Köyhyyden vähentäminen kiinnostaa vain ikääntyviä. Alle 25-vuotiaat eivät näe köyhyyden vähentämistä tärkeäksi. Itse kuulun häpeäkseni tähän ikäluokkaan ja kyllä pistää miettimään. Mitä tapahtuukaan sen jälkeen, kun vanhempi polvi on kuollut ja kuopattu ja nämä tämän hetken koululaiset pääsevät valtaan.
Kirjoitanpa alle koulusta, koska mm. koulukokemukset liittyvät yhteiskuntaan integroitumiseen ja syrjäytymiseen aika vahvasti.
Arvot ovat todella kovia, jo itse ollessani peruskoulussa 1990-luvulla huomasin kuinka heikompia potkittiin henkisesti ja fyysisesti surutta, muut vain katsoivat sivusta. Jos joku erehtyi sanomaan, että vanhempansa ovat siivoojia tai oli vanha kännykkä, niin pilkan kohteeksi joutui. Joka ei koulua ole käynyt lähivuosina, ei tiedä millainen kylmä ja sivistymätön sukupolvi siellä opiskelee.
Asiat kyllä osataan ulkoa, mutta oma pohdinta jää vähiin. Politiikka ja asioihin vaikuttaminen ei kiinnosta, "minä itse" ja "ihan sama"-asenne kukoistavat, kunhan on itsellä kaikki rahallisesti kunnossa niin muulla ei väliä. Tehkää nyt joku jotain, koulujärjestelmäkin on ihan rappiolla säästöjen takia.
Opettajilla ei ole jaksamista puuttua kiusaamiseen, koska heitä itseäänkin kiusataan. Pulpetit lentelivät luokissa ja opettajia heiteltiin kumeilla. Itkevät nuoret naissijaiset juoksivat käytävään karkuun ja tunti loppui siihen. Ongelmaoppilaat sijoitetaan väkisin yleisopetukseen muiden joukkoon, kun erityisopetukseen ei ole rahaa ja siellä pääsevät vapaasti terrorisoimaan luokan heikompia. Niitä kympin "nynnyjä", joilla on kiinnostusta opiskeluun. Ei ollut tavatonta, että viinapulloja löytyi oppilaskaapeista ja myöhemmin olen kuullut, että huumeitakin liikkui koulussa.
Köyhistä perheistä tulleilla maahanmuuttajataustaisilla oppilailla oli suuria sopeutumisvaikeuksia, he muodostivat yhden jengin, joka piti isompiakin oppilaita pelon vallassa. Varastaminen kaupoista ja vanhempien ihmisten pelotteleminen kadulla oli heille ylpeyden aihe. Uskonnon opettajakin kehotti 9/11-iskujen yhteydessä olemaan sanomatta mitään Allahista näille maahanmuuttajille, ellei halua puukosta kylkeen. Hän, vanha 60-vuotias mamma, oli ainoita jämptejä opettajia, mutta muut olivat voimattomia kaiken edessä. Valitettavasti hänkin jäänyt eläkkeelle ja muut lähteneet, koska ilmapiiri opettajanhuoneessa tosi kireä. Opettajat harrastivat henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan.
Tietyllä irvokkaalla tavalla demokraattista oli, että syrjäytyneistä perheistä tulleet ongelmalapset opettivat myös varakkaammista perheistä tulleille lapsille tupakanpolttoa, varastelua, töhrimistä ja häiriköimistä. Edes jossain maailmat kohtaavat, mutta ei välttämättä sillä tavalla, kuin niiden toivoisi. Kaksi alkoholistien poikaa johti 5-6 -luokilla seitsemän pojan häirikköjengiä, jossa oli viisi poikaa arkkitehtien, yrittäjien ja insinöörien perheistä.
Ja vielä yksi huomionarvoinen asia. Pahimmat häiriköt tulivat yläasteella siihen ryhmään, jossa opiskeltiin vain englantia ja ruotsia. Niissä ryhmissä, joilla opiskeltiin näiden lisäksi saksaa tai ranskaa, oli nörtimpää ja kiltimpää porukkaa ja parempi oppimisrauha. Kirkkoon kuulumattomien ryhmässä oli aika sekalaista, mutta vain kaksi häirikköä. Meidän englanti/ruotsi-ryhmässä vajaalla puolella pojista oli ongelmia ja tytötkään eivät olleet parhaimmasta päästä. Että jos vain jaksaa sen ylimääräisen kielen ottaa, kannattaa ottaa ihan opiskelurauhan takia!
Tällaista meininkiä Helsingissä, kokemuksia Koillis-Helsingin lähiökoulusta ja Helsingin keskustakoulusta. Tiedä sitten jos muualla asiat ovat paremmin, toivottavasti.
Kirjoitanpa alle koulusta, koska mm. koulukokemukset liittyvät yhteiskuntaan integroitumiseen ja syrjäytymiseen aika vahvasti.
Arvot ovat todella kovia, jo itse ollessani peruskoulussa 1990-luvulla huomasin kuinka heikompia potkittiin henkisesti ja fyysisesti surutta, muut vain katsoivat sivusta. Jos joku erehtyi sanomaan, että vanhempansa ovat siivoojia tai oli vanha kännykkä, niin pilkan kohteeksi joutui. Joka ei koulua ole käynyt lähivuosina, ei tiedä millainen kylmä ja sivistymätön sukupolvi siellä opiskelee.
Asiat kyllä osataan ulkoa, mutta oma pohdinta jää vähiin. Politiikka ja asioihin vaikuttaminen ei kiinnosta, "minä itse" ja "ihan sama"-asenne kukoistavat, kunhan on itsellä kaikki rahallisesti kunnossa niin muulla ei väliä. Tehkää nyt joku jotain, koulujärjestelmäkin on ihan rappiolla säästöjen takia.
Opettajilla ei ole jaksamista puuttua kiusaamiseen, koska heitä itseäänkin kiusataan. Pulpetit lentelivät luokissa ja opettajia heiteltiin kumeilla. Itkevät nuoret naissijaiset juoksivat käytävään karkuun ja tunti loppui siihen. Ongelmaoppilaat sijoitetaan väkisin yleisopetukseen muiden joukkoon, kun erityisopetukseen ei ole rahaa ja siellä pääsevät vapaasti terrorisoimaan luokan heikompia. Niitä kympin "nynnyjä", joilla on kiinnostusta opiskeluun. Ei ollut tavatonta, että viinapulloja löytyi oppilaskaapeista ja myöhemmin olen kuullut, että huumeitakin liikkui koulussa.
Köyhistä perheistä tulleilla maahanmuuttajataustaisilla oppilailla oli suuria sopeutumisvaikeuksia, he muodostivat yhden jengin, joka piti isompiakin oppilaita pelon vallassa. Varastaminen kaupoista ja vanhempien ihmisten pelotteleminen kadulla oli heille ylpeyden aihe. Uskonnon opettajakin kehotti 9/11-iskujen yhteydessä olemaan sanomatta mitään Allahista näille maahanmuuttajille, ellei halua puukosta kylkeen. Hän, vanha 60-vuotias mamma, oli ainoita jämptejä opettajia, mutta muut olivat voimattomia kaiken edessä. Valitettavasti hänkin jäänyt eläkkeelle ja muut lähteneet, koska ilmapiiri opettajanhuoneessa tosi kireä. Opettajat harrastivat henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan.
Tietyllä irvokkaalla tavalla demokraattista oli, että syrjäytyneistä perheistä tulleet ongelmalapset opettivat myös varakkaammista perheistä tulleille lapsille tupakanpolttoa, varastelua, töhrimistä ja häiriköimistä. Edes jossain maailmat kohtaavat, mutta ei välttämättä sillä tavalla, kuin niiden toivoisi. Kaksi alkoholistien poikaa johti 5-6 -luokilla seitsemän pojan häirikköjengiä, jossa oli viisi poikaa arkkitehtien, yrittäjien ja insinöörien perheistä.
Ja vielä yksi huomionarvoinen asia. Pahimmat häiriköt tulivat yläasteella siihen ryhmään, jossa opiskeltiin vain englantia ja ruotsia. Niissä ryhmissä, joilla opiskeltiin näiden lisäksi saksaa tai ranskaa, oli nörtimpää ja kiltimpää porukkaa ja parempi oppimisrauha. Kirkkoon kuulumattomien ryhmässä oli aika sekalaista, mutta vain kaksi häirikköä. Meidän englanti/ruotsi-ryhmässä vajaalla puolella pojista oli ongelmia ja tytötkään eivät olleet parhaimmasta päästä. Että jos vain jaksaa sen ylimääräisen kielen ottaa, kannattaa ottaa ihan opiskelurauhan takia!
Tällaista meininkiä Helsingissä, kokemuksia Koillis-Helsingin lähiökoulusta ja Helsingin keskustakoulusta. Tiedä sitten jos muualla asiat ovat paremmin, toivottavasti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomi ymmärtää väkivaltaista rähinöijää. Kiltin tielle kun lähdet, niin joudut ikäsi olemaan nöyrä uhri. Loppujen lopuksi millään kielten opiskeluilla ei ole merkitystä, sillä Suomessa on vain ruskea kieli, muilla ei ole merkitystä.
Yhdessä olet väärässä, siinä etteikö me vanhemmat ymmärrettäisi. Minun kouluaikanani 1980-luvulla kiusaaja, häirikkö, kusipää oli "väärinymmärretty", "uhri" ja siten opettajien ja muiden tyhjäntoimittajien lellikki. Kiusattu taas oli epäsosiaalinen.
Työnsin kerran lopulta kiusaajani alas koulun rappusia niin että hänen kävi tosi huonosti. Sainko siitä nuorisovankilaa tms.? Ei, sen sijaan minua kunnioitettiin ja sain käydä kouluni loppuun kuta kuinkin rauhassa. Nyt muuten koko koulu on lopetettu.
Samanlaiset kovat arvot olivat tietysti 1920-luvlla, 1940-luvulla tai milloinpa niitä ei olisi ollut.
Aina kuitenkin päädytään rikkaan piioiksi ja rengeiksi, siksi tämä maa ei ikinä kehity mihinkään suuntaan.
Nuorena on hyvä paukutella henkseleitä ja omaksua ääliömäisesti voittajien arvoja. Ikä kuitenkin luo nöyryyttä.