Kepujohtoisen hallituksen tärkeimmäksi tehtäväksi viisi vuotta sitten monet kepulaiset näkivät maan ”alueellisen ja sosiaalisen tasapainon” palauttamisen. Mitä se sitten lieneekään, niin Oiva Härkönen on nähnyt kuitenkin niin jo paljolti tapahtuneen ja yhä tapahtuvan. Oiva on esittänyt vakuuttavn tuntuisia perusteita sille, että ”uudet työpaikat on luotava sinne, jossa on jo valmiina niiden tarvitsema infra ja työtä vailla olleet työntekijät”.
Monet – Mielipidepankki, Jaba (ennen kuin hänestä tuli Keskustan myötäilijä ;)) ja minäkin – olemme esittäneet perusteita sille, että demokratiassa ei voi tapahtua Oivan vaatimalla tavalla, vaan yritykset ja siis työpaikta hakeutuvat sinne, missä n näkevät toimintaedellytyksensä parhaimmiksi. Ja olemme esittäneet perusteluja sille, että ne edellytykset ovat parhaimmat juuri pääkaupunkiseudulla. Tietynlaisille yrityksille varsin hyvät ne ovat myös muutamassa muussa suurimmassa kaupungissamme. Mutta ei juuri millekään Ilomantsissa, Kerimäellä, Kannonkoskella, Perhossa, tai Taivalkoskella, ei edes Pieksämäellä tai Ylivieskassa. Eikä yli 350:ssä maamme hieman yli 400 kunnasta.
”Turha on potkia tutkainta vastaan” edes kepun politiikalla, sen pitäisi jo jokaisen kiihkouskoisimmankin kepulaisen nähdä. Tämän aamun lehdet uutisoivat, että Helsingin, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan muodostamalle pääkaupunkiseudulle sukkuloi töihin muualta jo 115 000 ihmistä. Määrä on kasvanut taas viime vuonna 7000:lle. Vanhasen ensimmäisen hallituksen aloittamisesta samalla vauhdilla se olisi kasvanut 35 000:lla, mutta punamullan aikana kasvu taisi olla hieman hitaampaa, mutta jatkuvaa kuitenkin.
Kasvuun vaikuttavia tekijöitä on kaksi: pääkaupunkiseudulle syntyy koko ajan työpaikkoja enemmän kuin muualle Suomeen ja asuntojen hinnat täällä kohoavat yhä niin, että täällä töissä olevia ihmisiä joutuu muuttamaan yhä kauemmas ympäryskuntiin. Pääkaupunkiseudun nykyinen työssäkäyntialue on säteeltään jo yli 100 km, joskin laidoiltaan se tietysti ”vuotaa” enemmistön asukkaista mm. Saloon, Hämeenlinnaan, Lahteen ja eräille muille kaupunkipaikkakunnille, joilla työtä on tarjolla.
Ajatelkaa – 115 000 ihmistä käy täällä töissä muualta. Jos noista jokaisella on pääasiallinen vastuu kahden muun ihmisen elannosta, niin hieman vajaan miljoonan pääkaupunkiseutulaisen lisäksi n. 350 000 ihmistä muualta tienaa elantonsa täällä!
Eikö olisi oikein, että ainakin puolet heidän veroistaankin perittäisiin tänne? Nythän vain heidän kotikuntansa niistä hyötyvät. Sillä veropotilla oikein suunnattuna voitaisiin varmasti kiihdyttää myös täällä kipeästi tarvittavaa asuntotuotantoa. On väärin, että pääkaupunkiseutu ei hyödy juuri mitään siitä, että tarjoaa työtä noille ihmisille, ja että sen lisäksi tämä seutukunta luovuttaa valtionosuuksien kautta vuosittain suuren osan verokertymästään muualle, eniten tosin noille kaukaisemman kepulandian vain kepun äänestysreservaatteina väkisin ylläpidetyille kuntaraunioille. Luulen, että ennen pitkää on pakko myös työnantajakuntien ruveta verottamaan niitä, joille ne työtä antavat.
Että niin se palautuu ”alueellinen ja sosiaalinen tasapaino”. Tuo kaunis fraasi on sisällöltään täysin tyhjä, mutta onhan se toistaiseksi toiminut kepun vaalihoukuttimena, yhtä hyvin kuin ne Annelin surullisen kuuluisat valheetkin, sillä aivan liian suuri osa armaasta kansastamme on vielä kovin heikosti valistunutta: vaikka useimmilla on silmät, he eivät näe, useimmilla on korvat, ja monet meistä uskovat kaiken niillä kuulemansa ja ihan kaikilla on kai jonkinlaiset aivot, hyvin monella sellaiset, jotka eivät ole käytössä juuri lainkaan kuluneet.
Monet – Mielipidepankki, Jaba (ennen kuin hänestä tuli Keskustan myötäilijä ;)) ja minäkin – olemme esittäneet perusteita sille, että demokratiassa ei voi tapahtua Oivan vaatimalla tavalla, vaan yritykset ja siis työpaikta hakeutuvat sinne, missä n näkevät toimintaedellytyksensä parhaimmiksi. Ja olemme esittäneet perusteluja sille, että ne edellytykset ovat parhaimmat juuri pääkaupunkiseudulla. Tietynlaisille yrityksille varsin hyvät ne ovat myös muutamassa muussa suurimmassa kaupungissamme. Mutta ei juuri millekään Ilomantsissa, Kerimäellä, Kannonkoskella, Perhossa, tai Taivalkoskella, ei edes Pieksämäellä tai Ylivieskassa. Eikä yli 350:ssä maamme hieman yli 400 kunnasta.
”Turha on potkia tutkainta vastaan” edes kepun politiikalla, sen pitäisi jo jokaisen kiihkouskoisimmankin kepulaisen nähdä. Tämän aamun lehdet uutisoivat, että Helsingin, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan muodostamalle pääkaupunkiseudulle sukkuloi töihin muualta jo 115 000 ihmistä. Määrä on kasvanut taas viime vuonna 7000:lle. Vanhasen ensimmäisen hallituksen aloittamisesta samalla vauhdilla se olisi kasvanut 35 000:lla, mutta punamullan aikana kasvu taisi olla hieman hitaampaa, mutta jatkuvaa kuitenkin.
Kasvuun vaikuttavia tekijöitä on kaksi: pääkaupunkiseudulle syntyy koko ajan työpaikkoja enemmän kuin muualle Suomeen ja asuntojen hinnat täällä kohoavat yhä niin, että täällä töissä olevia ihmisiä joutuu muuttamaan yhä kauemmas ympäryskuntiin. Pääkaupunkiseudun nykyinen työssäkäyntialue on säteeltään jo yli 100 km, joskin laidoiltaan se tietysti ”vuotaa” enemmistön asukkaista mm. Saloon, Hämeenlinnaan, Lahteen ja eräille muille kaupunkipaikkakunnille, joilla työtä on tarjolla.
Ajatelkaa – 115 000 ihmistä käy täällä töissä muualta. Jos noista jokaisella on pääasiallinen vastuu kahden muun ihmisen elannosta, niin hieman vajaan miljoonan pääkaupunkiseutulaisen lisäksi n. 350 000 ihmistä muualta tienaa elantonsa täällä!
Eikö olisi oikein, että ainakin puolet heidän veroistaankin perittäisiin tänne? Nythän vain heidän kotikuntansa niistä hyötyvät. Sillä veropotilla oikein suunnattuna voitaisiin varmasti kiihdyttää myös täällä kipeästi tarvittavaa asuntotuotantoa. On väärin, että pääkaupunkiseutu ei hyödy juuri mitään siitä, että tarjoaa työtä noille ihmisille, ja että sen lisäksi tämä seutukunta luovuttaa valtionosuuksien kautta vuosittain suuren osan verokertymästään muualle, eniten tosin noille kaukaisemman kepulandian vain kepun äänestysreservaatteina väkisin ylläpidetyille kuntaraunioille. Luulen, että ennen pitkää on pakko myös työnantajakuntien ruveta verottamaan niitä, joille ne työtä antavat.
Että niin se palautuu ”alueellinen ja sosiaalinen tasapaino”. Tuo kaunis fraasi on sisällöltään täysin tyhjä, mutta onhan se toistaiseksi toiminut kepun vaalihoukuttimena, yhtä hyvin kuin ne Annelin surullisen kuuluisat valheetkin, sillä aivan liian suuri osa armaasta kansastamme on vielä kovin heikosti valistunutta: vaikka useimmilla on silmät, he eivät näe, useimmilla on korvat, ja monet meistä uskovat kaiken niillä kuulemansa ja ihan kaikilla on kai jonkinlaiset aivot, hyvin monella sellaiset, jotka eivät ole käytössä juuri lainkaan kuluneet.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Jos valtion rahat sijoitettaisiin välillä vaikka tuonne Porin ja Vaasan seudulle, niin saataisiin sinnekin pääkaupunkiseutua vastaava kasvualue.
Se vain on niin, ettei Helsinki saattaisi enää pärjätä, jos ei sinne kaadettaisi saavikaupalla muun Suomen rahaa.
Hyvä puheenvuoro, mutta et ehkä ole ajatellut asiaa riittävän laajasti. Helsingissä ajatus supistuu.
heti kun se on mahdollista, eli työpaikka löytyy muualta maasta. Miksiköhän JKK? No sikis, koska ihmisen perusluonne on saada vähän elintilaa ja sitä Helsinki ei anna.
Mikä ihmeen hinku JKK:lla on saada koko maamme väestö Helsingin helmoihin. Eikö sitä ole jo riittävää näyttöä, miten slummius jne tulee sinne, missä ihmisiä on pilvin pimein asutettu grynderikerrostaloihin. Mieti sitä ja anna ihmisten itse tehdä valintansa. Maalla on mukavaa. Ja sinne ihmiset haluavat jopa eläköityään, jos rahaa on jäänyt jne.
on hoidettu väin vittua. Grynderit ovat pitäneet tonttimaan ja asuntojen hinnat järkyttävän korkealla. Maalaisjärjen käyttö on kaupunkiserkuilta unohtunut tyystin. Näin se kepuvapaa vyöhyke kohtelee asukkejaan: keskituloisetkin ovat köyhiä, kun kaikki tulot menevät asumiseen.
Kannattaisi Korhosenkin ryhtyä herjaamaan syypäitä tällaiseen tilanteeseen eli pääkaupunkiseudun valtuustoja. Ja jos puolueita haluaa herjata, niin Kokoomus, SDP ja Vihreät, vieläpä tässä järjestyksessä, ovat syypäitä pääkaupunkiseudun kurjaan jamaan. Mutta Korhonen kepuvihassaan ei kykene analyyttiseen ajatteluun, joten tämäkin kommentti hänelle on aivan turha.
JKK:n ei kannata tänne aloitksia tehdä, koska ne voidaan ampua alas saman tien. Kun ihminen mielettömässä kostonhimossaan ei näe eikä tajua tekojensa seurauksia, yleensä sellainen toimitetaan hoitoon.
Mikä lie on motiivi tällä arvon herralla, mielestäni ei edes herrasmies, mutta käsittämättömät ovat Herran tiet. Ja mikä marttyyrius siitä voi tulla, kun yhä uudestaan asettaa itsensä julkisen pilkan kohteeksi, päivästä toiseen. Kyllä ihminen on mielenkiintoinen.
Hiukan on yksisilmäistä tämä Korhosen kommentointi. Sanotaan, että työpaikat keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Voi olla, mutta millaisista työpaikoista on kyse. Onko paljon vientiteollisuuden työpaikkoja ? Vai onko kenties enemmänkin kaupan kassoja, siivoojia, virkamiehiä jne. Niistä ei kansakunnan leipä juuri levene.
Korhosenkin sietäisi kommentoida jotenkin pääkaupunkiseudun asuntotilannetta. Poliitikot, lähinnä demarit ja kokoomuslaiset ovat pantanneet tonttimaata kaavoitukselta vuosikausia ja saaneet hinnat nousemaan tasolle, johon tavallinen palkansaaja ei enää yllä hyppäämälläkään. Tilanne on ollut tiedossa vuosikymment, mutta mitään ei ole tehty tässä "maailman vähiten korruptoituneessa maassa".
Lisäksi en malta olla puuttumatta Kataisen uusimpiin veronkorotusuhkauksiin, vaikka aihe ei varsinaisesti avaukseen kuulunutkaan. Tämä kokematon kukonpoika on nimittäin autuaasti unohtanut, että ihmisiä "vielä" asuu muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla ja Kuopion keskustassa. Korhoselle Kataisen puheet varmaan sopii, koska yksin elävän eläkeläispapan sopii kulkea ratikalla tai bussilla ne muutamat välttämättömät kilometrit.
Mitä kepuun tulee tässä asiassa, odottelenkin miten Pekkarinen lähtee toteuttamaan muutaman vuoden takaisia polttoaineveron alennuksia.
Tietenkin polttoaineverotuksen alennusvaatimuksia !
Totta on että Kepulla ei ole paikallistasolla mitään osaa asuntojen hintojen karkaamiseen.
Helsingin kaupunkisuunnittelu on ollut demareiden käsissä jo vuosikymmeniä, niin rakentamisesta vastaava apulaiskaupunginjohtajan kuin lautakunnan puheenjohtajan paikka on läänitetty SDP:lle ja jälki on sen näköistä: Kaupunkikuva on post-DDR:ää ja hinnat maailman korkeimpia.
Kauheuden on kruunannut Vihreiden kaiken kattava vastustus, Vuosaaren satama viivästyi vuosikausia vihreiden masinoimien kansalaisvalitusten vuoksi, ja suuret asuinalueiksi kaavoitettavat alueet Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa odottavat. Kokoomus ei taasen lämpeä vuokra-asuntojen ja halpojen omistusasuntojen tuottamiselle, joten tässä sitä ollaan paskat housuissa, ilman kepuakin.
Fraaseiksi ne alueellisen tasapainon kehittämispyrkimykset ovat pääosin jääneet, ja verontasuksilla ym. toteutetuiksi rahansiirroiksi joihin viittasitkin. Tämä samainen selvitysmies, joka joulun aikoihin julkisti maataloustukijärjestelmämme olevan Euroopan monimutkaisimman, on laskenut myös oman TE-keskuksensa (pohjanmaan joku osa) rahoitulksen avulla syntyneiden työpaikkojen hintaa. Loppusumma oli 80 000 euron luokkaa per työpaikka. Siis tuon verran yhteiskunnan tukea on tarvittu yhden ihmisen työllistämiseen. Vaan onhan rakennettua infraa voitu käyttää kuten Oiva sanoo, vai onko sittenkään?
Vaan eipä oikein näytä ottavan tulta asuntoministerin ja muiden Kokoomuslaisten puuhaamat metropoliohjelmatkaan. Liekö hallituskumppani kapulana rattaissa (pitäisi varmaan sanoa kepulana rattaissa) vai onko systeemimme kertakaikkiaan demareiden jäljiltä niin jäykkä ettei konkreettisia toimia saada aikaan. Asuntojen kaavoitus tökkii, pientaloja ei saada kun kaikenmaailman NIMBY-liikkeet vastustavat jokaista suunnitelmaa lisätä kaupungin tiiveyttä, eritoten Helsingissä mutta myös Vantaalla ja Espoossa, Sipoohan on ollut ihan oma lukunsa.
Asuntojen rakentaminen onkin romahtamassa laman pahimpien vuosien tasolle. Ihmisillä ei ole enää ostovoimaa tarjonnan puutteen pilviin nostamiin asuntohintoihin, kysyntää olisi jos kohtuuhintainen tarjonta lisääntyisi. Hallitus näyttää pelkästään asettavan komiteoita ja työryhmiä mutta mitään ei saada aikaan Sipoo liitoksenkin odottaessa byrokratian rattaiden lonksahtelua.
Kepulla ei mielenkiinto riitä Helsingin ja pääkaupunkiseudun ongelmiin, sille on tärkeämpää äänten kalastelu maakunnallisia hankkeita ja risupaketteja tukemalla. Demareilla taasen mahdoton nähdä virkavaltaisen byrokratian takaa todellisia ratkaisukeinoja, heille kunnalispolitiiksassa vaikutusvalta on tuloksia tärkeämpää. Vihreät vastustaa kaikkea lähinnä vastustamisen vuoksi, eikä Kokoomuksellakaan ole muskeleita ajaa radikaaleja muutoksia kaupunkisuunnitteluun. Olemme siis umpikujassa jossa joku aina tyrmää vähäisetkiin parannusehdotukset. Ja jokaisen pienenkin parannuksen hintana on vielä kepun kannatusalueelle maksettavat kymmenykset.
Kaupungeissa kasvava nuoriso on ennakkoluulotonta ja kaavoihin kangistumatonta. Heitä kiinnostavat monet muutkin asiat kuin koulussa opetetut. He haluavat empiirisesti tutkia koulun rakenteiden kestämistä. Tähän kunniakkaaseen opetusmetodiin on vuosittain budjetoitu miljoona euroa ja summa kasvaa koko ajan.
Maaseudulla tällä samalla summalla kolme kyläkoulua kattaa kaikki kulunsa, mutta siellä oppilaat ovatkin kepulaisten jälkeläisiä, jotka eivät ole niin ulospäinsuuntautuneita kuin kepuvapaan Helsingin kullannuput.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingin koulujen ilkivallasta jopa miljoonalasku vuodessa/1135233070801
Jokainen toistaiseksi tullut vastine kiertää varsinaisen asiani ja rupeaa puhumaan asiattomuuksia mm. niin, että minulla olisi hinku saada kaikki suomalaiset tänne pääkaupunkiseudulle yms. soopaa.
Kun avaukseni pointti on senvästi siinä, mitä todella tapahtuu. Eli täällä käy jo 115 000 ihmistä töissä muualta, eli n. 350 000 ihmistä saa pääasiallisen elantonsa täältä. Ei tänne tarvitsisi tulla yhtään enemmän ihmisiä, mutta olisi oikeutettua vaatia sitä, että noillekin ihmisille saataisiin kodit tänne, jottei heidän tarvitsisi kulkea niin pitkää työmatkaa, kuluttaa siihen aikaansa ja rahaa ja kuluttaa tiestöämme ja saastuttaa ilmastoamme.
Kerron vain sen, miten asia on, ja se ei ole sitä, mitä Oiva Härkönen ja mónet muut kepuliset vaativat ja ovat muka jo nähneet tapahtuvankin.
Ja asiaintila on niin huono, että sille pitäisi voida tehdä jotain. Asuntoja tänne pitäsi saada ja paljon ja pian. Helsingissähän alkaa kohta olla kaikki rakennuskelpoinen maa täyteen rakennettua - laajaa keskuspuistoa lukuunottamatta - mutta Vantaalla ja varsinkin Espoossa olisi tonttimaata vielä paljon. Pohjois-Espoo on pääosin maalaismaisemaa, jopa synkkää korpea, ja ongelma siellä ei ole grynderit, vaan yksityiset maanomistajat, jotka yhä vain odottavat laajojen tilustensa hinnannousua eivätkä suostu luopumaan niistä asunnoiksi kaavoitettavaksi.
Uskoakseni asiaa todella edistäisi se, että myös työnantajakunt voisi verottaa niitä, joille sen alueella työtä annetaan.
Kepupalstalla kun ollaan niin täytyy puolustaa Kepua siinä, ettei se ole ainakaan ollut pilaamassa Helsingin mahdollisuuksia tarjota asuntoja tänne haluaville. Kepun vaikutus on paikallistasolla minimaalinen, ja valtakunnan tasolla ei ole tehty muidenkaan toimesta mitään pääkaupungin asioiden korjaamiseksi. Kepulta ei sellaista voisi rehellisyyden nimissä odottaakaan.
Helsingin kaupunkisuunnittelu on demarivetoista, ja siinä ongelman ydin onkin. Ylermi Rungon ollessa lautakunnan puheenjohtaja, Haka sai vielä kivasti maita ja näin asuntotuotantoa ylläpidettiin, mutta Hakan mentyä ei SDP:llä ole ollut intressiä muuhun kuin DDR:stä vaikutteita saaneen postmodernismin vaalimiseen. Pienimuotoisempi kehittäminen ja kaupungin tiivistäminen ei ole onnistunut johtajien visioidessa utopioitaan.
Vihreät, nuo mainiot ex-stalinistit, ovat sitten valituksillaan hoitaneet että vähäinenkin asuntotuotanto uhkaa loppua tyystin.
Ei siinä juuri rahakaan auta, kun kaavoitus on demarien ja kokoomksen toimesta tehty älyttömän vaikeaksi ja jokaista maalänttiä pidetään vihreiden toimesta ainutlaatuisena luontokohteena vaikka Suomessa kyllä koskematonta metsääkin riittää ilman että pääkaupungin jokaista puuta henkeen ja vereen suojellaan.
... maakuntien keskukset kasvavat nykyään kiitettävästi. Eihän siellä luettelemissasi ilomantseissa olekaan työpaikkoja, mutta Lipposen ja Sinun keskittämispolitiikka vain pääkaupunkiseudulle johtaa siihen, että ilomantsilaisen pitää muuttaa tänne suureen ruuhkaan ja kalliiseen elämään. Esimerkiksi asunnot ovat tuplahintaisia verrattuna Joensuuhun, jonne nykyisin ilomantsilainen pääsee muuttamaan kun niitä maakustakeskuskia on hallituksen myötävaikutuksella alettu kehittää.
Pääkaupunkiseudulla on sekin ongelma, että jotka eivät pysty asumaan varsinaisella pääkaupunkiseudulla, joutuvat pitkan työmarkan uhrikis tulemalla tänne töihin kaikkialta Uudelta maalta.
Yrityksillä on tietysti loukkaamaton oikeus ja velvollisuuskin asettua sinne, missä niiden toimintamahdollisuudet ovat parhaat. Hallituksen toimin vain ollaan niitä toimintamahdollisuuksia kohennettu Joensuussa, jotta sinnekin on alkanut syntyä uutta yritystoimintaa. Myös aluekeskusten oma tiedotustoiminta on parantunut niin, että yrittäjät paremmin tietävät Joensuun mahdollisuudet. Joensuussa ei tietenkään voi harjoittaa sellaista yritystoimintaa, joka tarjoaa palveluja pääkaupunkiseudulle, mutta on sellaista tavaratuotantoa, jota kannattaa siellä tehdä eikä tunkea esimerkiksi kenkätehdasta Espooseen.
On ihan selvää, että yritykset valitsevat sijaintipaikakseen mieluiten pääkaupunkiseudun taikka jonkun muun suurehkon aluekeskuksen kuten Tampereen, Turun ja Oulun. Näillä alueilla yritykset eivät ole yksinään. usein yrityksillä on business to business -toimintoja, missä läheinen etäisyys on etu. Suurten keskukset markkinat ovat myös suuremmat, mikä houkuttaa myös yrityksiä.
Yritysten kiinnostus periferiaan on vähäinen. Aiemmin meillä maksettiin Kepun vaatimuksesta yritystukia Kepulandiaan siirtyville yrityksille. Kunta rakensi usein teollisuushallin toimintoja varten. Työväki muutti yritysten mukana ja rakensi itselleen omakotitalot. Sitten kävi aika usein niin, että yrityksen toimintaa hiipui parissa vuodessa, kun tukirahat oli syöty. Seurasi konkursseja ja henkilökohtaisia tragedioita, kun velkaisten omakotitalojen arvo romahti. Paikkakunnalla ei sitten korvaavia töitä ollut. Tällainen pienuus on siis riski myös työntekijöille. On nähty kuinka suurenkin työantajan rationalisoidessa vaihtoehtoja ei ole. Pääkaupunkiseudulla tällaisia vaihtoehtoja sen sijaan on ja siksi pääkaupunkiseutu on houkuttelempi vaihtoehto työntekijälle kuin joku Joensuu tai Kemijärvi.
mutta miksi pääkaupungin valtuusto, demarit ja kokoomus ei hoida asuantoasioita kuntoon?
Tarvittaisiinko siellä keskustaa kun näyttää siltä, että siitä ei tule muuten mitään?
...miksi niitä kuitenkaan eivät hyväksy tai noudata ne, joiden vallassa kehityksen suunta on? Niin ollen näkemyksesi ovat kelvottomia. Siitä on kyse.
Ja siitä, että kehitys jatkuu ja jopa kiihtyy juuri sellaisena kuin kuvasin. Eli 115 000 ihmistä muualta käy töissä pääkaupunkiseudulla ja määrä kasva yhä, on kasvanut jokaisena vuonna kepujohtoisen hallituksen aikana. Sen rinnalla jokin Joensuussa tai muualla tapahtunut pienoinen kehitys on kuin hyttysen kakka Itämeressä.
On tärkeätä nähdä, mitä tapahtuu todella, ja on pyrittävä ymmärtämään myös syyt sille. Miksi et pyri siihen? Sinun näkemyksesi "alueellisen ja sosiaalisen tasapainon palauttamisesta" ovat haaveita ja unelmia, joita ei kannata edes teroreettisiksi sanoa.
Kyllä Oiva vielä myöntää, ettei sen enenpää Kepulla kuin Lipposellakaan ole vaikutusta siihen mihin työpaikat syhtyy ja mistä ne katoaa. Kekkosen aikana saatettiin sellutehdas perustaa Kemijärvelle, mutta nyt elämme vapaan talouden oloissa jossa yritykset sijoittuvat globaalisti sinne missä niillä on parhaat toimintaedellytykset.
Yritysten toimintaedellytyksiin voimme politiikalla jossain määrin vaikuttaa, myös vaikeuttaa niitä. Kuten Helsingin tapauksessa on käynyt. Yrityksillä on vaikeuksia saada työvoimaa asuntopulan vuoksi. Käsittämätöntä maassa jonka pinta-alasta pelkkää luonnonsuojelualuetta on enemmän kuin taajamia. Helsingin pinta-alastakin 630 hehtaaria on Natura-aluetta ja jopa maatalousmaata satoja hehtaareja, eikä tiiviis rakentaminen paljoakaa Pitkänsillan pohjoispuolelle ylety.
Keskustan politiikka ei ole pääkaupunkiseudun yritysten toimintaedellytyksiä suosinut, miksi olisikaan kun sillä on yleensä ollut yksi edustaja Helsingistä ja muutama Uudeltamaalta. Pääkaupunkilaiset olemme äänestäneet demareita ja Kokoomusta, nykysin myös Vihreitä. Täältä valitut ovat turhan usein yleispoliitikkoja, haluavat olla koko maan edustajia, kun taasen kepulaiset ovat jopa ylpeitä edustaessaan vain omaa aluettaan. Meidän on syytä katsoa peiliin kun äänestämme eduskuntaan Salolaisen tai Heinäluoman kaltaisia omasta vaalipiiristään huolehtimattomia tyyppejä. Sillä kehitys jatkuu sellaisena että Helsinki kilpailee maailman metropolien kanssa ja Suomen muut alueet tukevat Helsingin kehitystä. Tai jarruttavat jos kepulainen Helsinki-viha saa rehottaa.
Valitettavasti. Toki totuudella on useampiakin ulottuvuuksia, mutta varsin lähellä sen ydintä liikut.
Kai Oivakin asian laidat ymmärtää, mutta ei hän sitä vain näy haluavan myöntää puhuessaan edelleen, miten kepuhallitus on jossain Joensuussa palauttanuat alueellista ja sosiaalista tasapainoa. Niin kuin sillä olisi suurikin merkitys sen tosiasian rinnalla, jonka avauksessani esille toin.
Keskuspuiston laidassa asuvana sanon, että Keskuspuistoon saa koskea vain minun ruumiini yli! Enkä toivoisi, että jälkeentulevatkaan joutuisivat kokemaan sellaisen onnettomuuden, että tuo hämmästyttävän kaukoviisaan Helsingin asemakaavaarkkitehti Bertel Jungin jo vuonna 1911 läpi ajama idea keskuspuistosta romutettaisiin. Säilykööt siinä jopa Haltialan ja Tuomarinkylän kartanon pellot ja karjakin kaupunkilaisten silmänilona.
Mutta koko pääkaupunkiseutu yhteen ja Pohjois-Espoon korvet ja Vantaan joutomaat kaavoitukseen - siinä ratkaisu, joka mahdollistaa pääkaupunkiseudun tuplakasvun!
Mitään Lipposen keskittämispolitiikkaa ei ole koskaan ollut olemassa muualla kuin omassa mielikuvituksessasi.
Kun Ahon hallituksen politiikka käänsi talouden kasvuun ja Lipposen kaksi seuraavaa hallitusta jatkoivat kasvua synnyttävää politiikkaa, niin yritykset kasvoivat siellä, missä ne sijaitsivat ja uusia perustettiin sinne, missä niillä oli asiakkaita.
Mistään muusta ei ole ollut kyse.
Jos siis yritys kasvaa pääkaupunkiseudulla ja tarvitsee muutaman vuoden aikana 20% lisää työntekijöitä, niin kyllä heidän on vaan tultava vaikka Ilomantsista, jos heitä ei pääkaupunkiseudulta löydy.
Muuten ei talous olisi kasvanut.
Se, että kasvuyrityksiä (ja niiden senhetkiset työntekijät) siirrettäisi Ilomantsiin tai uudet työpaikat sijoitettaisi Ilomantsiin, ei varmaan ole järkevää Sinunkaan mielestäsi.
Se, että yritysten toimintamahdollisuuksia kohennetaan vaikkapa Joensuussa onkin sitten kokonaan eri asia ja ihan hyvä asia onkin.
Asuntoasioiden huono tila johtuu monesta syystä. Pääkaupunkiseudulla on tonttipula, mitä pitäisi helpottaa lainsäädännön taikka verotuksen keinoin pakottamalla maanomistajat myymään maita. Tonttimaasta sinällään ei ole pulaa, minkä voi hyvin nähdä lentokoneesta pääkaupunkiseudun yllä.
Toiseksi on pulaa rahasta. Valtionosuusjärjestelmän tasaussysteemi vie suuren osa pääkaupunkilaisten rahoista Kepulandiaan. Varsinkin Vantaa on kärsinyt tässä systeemistä todella paljon, kun Vantaan budjetit ovat olleet muutenkin tiukkoja. Kepujohtoinen hallitus ei ole lämmennyt parantamaan pääkaupungin liikenneongelmiakaan ja kaupungit joutuvat käyttämään tähän omia rahojaan pahimpien ongelmien kuntoonsaattamiseksi. Nihkeyttä on ollut lentokenttäradan rakentamisessa ja Kehä kolmosen kunnostuksessa. Kolmoskehästä tulee erittäin vilkasliikenteinen Vuosaaren satamaliikenteen vuoksi. Jo nyt tuo reitti on ruuhka-aikoina tukkoinen ilmankin tätä lisäystä. Valtiovallan pitäisi osallistua suurella panoksella näihin kahteen liikennehankkeeseen, sillä ne hyödyttävät koko maata. Sen sijaan rahaa pannaan kyllä jonnekin Kepulandian vähäliikenteiselle kärrytielle.
Helsinki on ryhtynyt toimiin asian parantamiseksi. Juuri sen vuoksi Sipoosta ja Vantaasta on tarkoitus lohkaista palat Helsinkiin. Sipoo panee vastaan, Vantaa ei. Espoon ja Vantaan liittäminen Helsinkiin voisi saada myös lisäpotkua rakentamiseen. Nyt tilanne on vähän sellainen, ettei mikään näistä kunnista suosi sosiaalista rakentamista, mutta vain Vantaalla tähän suosimattomuuteen olisi perusteltu syy. Vantaa on joutunut kantamaan suurimman vastuun alueen pienituloisen väestön asuttamisesta, mikä heijastuu kunnan talouteen kielteisesti. Tätä vastuunjakoa pitäisi pääkaupunkiseudulla tasata. Erityisesti Espoon tulisi osallistua talkoisiin suurella panoksella.
Keskustaa ei pääkaupunkiseudulla todellakaan tarvita. Pääkaupunkiseudulla asuu tässä suhteessa maan ylivoimaisesti viisain kansa. Kepun kannatus liikku 5-10 prosentin maisemissa, missä siinäkin on roimasti liikaa. Kepun politiikkana on viedä pääkaupunkiseudun rahat muualle ja tämän valtaosa pääkaupunkiseudun asukkaista on hyvin tajunnut. Vain masokistit ja politiikkaa täysin tuntemattomat voivat äänestää Kepua.
Pääkaupunkiseudun asema paranisi tuntuvasti, jos Vantaa ja Espoo liitettäisiin Helsinkiin. Siinä meillä alkaisi olla miljoonakaupunki, jonka poliittinen merkittävyys olisi aivan toista luokkaa kuin Helsingin, Espoon ja Vantaan erillisinä. Silloin olisi perusteita harjoittaa myös valtakunnantasolla aluepolitiikkaa, missä ajettaisiin pääkaupunkiseudun etua samalla innolla kuin kepulaiset ovat iltalypseet rahaa Kepulandian tyhjiin kärryteihin ja siltarumpuihin.
Espoon korpia ja Vantaan joutumaita on varaa kaavoittaa rakentamiseen. Minustakaan keskuspuistoon ei ole syytä koskea.
Kaupunkisuunnittelu Helsingissä on ollut demarivetoista, se näkyy lopputuloksessa. Vaikka lautakunta myötäilee valtuuston paikkalukua, on lautakunnan puheenjohtajan paikka läänitetty SDP:lle kuten rakentamisesta vastaava kaupunginjohtajan virkakin. Jälki näkyy, DDR-tasoinen arkkitehtuuri ja laatu yhdistettynä maailman kalleimpiin hintoihin.
Demareille tyypillisesti kaupunkisuunnittelussa on uskottu virkamiesohjaukseen, kaavoitusta ja rakentamista on viety eteenpäin virkamiesten esitysten pohjalta näperellen, selkeät visiot ja tavoitteet ovat puuttuneet, poliittinen ohjaus on ollut olematonta. Korpinen kunnostautui lähinnä Sanomatalon ja Kampinkeskuksen tyyppisten liikehankkeiden läpiviejänä, ei asuntopolitiikan näkijänä ja tekijänä. Asuntopolitiikkaa ovat tehneet grynderit. Vedättämällä omistamiensa maiden hintaa ja sitä kautta tuottojaan ylös. Siihen ei poliittisella päättäjällä ole ollut vastaanpanemista, maapolitiikka on kuin valjastettu isoille rakennusliikkeille.
Maata Helsingissä on, asuntotuotantoonkin kelpaavaa maata. Eikä Keskuspuistoon tarvitse koskea. Eikä lähteä Vantaalle tai Espooseen. Rohkeasti vain Malmin kenttä asunnoiksi, samoin kaikki peltopläntit ympäri kaupunkia, golfkentät Talissa ja Paloheinässä asuntotonteiksi, Santahamina pois armeijalta ja niin edelleen. Keinoja on kunhan on uskallusta päättää.
Kun en viitsi availla uusia enkä palata kovin kauas vanhoille jäljilleni, niin saanen esittää tässä ihan avauksen ulkopuolisesta asiasta, josta käytimme muutaman puheenvuoron pari päivää sitten
Sinä silloin esitit kovin optimistisia käsityksiä tämän hallituksen saavutuksista, joissa yhtenä mainitsit myös eläkkeiden korotukset. Minä silloin vähättelin, että mitä merkitsee jokin hieman yli 3 % korotus sen rinnalla, kun elinkustannukset nousevat yksin elintarvikkeiden ja polttonesteiden hinnankorotusten vuoksi yli 5 %.
Olin suurellinen. Eläkkeiden bruttokorotus on vain 2,39 %. Tänään sain Valion eläkekassalta ilmoituksen eläkkeeni korottamisesta tuolla prosentilla ja maininnalla, että työeläkkeet tulevat noin nousemaan. Veroprosentti oli entinen, mutta mainittiin, että helmikuussa tulevat uudet veroprosentit. Tuskinpa ne suuresti nykyisistä alammiksi muuttuvat edes tilapäisesti. Omalta kohdaltani muutosta ei ole juuri ollenkaan, sen ovat ennakoivat eläkkeiden määriin perustuvat lehtitiedot jo ilmoittaneet.
Valtiolta en ole vielä saanut ilmoitusta sieltä saamastani eläkkeestä, mutta työeläkelain mukaisia korotusprosenttejahan noudatetaan myös ns. virkaeläkkeissä.
Että nyt vain suunnittelmaan, mihin tuon suuren korotuksen käyttäisi. No, jos eläke on esim. 3500 euroa, niin onhan korotus peräti 83,65 euroa. Mutta se on brutto. Mutta jos veroprosentti on 35, niin netoksi siitä jää 54,37 euroa. Mihinhän sen saisi käytetyksi?
Minun työeläke on 603,80 euroa/kk. Tammikuun prosentti 9,50. Enkä valita. Hyvin menee, mutta menköön.