Laittakaahan hänestä kaikki positiivinen tai nekatiivinen palaute tähän viestiketjuun. Onko hän todella niin ylivertainen kuin täällä jotkut horisee vai niin saamaton kuin jokuset antavat ymmärtää?
Jos hänen suosionsa on niin mainittava mitä maamme eturivin lehdykkä väittää, niin tämä saitti ei taida riittää alkuunkaan mutta antakaa palaa. Ainahan voidaan nekatiivipalsta avata tähän rinnalle.
Jos hänen suosionsa on niin mainittava mitä maamme eturivin lehdykkä väittää, niin tämä saitti ei taida riittää alkuunkaan mutta antakaa palaa. Ainahan voidaan nekatiivipalsta avata tähän rinnalle.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Puolueeton sanomalehti Helsingin Sanomat on gallupeissaan kertonut kannatuksen olevan jo 94%. Kohta siis menee 100% raja rikki.
Itse kuulun tähän 6% vähemmistöön, eli VIHAAN ja HÄPEÄN henkilöä joka ei osaa puhua, eikä esiintyä valtion päämiehen edellyttämällä tavalla.
Sana on negatiivinen.
Koska presidentillä ei juurikaan ole todellista valtaa, miten hän voisi olla tekojensa puolesta sen enempää saamaton kuin ylivertainenkaan? Kansakunnan henkisenä johtajana Halonen on kyllä vertaansa vailla.
presidentti on hyvä vain, jos hän ryyppää kuin Kekkonen, huoraa kuin Kekkonen, tilaa nootteja kuin Kekkonen, kiipeää palmuun kuin Kekkonen, unohtaa nimensä kuin Kekkonen...
asiat mallillaan. Mahdatko tulla toimeen päivääkään ilman tuon " vertaansa vailla olevan kansakunnan henkisen johtajan ajattelemista.
Onko kysymyksessä yhtä " vertaansa vailla " oleva kuin aikoinaan itse jeesus?
Muista pyyhkiä pölyt Tarjan kuvasta.
Eikö vastaus ollut mieleinen, vai mistä hermostuit? Presidentillä ei tosiaankaan ole valtaoikeuksia ainakaan sisäpolitiikassa.
Mutta ei mige ole yksin tuon ajatuksensa kanssa: Iltalehti tänään
http://www.iltalehti.fi/2003/07/07/880655_uu.shtml
"Halosella myönteisiä ominaisuuksia 94%, Jäätteenmäellä kielteisiä 74%.
Lankia myöntää, että kepulla on imago-ongelma."
Jos 94% on Halosen suhteen väärässä ja 74% Jäätteenmäen suhteen väärässä, niin onko yhteensä 168% kansasta väärässä?
ole myös suomalaisia poliittisesta taustastaan huolimatta?
Jos kysely suoritetaan demareiden keskuudessa, niin lopputulos on tasan tarkkaan tuo mitä Ilta-Lehti väittää. Artikkelista oli jäänyt pois maininta, että kysely oli suoritettu demareiden kesäjuhlassa.
Olisi kiva tietää, mitä kysymyksiä kansalaisille on esitetty.
Demareille ominaiseen tyyliin olit lisännyt 1 prosentin Haloskan suosiolukuihin.
Tämän keskustelun alku ei ainakaan tue tuon kyselyn tuloksia.
Lue lisää salaisien asiakirjojen asianosaisista osoitteesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000000746047
Koko joukko nimiä!
Asialla ovat olleet kaikki demu-presidentit.
Tarja Halonen oli keskeinen ulkoministeri, asianosainen, pääministeri Paavo Lipposen kaudella.
Homma alkoi jo Koiviston presidenttikaudella salaisilla päätöksillä.
Lukekaapa.
Lisää Halosen salailusta löytyy osoitteesta
www.saunalahti.fi/~promer1
Katso promerista Tarja Halosen salaamat Presidentin Kanslian asiakirjat, joissa Halonen suojelee demu-veljeä, ex-presidentti Mauno Koivistoa!
Melkoista demarien yksinvaltaa, suorastaan diktatuuria!
--
Edellä olevat asiat eivät ole kansalaisen oikeustajun mukaista.
Ne eivät kuulu
- sivistysvaltioon!
- demokratiaan!
kirja liittyy em. salaisiin Nato-päätöksiin.
Kuosmanen tuli kertoneeksi, että SUOMEN EDUN MUKAISTA OLI VÄLTTÄÄ EU-neuvotteluissa keskusteluja yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskien.
Lue suoraan kopioitu teksti Kuosmasen tuhotun kirjan luvusta
28. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
(s. 183-188)
Alla oleva, em. luvun teksti eroaa ainoastaan ylimääräisillä kappalejaoilla, jotta asian sisältö tulee paremmin esille.
Tässä:
" Ulko- ja turvallisuuspolitiikka muodostui toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa sekä Paasikiven ja Kekkosen toiminnan kautta niin keskeiseksi asiaksi, että ilmeni joitakin vaikeuksia asennoitua tähän alueeseen oikealla tavalla EU-jäsenyyden yhteydessä. Yhtäältä oli varmaan kysymys tietojen puutteesta, toisaalta saman käsiteparin erilaisesta asiasisällöstä EU:ssa ja meillä Suomessa.
Jäsenyyden ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys Suomelle on syytä pitää tarkasti erillään EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta neuvottelukysymyksenä.
EU-jäsenyyden vaikutus Suomen kansainvälisen asemaan oli sekä ulko- että turvallisuuspoliittisesti korkeimman tärkeysluokan asia. Täysin perustellusti se voidaan mielestäni lisätä itsenäisyyden ajan ratkaisevimpien tapahtumien luetteloon:
itsenäisyysjulistukseen ja itsenäisyyden pelastamiseen talvi- ja jatkosodan ratkaisutaisteluissa.
Tästä ei suinkaan seurannut, että asiasta olisi pitänyt pyrkiä tekemään suuri neuvottelukysymys.
Päinvastoin, etumme oli nimenomaan välttää neuvotteluja tällä alalla.
EU:n piirissä esiintyi näet harrastusta tehdä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ongelma sen takia, että tiettyjen hakijamaiden kyvystä ja halusta sitoutua unionin itselleen hyväksymiin tavoitteisiin tunnettiin epäilyjä. "
Nato-päätösten osuudesta.
Pääministeri Esko Aho väitti/kertoi (maaliskuun alussa 1994) EU-jäsenyysneuvottelujen tulosta käsittelevässä pääministerin ilmoituksessaan, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli yksi Suomen EU-jäsenyysneuvottelujen keskeisimmistä ja tärkeimmistä asioista.
Toinen tärkeänä pidetty neuvottelualue oli maatalousneuvottelut.
Presidentti Ahtisaari tiesi, että pääministeri Esko Aho valehteli eduskunnassa.
Ahon eduskunnassa pitämä puhe on suuressa ristiriidassa siihen, mitä keskeinen EY/EU-neuvotteluissa mukana ollut Ulkoministeriön virkamies Antti Kuosmanen kirjoittaa tuhotussa kirjassaan!
Kuosmanen tuli kertoneeksi totuuden:
Suomen EDUN MUKAISTA OLI VÄLTTÄÄ EU-neuvotteluissa keskusteluja yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskien!
Oma puolustus on tärkeä ja herkkä asia kansalaisille.
Ei ihme, että Kuosmanen joutui hätäisesti vetämään kirjansa myynnistä ja tuhoamaan sen.
Onhan salaisien Nato-päätösten asianosaisina kolme presidenttiä:
Mauno Koivisto;
- ulkopolitiikasta päättävänä presidenttinä joulukuussa 1993
Martti Ahtisaari;
- ulkoministeriön korkeimpana virkamiehenä joulukuussa 1993
- päätöksiä tammikuussa 2000 salaavana presidenttinä
Tarja Halonen:
- päätöksiä salaavana ulkoministerinä 2000
- ulkoministerinä, joka 2.lokakuuta 1997 allekirjoitti Suomen puolesta Amsterdamin sopimuksen, jossa luotiin EU:n yhteisen puolustuksen suuntaviivat.
Tiesikö ulkoministeri Halonen allekirjoittaessaan, mitä sopimukseen oli kirjoitettu?
auringonpistos iskenyt vai missä vislaa? Totta helvetissä ulkoministeri
tietää mitä allekirjoittaa.
>Tarja Halonen:
> - ulkoministerinä, joka 2.lokakuuta 1997 allekirjoitti Suomen puolesta
> Amsterdamin sopimuksen, jossa luotiin EU:n yhteisen puolustuksen
>suuntaviivat.
>Tiesikö ulkoministeri Halonen allekirjoittaessaan, mitä sopimukseen oli
>kirjoitettu?
"että SUOMEN EDUN MUKAISTA OLI VÄLTTÄÄ EU-neuvotteluissa keskusteluja yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskien."
"Päinvastoin, etumme oli nimenomaan välttää neuvotteluja tällä alalla."
Tuo oli ilmeisesti Kuosmasen näkemys asiasta, mahdollisesti myös ulkopoliittisen johdon ja virallisten neuvotelijoitten näkemys.
Mikä siis on pointtisi?
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin väität Suomen jo sitoutuneen johonkin sellaiseen, mikä ei ole sinun mieleistäsi.
EU:n yhteisestä puolustuksesta tehtävät päätökset tulevat ajankohtaisiksi vasta tulevassa HVK:ssa. Tuolta pohjalta näyttää siltä, että kiukuttelet tässäkin asiassa siitä, että joku "tunari" on mennyt neuvottelemaan asiasta ennen lopullisen päätöksen tekemistä.
kirjasta.
Jatkoa edelliselle lainaukselle Antti Kuosmasen tuhotusta kirjasta, sitaatti luvusta
28.1. Käsitteistön erot
” Tilanne muuttui vuonna 1993 Maastrichtin sopimuksen tullessa voimaan, mutta muutos oli enemmän periaatteellinen kuin käytännön ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan vaikuttava. Maastrichtin sopimuksessa perustettu yhteinen ulko- ja. turvallisuuspolitiikka tuli osaksi perustamissopimuksilla määriteltyä unionia, mutta ei osaksi Euroopan yhteisöä, johon rajoittuu unionin ylikansallinen luonne.
Yhteisen ulkopolitiikan alalla ei yhteisön toimielimille tullut samanlaista toimivaltaa kuin yhteispolitiikan aloilla. Komissio sai aloiteoikeuden, mutta ei aloitemonopolia. Ulkopoliittisten toimien täytäntöönpanosta päättäminen määräenemmistöllä tuli mahdolliseksi, jos siitä ensin tapauskohtaisesti yksimielisesti sovittiin.
Tällaista ei koskaan tapahtunut ennen Amsterdamin sopimuksen voimaantuloa, joten yksimielisyyssääntö pysyi käytännössä kaikissa tapauksissa voimassa. Yhteisön tuomioistuimelle ei edelleenkään annettu mitään toimivaltaa tällä alalla. Euroopan parlamentille ei annettu mitään varsinaista toimivaltaa päätösvallasta puhumattakaan. Siten kaikki ne osatekijät, joista Euroopan yhteisön ylikansallinen luonne käytännössä koostuu, puuttuivat Maastrichtin sopimuksella määritellystä yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Maastrichtin sopimuksen mukaan yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) on periaatteessa kaikenkattava. Jäsenvaltiot sitoutuivat omassa toiminnassaan tukemaan sitä ja sovittamaan omat toimensa sen mukaisiksi. Jopa puolustusulottuvuus oli mukana, mutta vain hyvin yleisen, toivomusluonteisen lausuman muodossa, ja yhteisen puolustuksen osalta teksti oli vielä vähemmän velvoittava: YUTP:n todettiin aikanaan voivan johtaa yhteiseen puolustukseen. ”
--
Tilanne on kymmenessä vuodessa kehittynyt.
Yhteisen puolustuksen toivomusluonteinen lauseke on kirjoitettuna omaksi luvukseen EU:n perustuslakiluonnokseen.
Perustuslain velvoite on, että jäsenmaa osallistuu solidaarisuus-lausekkeen mukaan sotilaallisiin toimiin, toisen jäsenmaan puolustamiseen.
Presidentin Linnan oikeuspoliittisen seminaarin asianosainen.
Lue lisää
http://www.saunalahti.fi/~promer1/oikeuspolitiikka.html
Oikeasta reunasta löytyy painikkeita.
osoitteesta
http://www.saunalahti.fi/~promer1/oikeuspolitiikka.html
ja edelleen painikkeista
"Oikeuspoliittinen seminaari Linnassa 6.5.1992"
"Pres. Koiviston oikeuspolitiikan seuraukset"
"Koiviston konklaavin asiakirjat määrätty salaisiksi":
http://www.saunalahti.fi/~promer1/iso_halonen.htm
"Presidentti Tarja Halosen päätös"
"Pankkikriisi ei ollut luonnonmullistus, vaan ..?":
http://www.saunalahti.fi/~promer1/etupiirijako.htm
Jyväskylän yliopistossa on toiminut työryhmä, joka on tutkinut asiakirjojen julkisuutta myös presidentin kanslian osalta.
Työryhmä on laatinut raportin:
Demokratian kivijalka vai susi jo syntyessään?
Suomalainen julkisuusperiaate ja julkisuuslaki käytännön syynissä.
Työryhmän tutkimuspäällikkönä oli toiminut Asko Hynninen. Tutkimus on tehty kesällä 2001, ja raportti elokuussa 2001.
Raportin sivulla 22 todetaan TP:n kanslian osalta:
"Tasavallan presidentin kanslia vastusti voimakkaasti julkisuuslain ulottamista presidenttiin, ja myös onnistui siinä, vaikka TP oli vielä lakiehdotusvaiheessa niiden elimien joukossa, joiden toimintaan lakia aiottiin laajentaa."
Tasavallan presidentti Tarja Halonen määräsi rekisteripyyntöä koskevassa päätöksessään
"presidentintoimen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi, että (...) pyyntöön luovuttaa tietoja kanslian rekistereistä ei suostuta".
Päätöksen keskeinen perustelu kuului seuraavasti:
" Tasavallan presidentti ei ole viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tarkoitettu hallintoviranomainen, vaan valtioelin. Tasavallan presidentin kanslian yksinomainen tehtävä on avustaa tasavallan presidenttiä presidentintoimen hoidossa. Tasavallan presidentti ei pääsääntöisesti - ja tasavallan presidentin kanslia ei lainkaan - käsittele ja päätä yksittäistä kansalaista koskevista hallintoasioista. Ainoa poikkeus tästä on kanslialain mukainen mahdollisuus päättää eräistä kanslian omista hallintoasioista kansliassa (tasavallan presidentti ja kansliapäällikkö). Kansalian presidenttiä avustavana organisaationa presidentintoimeen liittyvissä asioissa on sovellettava samoja poikkeuksia kuin presidenttiinkin, koska kanslian on toimittava presidentin ohjeiden mukaisesti ja presidenttiä koskevat poikkeukset voitaisiin sivuuttaa, jos ne eivät presidentintoimen hoitoon kuuluvissa asioissa koskisi myös kansliaa."
Vastauksessa todetaan, että TP:tä ja kansliaa koskeva julkinen aineisto on kanslian kotisivuilla www.tpk.fi. TP:n päätöksiä koskevat asiakirjat ovat toimivaltaisen ministeriön tai muun virnaomaisen hallussa, joka myös pitää yllä niihin mahdollisesti liittyviä rekistereistä.
Päätökseen liittyvässä esittelymuistiossa TP:n neuvonantaja Martti Manninen perusteli kieltäytymistä viiden sivun verran eri lainkohtiin vedoten.
Merkittävää tässä presidentin allekirjoittamassa päätöksessä on se, että päätöksestä ei voi valittaa sillä perusteella, että tasavallan presidentti ei ole viranomainen.
--
Ketä Martti Manninen suojeli ajaessaan Tasavallan Presidentin Kanslian julkisuutta koskevaan Julkisuuslakiin kyseiset kannat?
Saiko Ilta-Lehti käskyn suoraan presidentin kansliasta korjata viimeviikkoista juttuaan Halosen suosioluvuista?
Viime viikolla lehti kirjoitti Taloustutkimus Oy:n tekemästä kyselystä yli tuhannelle suomalaiselle näin>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Halosta piti asiantuntevimpana politiikkona 44 % yli tuhannesta kyselyyn vastanneista
Kyvykkäinpänä häntä piti 40 %
Ulkopolitiikan osaamisessa häneen luotti 21 %.
Tänään tuo samainen lehti viittaa samaan mielipidemittaukseen ja väittää," Presidentin ominaisuuksista ei löytynyt moitteita HALOSELLE 93 PROSENTTIA KEHUJA "
Lisää "Kaikista Haloseen liitetyistä ominaisuuksista negatiivisia oli vain 7 prosenttia. Loput 93 prosenttia olivat myönteisiä ".
Jos minä en ole asiantuntia tulkitsemaan mielipidemittauksien prosenttilukuja, niin väitän, että ei sitä osata Ilta-Lehdessäkään.
Demareille moiset suosioluvut ovat kuin lapselle mannapuuro, mutta normaali ihminen ei ymmärrä kyseisen lehden tarkoitusperiä muutoin kun demarien perseennuolemisena.
Kyllä sai, mutta myös toisesta ulottuvuudesta tulleet muukalaiset ovat olleet mukana tässä juonessa. Lipponen on kuulemma luvannut muukalaisille humanitaarista-apua jos sota syttyy. Mikko, ylittikö Lipponen valtuutensa???
Ei.
täyttä faktaa, joka sana. juuri saamani tiedon mukaan Anneli J. olisi avioitumassa muukalaisten tiedotuspäällikön kanssa...
on se, että hän nopeasti Pres. Kansliapäätöksen 30.7.2002 jälkeen lähetti ripeästi kutsun Suomen johtavan median päätoimittajille!
Nämä Kultarannan kutsut pidettiin ma 5.8. 2002.
Kukaan paikalla käyneistä parista-kolmestakymmenestä päätoimittajasta ei ole kertonut, mitä Kultarantaan kuului.
Tarja taisi ohjeistaa päätoimittajat;
Älkää kertoko mitä tulin edellisviikolla tehneeksi (Mauno Koiviston pyynnöstä päätän ja määrään, että ...)!
Salaaminenkin on siis suvaitsevaisuutta.