------
Jos oikein ymmärsin, niin yhä uskot, että parannus jostakin tulee minunkin tehdä tuohon uskoon, jotta autuus ja taivasosuus olisi taattu.
--2. TÄHÄN KÄSITYKSEEN TULIN NIMIMERKKISI VUOKSI Ja ehkä muutenkin annoit niin ymmärtää, anteeksi jos käsitin väärin
--------------
3. Uskot, että teidän äitiseurakunta on yhä totuuden patsas ja perustus,--------------
KYLLÄ USKON, ja olen sitä mieltä että minä olen osa tuota äitiseurakuntaa ja jos sinäkin olet sinun ei tulisi ajatella että "he ja minä" vaan "me" ja ryhtyä avoimeen keskusteluun.Juuri tätä tarkoitin kun aiemmin kirjoitin että ei tule takertua srk:hon tai toisiin ihmisiin vaan nähdä itsensä aktiivisena seurakunnan osana.-- Ensimmäinen hälyttävä oire on, jos ihminen vain haukkuu takanapäin eikä mene asioista keskustelemaan. Sinun tulee mennä ja sanoa ystävällisesti että" on ollut järkyttävää elää nämä kaikki vuodet ja miettiä että kyllä sain huonon kohtelun. Minun oli pakko tulla puhumaan koska en voi uskoa muuten vapaasti.".
-----------
4. OLEN SAMAA MIELTÄ, toki se oli pahempaa kuin huonoa henkilökemiaa, mutta tarkoitan,e ttä ei se mitään suhdepolitiikkaa ole nytkään siellä, olen kuullut ja itse todennut, älä odota liikoja..
...teot olivat aikoinaan julmaa hengellistä väkivaltaa, ei todellakaan mitään huonoa henkilökemiaa....
Tarkoitin, että tuskin sama ihminen edes anteeksipyydettyään aivan toiseksi kiltiksi ja taitavaksi muuttuu. No Saulus muuttui Paulukseksi ja lopetti uskovaisten vainoamisen. MUTTA: siis en usko että aiemmin tökerösti käyttäynyt koskaan osaa käyttäytä kovin sulavasti vaikka kuinka pyytäisi anteeksi.-- Oleellista keskustelussa ei olisikaan se, mitä sinulle sanotaan vaan se, että itse pääset vapaaksi asiasta. SINULLA on oikeus ja melkein velvollisuus keskustella.
------------------
Muistat miten kuuliaisuus oli kaikkein tärkeintä ja "jumalan huoneen hallituksen" = työvaliokunnan ja muun johdon kannanottoihin uskominen oli autuuden ehto. Minä en lähtenyt tuolle kuuliaisuuden tielle.
---------
5. Kuulostaa tutulta, olin tosin itse alle rippikouluiän, joten olin hieman ulkopuolinen.
--------------------------
Sinäkö teit kaikki, mitä käskettiin ja sait jäädä porukkaan?
6. Pyysin anteeksi, en enää oikein edes muista mitä pyysin anteeksi, olisiko ollut väärää henkeä, , jälkeenpäin ajatellen taisin olla niin lapsi,että minä en oikein ollut minkään henkinen mutta ei kai anteeksipyytäminen haitannutkaan, halusin päästä ikävästä tilanteesta ulos mahdollisimman pian ja koko perheeni pyysi anteeksi. Kummallista se oli ja monta vuotta sitä on mietitty että mitä me oikein oli sitten tehty, oltu kai liian koppavia, en minä tiedä vieläkään ja loppujen lopuksi, ei edes kovin paljon kiinnosta..
Aikuisille se taisi olla kvoempaa ja kyllä nykyäänkin kuulen heidän joskus huokailevan että oli se hullua.
7.
Suurin osa minunkin ystävistäni teki niin. Valitettavasti!
TEKI MITEN?
8.
Onko kannanotot nykyisin jo kumottu, esim. "perhesuunnittelu KAIKISSA muodoissaan on aina syntiä..."
Ai tarkoitat tällaista..Minulla ei ollut mitään konkreettista esimerkkiä josta olisi nuhdeltu.
No: aika kummallista julkisesti toista nuhdella seksiasioista, en osaa kummempaa sanoa.
Mutta sen voin sanoa, että olen itse ollut kahden vaiheilla joskus ehkäistä ja on tullut niin hirveän huono omatunto etten ole halunnut.
---------------------
9. Ei ole, lue Oskarin juttu pitäisi puhua tietyn kaavan mukaan. Muutama muukin on minua chatissä 'nuhdellut''. Jos kirjoittaisin paskantärkeästi, ei nuhdeltaisi. Tosielämässä ei viime aikoina ole nuhdeltu. (no kotona joskus puolin ja toisin ei ihan nuhdeltu mutta keskustelemme paljon)
10.
Porukan ihannehan oli/on, että kaikilla on yhtenäinen käytäntö ja samanlainen puheenparsi.
Onko tuokin muuttunut?
-------Miksi olisi, se ärsyttää varsinkin koulutetumpaa, mutta eihän kaikkea voi muuttaa vai voiko?
11.
Ei! Näin ainakin ymmärsin lauantai-illan alustuksesta, joka oli varmaan tarkoitettu yleiseksi linjavedoksi ulospäinkin.
--------------
No enpä tiedä onkos e linjavweto, järkyttävää jos srk:kin ja muut sen allekirjoittavat( Kankkosen alustusta jos tarkoitat) ei me kaikki sitä allekirjoiteta, Kankkonen on ylikireä...(ja tiedoksi muille tätä palstaa lukeville vanhoillislestadiolaisille että olen keskustellut useamman yleisesti tunnetun vanhoillislestadiolaisen uskovaisen kanssa tästä)
--Minusta on ihan hirveää että nuoriso joutuu kuuntelemaan tuollaista moraalisaarnaa SUVISEUROISSA. Ja se tulee vielä radiostakin ympäriinsä.
Tuollaiset aiheet kuuluvat isät-äidit-leirille tai rippikoulun nuotiolle.
---------------------
Muitten mokat voivat pahastikin pilata jonkun elämän. Omalta puolelta anteeksianto auttaa, mutta sekään ei ole mikään hokkuspokkus-temppu, vaan joskus se vie aikaa...
Niinpä---
Tarkennukseksi sanon, etten ole uskoani kieltänyt enkä vieläkään tehnyt julkisesti sellaista, joka osoittaisi minun olevan jumalaton. SRK-laiset ovat aikoinaan evänneet minulta ulkonaisen uskomisen ilmentämisen eli vl:t pitävät minua ulkopuolisena, sen saan todeta tänäänkin kun lähdemme sukuloimaan. Siksi olen x-vl. Sinäkin näköjään ajattelet, että vain vl voi olla oikea uskovainen.
Kiitos vastauksistasi, olit ystävällinen vl (kuten useimmmat heistä nykyisin)! Ja varmaan vilpittömästi yritit keskustella. Anteeksi, että tuotin pettymyksen, kun en ollutkaan enää "sisällä".
Jään yhä odottamaan, että minulta viety uskomisen mahdollisuus palautettaisiin takaisin ja voisin saada entisiltä uskonystäviltäni hyväksyntää näissä asioissa julkisestikin.
"Jään yhä odottamaan, että minulta viety uskomisen mahdollisuus palautettaisiin takaisin"
Ei sinulle anna eikä pois ota uskoa kukaan muu kuin JUMALA! Ja Jumala ei sitä ota pois, ellet itse haluat katkaista suhdettasi Häneen.
Vanhoilliset kuvittelevat omistavansa taivaan portin avaimet ja jakelevansa taivaspaikkoja. Olet näköjään mennyt siihen vipuun, kun pyytelet vanhoillisilta takaisin uskomisen mahdollisuuksia.
Miksi niitä heiltä pyytelet?
Jos joku ei ole elänyt lestadiolaisuudessa, ei tajua, miten usko ja seurakuntayhteys ovat siellä aika tavalla saman asian, uskomassa olemisen eri puolia.
Se, jolla ei ole kokemusta lestadiolaisesta yhteisöllisyydestä, ei tajua, kun joku lestadiolainen pyytelee uskomisen mahdollisuutta takaisin.
Kysymys on vähän samasta asiasta kuin elää yksin ja juurettomana vieraassa kaupungissa tai elää suuren perheen jäsenenä.
Kun on lestadiolaisyhteisön jäsen, siis "saman hengen lapsia", sinänsä aivan vieraat ihmisetkin ovat kuin läheisiä ystäviä: heistä tietää jo hyvin paljon siksi, että he ovat oman yhteisön jäseniä,lestadiolaisia.
Jumalaan voi uskoa misssä hyvänsä, mutta yhteisö ruokkii ihmistä tunneperäisesti, ja sen menettäminen voi tuntua hyvin suurelta menetykseltä.
Jos on aiemmin ollut lestadiolaisuudessa mukana, siellä on myös paljon ihmisiä, jotka tuntee lapsuudesta lähtien ja jotka ovat siten kuin osa omaa itseä, omaa historiaa.
No: enhän minä sinulta mitään yrittänyt viedä. Keskustele toki lisää kanssamme!
näin se on.. totta mutta se on aina välillä vaikea uskoa ja ymmärtää tän asian kun on tuota ikää kuiteskin jo monilla mun ikäsillä on jo 2 3 lasta.. kai onni sit jossain vaiheessa tulee mun kin elämään olen itse 26v. t. juki
Just oikeaa puhetta nuorille. Mitä kauheeta siinä oli?
Vai käsitätkö "uskovainen ei halua" lakimuodossa "uskovainen ei voi tehdä"
Tai ajattele päinvastoin niihin kohtiin "uskovainen haluaa"
-
Kerrankin joku joka uskalsi puhua suoraan niinkun asiat ovat.
Tee sitten parannus synneistä jota et synneiksi käsittänyt.
Minusta sinulla Meri-hyvä on varsin oikea analyysi asioista. Se tulee ilmi kaikissa kommenteissasi. Saako sinuun jotenkin sähköpostiyhteyden?
Onko sulla lukihäiriö?
-useimmat asiat ok puheessa, mutta kauhean synkkää ja peloittelevaa asennetta.
pidän henk.koht enemmän positiivisemmasta ja taivaslähtöisemmästä näkökulmasta mikä ei tarkoita sekään synninluvallisuutta.
Selvennykseksi: lasi voi olla puolityhjä tai puolitäysi.
"Kerrankin joku joka uskalsi sanoa asiat suoraan".Voi voi. Uskaltasipa ekrrankin Kankkonen sanoa asiat vähemmän suoraan.--Silloin joutuisi hänkin miettimään.-- Asioita on kuule nujori ystävä aina uskallettu sanoa suoraan, miten teillä 90-luvun nuorilla on noin auvoisa käsitys? Vai oeltko vasta parannuksen tehnyt? Kankkonen ja kaltaisensa kyllä uskaltavat ja mikäs on uskaltaessa. Meillä oli kauheat ajat 70-luvulla ja silloin sanottiin hyvin hyvin suoraan:olemmeko menossa takaisin sille akuhealle ajalle. mitä suorempaan sanoi sitä uskovaisempi oli...
Minulla tuli hyvin ahdistunut olo alustuksesta, kuin olisin suoraan palannut 70-luvun hoitokokouksiin ja väärien henkien sekaan.
Minun asenteeni vaatii paljon enemmän uskallusta.