ulkona on lunta,
sillä voi tehdä
291085
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
hiljakseen satelee lunta. :( Nurmi ja maa näkyy.
Kunnon lumikelillä ja pakkasella on kivaa heitellä matot pihalle lojumaan toviksi ja hakea ne raikkaina takaisin tupaan. :)
olla alle -15 c, jotta eliöt tekstiileistä kuolisivat. Suosinkin mattojen imurointia. Toki tuuletus aina auttaa tekemään tekstiileistä raikkaampia. Asunnon ilmanvaihdolla kuitenkin on suurin vaikutus huoneilman laatuun.
Suomessa koneellinen tulo ja poisto on paras, koska ilmanvaihto on täysin hallittavissa sekä virtausten, että lämpötilojen suhteen.
Jossain Panamassa talo voi olla ilman koneellista ilmastointia ja ikkunoita kuten Rissasten betonitalo:
http://www.kristiina.kaapeli.fi/panama.htm
rintamamies talo,joten koneellista ilmastointia ei ole.Mutta ikkunoita pidetään auki päivittäin tuuletuksen vuoksi.
Eläimistä lähtee omat hajunsa myöskin,joten matot ovat kanssa paljon ulkona. :)
kuten älvarissakin. Evlutkut paremman tekemisen puutteessa kiusaavat toisinajattelijoita:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000010&subcat=272
ehkä omaan makuun sopivampi.On vanhat hirret ja vanhan tuntua,vaikka peruskorjattu onkin. :) Tämäkin tönö on kuskattu jostain päin karjalasta tänne ja pystytetty uudestaan jos oikein muistan 1942 tähän paikalle.
Uusi on toki aina siitä hyvä,että saa suunnitella toimivat tilat ja asunto on helpompaa saada omannäköiseksi.Välillä tulee haaveiltua uudesta talosta. Missä kaikki on tip top ja vatupassiin tehtyjä.Mutta sitten taas havahtuu,että pitää olla onnellinen et on koti.Ja saa asua silleen,kun itsestä hyvälle tuntuu. Väljästi ja maalla.Kuopsuttaa omassa pihassa jne.
Mutta jos jostain syystä viellä ostaisin uuden talon ja luopuisin tästä,niin hirsitalon ostaisin sittenkin.
Nää kodin valinta jutut on niin persoonakysymyksiä. Ja tärkeintä lienee,että jokaisella on koti siellä missä on hyvä olla.:)
ja kaikki, mutten ole onnellinen suomessa. Lapset tulevat elämään helvetillisisessä vero- ja byrokratiamaassa. He tulevat tarvitsemaan tuplasti sen työmäärän, mitä itse on joutunut näiden asioden eteen raatamaan.
taidat olla kyllä oikeaas. Täällä kukaan ei tule rikastumaan työllä.
Ja omaisuuden hankkiminen on työtä tekemällä erittäin suurten ponnistusten takana. Kuten olen itsekin huomannut.
Sitten on viellä työttömyys. Paljon on töitä,vaan tekijöitä ei joko palkata tai työstä ei haluta maksaa palkkaa.
Itsellä onneksi sen verran helpottaa ajatus,että ei ole enään montaa vuotta maksettavaa kodista ja nelikymppisenä voin heittäytyä veloista vapaaksi. Ja keskittyä elämään ilman alituista huolta velasta.
Vaikka ei sen puoleen en ota kovin paljoa huolta mistään. Tunnollinen olen,mutta en jaksa alkaa stressaamaan ja kauhukuvia maalailemaan.
Onneksi velkaa on niin vähän,että jos tiukka paikka tulee,niin jään reippaasti voiton puolelle vaikka joutuisin luopumaan kaikesta tästä.
Se on kuitenkin ihan selvää,että lama on tulossa ja kovalla vauhdilla eurooppaan. Ja se on jo alkanutkin.:/
Nyt kannattaa elellä mahdollisimman tarkan markan politiikalla. :)
pistääkö säästöt menemään vai pääseekö suomi tulevasta lamasta enää jaloilleen. Valtion velka on nyt 56 miljardia euroa, jos meitä on 5 miljoonaa, se tekee 1020 eur per lärvi valtion velkaa joka iikka vauvasta vaariin.
Muissa valtioissa yrittäminen ja teollisuuden toiminta on halvempaa ja helpompaa, joten veikkaampa, että omavaraistalouteen sijoittaminen on järkevä vaihtoehto, mikäli mielii suomessa jatkossa asua.
Vastavirtaleivinuuni löytyy jo, porakaivoon ehkä kannattaisi satsata.
Asuin vuosia koneellisesti ilmastoidussa tiiviissä 'pullossa'. Nyt asun vanhassa purueristeisessä talossa, siis rintamamiestalossa. Pidän sen vedottomasta ilmasta. Päivittäiset tuuletukset aamuin ja illoin ikkunan kautta, hengittävä rakenne ja luonnollinen ilmankierto ovat ihan toimiva ratkaisu. Ruuanvalmstuksessa pitää tietysti hoitaa käryt pois. 'Pulloasunnossa' ilma virtasi kyllä tehokkaasti, mutta esim. makuuhuoneen perällä ilma ei siitä huolimatta tuntunut vaihtuvan. Ilma kulki tiettyjä reittejä pitkin tehokkaasti, ja reittien ulkopuolelle jäi pysähtyneitä taskuja silloin, kun ihmiset eivät aiheuttaneet liikkumisellaan pyörteitä. Tuuletusluukkuja piti siis hyödyntää usein.
Koneellsesti ilmastoidussa asunnossa vanhan kissan kuono oli aina ärtynyt ja punoittava. Ilmeisest jatkuvan ilman virtauksen aiheuttama veto ärsytti. Vanhaan taloon muuton jälkeen oireet hävisivät, mutta karvat eivät enää kasvaneet takaisin kssan kuonoon.
Voin vakuuttaa, että tuo on usein pelkkä harhaluuo. Mulla on kyllä vanhassa kaikki vatupassiin tehtyä, mutta se, mitä muuan rakennusmestari teki uutta muutama vuos sitten on kyllä kauttalnjan vinossa. Nykyrakentaminen ei ole aina oleenkaan niin tarkkaa, kuin luullaan. Vanhassa talossa on korvaamatonta tarinaa ja henkeä, ja niitä kannattaa kunnioittaa sisustusratkaisuissakin.
on syytä miettiä omavaraisuutta.
Senpä tähden yritykset lähtevätkin Suomesta muille maille,koska siellä on kannattavempaa. Pienmpiä kuluja ja taas vastaavasti kysyntää kuitenkin on.
Sitähän ei todellakaan tiedä,kuinka tässä lamsaa viellä käy. Ja koska alkaa ihmiset oikeasti nousemaan ns. takajaloilleen.
Mikä maa olisi paras paikka,jos mielii lähteä pois Suomesta?
Monacoa monet verottomuutensa takia kehuu,mutta eikö sielläkin ole kaikki kallista?
puhtaana, niin ongelmia ei ole ja allergikotkin viihtyvät paremmin koneellisesti ilmastoidussa talossa kuin ulkona. Imuroimme muutaman kuukauden välein suotimet ja vaihdamme ne kerran pari vuodessa.
ILTO 440 meillä ja loistomasiina on.
kallista, mutta muu sitten halvempaa. Täällä on joka jutussa suomilisä maailman 3. kovimmasta verotuksesta johtuen, esim. tänään kysyin Ozone Frenzy 11m2 leijapurjeen hintaa, suomessa 1200 eur, englannissa ja saksassa 1010 eur kotiin kuskattuna.
lämpimissä maissa. Tyynen valtameren saaret ovat luetun perusteella suosikkini. Tosin tulisin ikävöimään lunta, joten kanada voisi olla hyvä ja moni suomalainen on sinne mennytkin. Uusi seelanti tosin on tyynellä valtamerellä ja siellä on lunta vuorilla.
vanhat talot kummasti jököttää pystyssä vielläkin. Monien vuosikymmenien jälkeenkin.
Meillä purettiin pinkopahvit yms. silloin heti talon ostettuani ja katsottiin mitä talo oli syönyt.
Pöllähti tervaksen haju hirrestä ja hirret olivat tosi terveet ja kauniit. :)
Vaikka aika lailla tuli peruskorjattua lattiasta kattoon,niin vanhoja linjoja kunnioittaen. Sanoinkin silloin,ettei ole mitään ideaa ostaa vanhaa taloa jos haluaa siitä uuden ja modernin.
Eihän 80-vuotiaasta mummostakaan saa 18-vuotiasta neitoa. :)
Säilytin mm. pystyuunin,ikkunat,ovet ja ovien karmit ja vaakapaneeli verhouksen maalasin vanhanajan tyyliin punamulta maalilla.
Joutuu useammin maalaamaan,mutta se maali hengittää.
Myös siäkatto on ennallaan. Ja olen samaa mieltä tuosta kanssasi,että vahassa talossa on korvaamatonta tarinaa ja henkeä.
Olemme mieheni kanssa remontoineet nyt olohuonetta ja perinnevärejä sekä panelointia on käytetty. Otettiin tietoinen valinta ajassa taaksepäin,vaikka uudesta sisustamisesta kyse onkin.
Jotain mikä sopii vanhaan taloon ja meille.
Mä itse huomasin ilmastoidussa päiväkodissa silmieni ja suuni kuivavan. Ja moni muu valitteli samaa. Myös veto oli ikävää.Aina hartiat lukossa. ja lapset valitteli,että uni aikaan oli aina kylmä. Tietysti ilmastointi oli ajoitettu silleen,että unihuoneessa vaihtuu ilma.
Ikkunoiden auki pitämistä kehoitettiin välttää,koneellisen ilmanvaihdon vuoksi. :/
Niin,kyllä. Uusi koti on sekin joskus vanha koti.
Lähinnä nyt olen haaveillut siitä,kun on tullut remppaa tehdessä huomattua ettei kaikki ole ihan vaaterissa. Kirveellä veistetyt seinät ja peukalopassi on tietysti sitä aikakautta,kun tämä talo on tehty.Eli vatupassin voi laittaa komeroon vanhalla puolella.
Uusi puoli on sitten taas tehty vaateriin.Ja vanhanpuolen lattiat katsottu vesivaaterilla suoriksi.Katot ja seinät onkin sitten vanhalla puolella rotisilla saatu silmään hämyksi ja suoriksi. :)
ei voi verrata ok-talon ilmastointiin. Edes Nokian konttoreissa ei ole kunnolista ilmastointia, yleensä se puhaltaa niin, että talvitakki päällä pitää istua.
toi ilmanlämpöpumppu? Sehän myös pitää ilmaa puhtaana?
Ollaan harkittu ostaa sellaista. Se olisi helppoa asentaa vanhaankin taloon johon ilmastointiverkostoa ei todellakaan saa ilman massiivisia muutoksia.
tulettimena, mutta halvempiakin vaihtoehtoja on tuulettimeksi. Jossain painovoimaisessa rintsikassa ILPin lämpö menee taivaan tuuliin, joten lämpöhyöty on kyseenalainen.
Vastavirtaleivinuuneja on ollut vuosisatoja erilaisissa taloissa ja sillä voi tehdä ruokaakin.
myös ettei ilmastointi ole oikein asennettu tai säädöt pielessä :)
ko. päiväkodissa ilmeni ettei ilmanvaihtoa ole hoidettu oikein.
Silti siellä huomasi edelleen huoltotoimenpiteiden jälkeenkin ilman olevan jotenkin "raakaa" silmille ja suulle. Kurkku oli joka päivä kipeä,kun piti työssä tietysti puhuakin koko päivä.
Kotona olo aina helpotti.
Kerrostaloissa olen asunut kauan,ennen maalle muuttoa ja huomasi niissäkin eroja. Joissakin taloissa oli oleminen helppoa eikä ilmastointia oikeestaan ees huomannut.Mutta yhdessäkin kämpässä jossa asuin ei saunassa olessa koskaan riittänyt happi.
tapahtui hjotain outoa.Saunaan oikeasti meinasi pyörtyä hapen puutteen vuoksi. Ja asunto oli muutenkin ilmaltaan huono. Yöllä tuntui ettei happi riitä.
Moni naapuri valitti samaa. Isännöisijällekkin siitä soiteltiin,mutta ei tilennetta saatu minun siellä asuessani kuntoon.
En tiedä miten nyt 9-vuoden jälkeen on asiat.
kerrostalohuoneistosta, missä ilmastointikanavaa pitkin tulee kaikki ylempien kerroksien paska, kun ilmastointi vaihtuu ajastimen ohjamana tehopuhallukselta normaalille.
Isännöitsijältä kun kun kysyin, että onko hormeja nuohuttu koska, niin oli muka lainmukaisesti ja höpö höpö. Olishan rapun asukkaista joku sellaisen huollon joskus huomannut:-)
noihin ilmanvahtosysteemehin, joskus ihan työssänikin.
Vanha systeemi ei aina ole se huonoin, vaikka niin usein luullaankin. Koneellisessa ilmanvahdossa ilman nopeudet tulevat paikoin aika korkeiksi, eikä se tunnu miellyttävältä, ellei korvausilma ole lämmitetty esim. lämmönvaihtimen avulla. Muovilla tiiviiksi vuoratun talon eduista ja haitoista on olemassa erilasia näkemyksiä. Rakennusvalvonta ei salli uusissa rakennuksissa muuta, kuin tämän tiiviin muovtuksen. Se on sinänsä luonnoton rakenne, mutta suojaa rakennusmateriaaleja mahdolliselta liialliselta sisäkosteudelta. Itse olen nykyisin mieltynyt vanhaan muovittomaan rakenteeseen.
Kaikissa ilmanvaihtoratkasuissa (esiim 1980-luvun) ei ole erillisiä korvausilmaventtileitä, vaan ilma otetaan ikkunoiden yläpuolelle jätetyistä raoista. Silloin korvausilma tulee sieltä, mistä se parhaiten pääsee, ja asuntoon vo tulla hyvinkin rajottuneta virtauksia.
Allergia kokonaan oma lukunsa,ja asettaa omat vaatimuksensa ilmastoinnille, mutta onneksi hengtysallergiat eivät ole olleet ainakaan vielä kiusana.
Vanha järkyttävän kokoinen talo ja sähkölaitos heitteli puukkoja siihen asti, kunnes vaihdoimme lämmityksen kokonaan ilmalämpöpumppuihin ja puuhun (6kpl pystyuuneja talossa. Nyt 3 käytössä puuhella). Lasku on tippunut liki puoleen. Kunhan remppa loppuu ja laitteiden käyttö jää pois, lasku tippuu entisestään.
Ilmalämpöpumput kierrättävät tehokkaasti uunien lämmön jokapuolelle taloa ja lämpö on suht tasainen myös. Lattia meillä on kylmä tietenkin..alla on koksiturve-eristys, tosin yli 50cm. Ollut siitä asti kun talo on rakennettu. Vuodesta -36..Pitäisi vaihtaa vielä joku vuosi kun jaksaa.
Pystyuuni on siitä kätevä, että se varaa lämpöä peruslämmön saavutettuaan todella pitkään ja vähällä puumäärällä. Meillä suurin uuni (halkaisija yli metrin) lämpenee kuumaksi yhdellä pesällisellä eli neljällä isolla koivuklapilla joka aamu ja on lämmin vielä seuraavanakin.
Puuhellalla taas pidän isoa vesipataa, josta saan kuumaa vettä tarpeen tullen valmiina ja säästän taas veden lämmityksessä (varaajat) pitkän päälle ihan kiitettävästikin.
Näillä keinoilla pääsemme myös jossain vaiheessa toteuttamaan omavaraista energiansaantia>käyttöä: Pumput ovat vain talvet käytössä ja kunhan aurinkokeräimet (paneelit) valmistuvat, pyrimme jokaisen saamaan sillä energialla käytettäväksi.
Pian emme ole enää riippuvaisia ulkopuolisten tarjoajien kalliista sähköstä kuin minimaalisen vähän.
Suosittelen samaa kaikille :)
muovia esim Lammi LL400:ssa on 20cm styroksia 10cm betonikerroksen takana, sisältä kun ulos katsoo.
Rooman aikaiset betonirakennelmat osoittavat, että betoni on kestävä ja hyvä materiaali oikein rakennettuna.
Kivilinnoja ja -taloja on tehty myös, mutta ne ovat harvinaisempia. Jostain lehdestä luin että joku firma kauppaa kalliorinteeseen louhittua kotia, siis kaikki seinät, katot ja lattiat paitsi etuseinä on kalliota.
Rakennusmääräyksiä kun lukee, niin ne ovat ammatti-ihmisen ohjeeksi kirjoittamia. Joitakin älyttömyyksiä, kuten ilmastoinnin ilmavirtojen kiinteä mittaus siellä on ja talojen energiatodistukset myös.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=198063&lan=fi
ratkaisu omavaraisuutta ajatellen on vesikiertoinen lattialämmitys puukattilalla ja LTO -ilmastointikone 12 voltin puhaltimilla ja puukattilan yhteydessä on höyrygeneraattori, mikä tuottaa taloon 12 v tasavirtaa, jolla toimii myös valaistus.
Ruuanlaittoon tarvitaan puuhella tai - uuni ja sauna toimii tietysti puukiukaalla.
Meillä tuo toinen puolisko on puoliksi ammatiltaan Pelle Peloton ja keksii kaiken näköistä vähän väliä...niin päätti kehittää omanlaiset aurinkokeräimet, joilla uskomme saavamme kaiken tarvitsemamme energian talon lämmitykseen lähitulevaisuudessa.
Uunit pannaan hyötykäyttöön paremmin; kiertämään lämmitystä huoneisiin myös veden avulla.
2 rikkinäistä puretaan ja tilalle tehdään varaava leivinuuni.
Katsotaan toimiiko :)
Välikausien aikana se toimii oikein hyvin, ja sitä välikautta on paljon vuoden aikana. Milli taisi sanoakin, että se sekoittaa tehokkaasti uunin luovuttamaa lämpöä. Se lämmin ilma kun asettuu luonnostaan sinne katon rajaan. Puhallinosassa on suodatin, joka siivilöi jonkun verran pölyä. Joissakin malleissa on ionisointi ja otsonointi. Otsonoinnista on kahdenlaisia näkemyksiä. Se tappaa bakteereja ja viruksia, mutta voi ärsyttää joidenkin hengitysteitä. Ionisaattori minulla on erillisenä sänkyni vieressä, ja ilmalämpöpumppu on perusmalli. Ilmalämpöpumpun asennuskulut ovat tietysti aika korkeat, koska laitteita saa asentaa vain kylmälaiteasentaja.
Poistoilmalämpöpumppu on myös oiva ratkasu. Sillä saadaan poistoilman lämpö ja sen sisältämän vesihöyryn olomuodonmuutosenergia talteen sen sijaan, että ne lähetettäsiin harakoiden iloksi. Laitteella voi lämmittää tehokkaasti korvausilmaa tai esilämmittää käyttövettä. Vempaimet ovat vielä aika kalliita, ja korvausilmaputkiston rakentelu on kyllä monimutkasta vanhassa talossa. Käyttöveden esilämmitys poistoilmalämpöpumpulla kannattaa ottaa harkintaan, kun systeemiin tulee uusimisen tarve.
Laskelmissa ja piirustuksissa kaikki näyttää yleensä täydelliseltä, mutta käytäntö on eri juttu. Kuvaamasi kaltaset ongelmat ovat loputonta työsuojeluihmisten työsarkaa. Virtaava ilma on aina ongelmalliista. Yhdellä kuivuu silmät, toisella nenä ja kolmannella tulee pää kipeäksi... Itse nukuin huoneistokohtaisella huippumurilla varustetussa rivitaloasunnossani talvisin pää kahden tyynyn välissä, koska silmäni ovat erittäin arat vedolle. Ilmanvaihtoa ei voinut yöksi sulkeakaan, koska hengttämättömässä tiiviissä rakennuksessa ilma ei vaihdu ilman koneellista apua.
Hyvä huomio. Jotta ihiminen aistisi virtaavan ilman kehollaan yhtä lämpöiseksi, kuin paikallaan olevan ilman, sen tulisi olla selvästi lämpimämpää. Esim poikkeuksellisen voimakkaasti ilmastoiduissa maisemakonttoreissa lämpötila asetetaan about 24-26 asteeseen, kun tavoitellaan esim. 21 asteisen ilman olosuhteita. Kiinteistöjen huollosta vastaavat henkilöt eivät aina tiedä näitä seikkoja, ja ykslölliset erot hikoilussa ja verenkierrossa aiheuttavat erilaisia näkemyksiä.
Ratkaisuksi vedon tunteeseen on kehitelty reiällisiä korvausilmalaatikoita, joista tarvittava ilmamäärä johdetaan isolta alueelta. Mitä laajemmalta alueelta ilma tulee, siitä verkkaisemmin ja leveämmällä väylällä se virtaa. Jos sitä korvauslman läpitulopintaa levitetään tarpeeksi paljon, niin aletaan jo tavallaan tavoitella sen vanhanajan hiljakseen hengittävän puuseinän ominaisuuksia.
ilmastointiasiaan :)
Siinä päiväkodissa,jossa aikoinaan työskentelin oli todella käynyt jokin virhe säätöjä tehdessä ja jotkin(en muista mitkä) suhteet olivat väärin.
Talossa oli muutakin häikkää. Nopeasti rakennettu ja osa lämpöeristeistä jäänyt kiiressä pois seinien välistä ja vesiputkien vuotoja yms. ikävää.
Eräs astmaatikko joutui olemaan pitkiä aikoja sairaslomalla näiden ilmavirtaus juttujen vuoksi. Liekö sitten homettakin jossain??!!
työhönsä kyllästyneitä ja vetelyksiä. :( Harmi sinänsä,että asukkaiden elämään kaikki laiminlyönnit vaikuttavat. Eli ei mikään pikku juttu sellainen välinpitämättömyys. :/
Hoidin joskus eräässä julkisessa laitoksessa työsuojeluasioita. Pahimmat ongelmat olivat nimenomaan huonosti suunnitelluissa (?) ilmanvaihdoissa. Olen myös työskennellyt LVI-suunnittelussakin. Tosin työni koski lämmitysjärjestelmiä, ja ainoastaan sivusi ilmanvaihtoasioita. Koulutukseni on kyllä muulta tekniikan alalta.
Se home on kiinnostavaa, mutten tunne sitä sarkaa vielä kovin hyvin.