Kaksi kolmasosaa tanskalaisista ja joka toinen ruotsalainen kannattaa Skoonen liittämistä Tanskaan. Onko Skoonen palautuminen Tanskalle 350 vuoden jälkeen siis todennäköisempää kuin Karjalan palautuminen Suomelle 62 vuoden jälkeen? Jos tuosta Skoonen palautushaaveista nyt muuta ei voi päätellä, niin ainakin sen, että ProKarelia on vielä vuonna 2294 voimissaan ;)
»Skoone takaisin Tanskalle
Skoone tanskalaisille". Palaako Skoone, Ruotsin eteläisin osa, Tanskan helmoihin 350 kestäneen eron jälkeen?
Äärioikeistolaisen kansanedustajan - ja luterilaisen papin - Sören Krarupin päähänpisto on noussut puheenaiheeksi Ruotsia ja Tanskaa erottavan Juutinrauman salmen molemmin puolin.
Kansanedustaja totesi juuri ennen joulua, että hänen mielestään "Tanskan rajat eivät ole vakiintuneet". Tällä hän viittasi osaan Schleswig-Holsteinia, Tanskan eteläpuolella sijaitsevaa aluetta, josta luovuttiin vuonna 1864, ja joka on nykyisin osa Saksaa, sekä kolmea eteläisessä Ruotsissa sijaitsevaa aluetta, jotka Tanska menetti 1600-luvun puolivälissä.
Yllättävä gallup
Vaikkei Krarup mennyt niin pitkälle, että olisi nostanut Tanskan lipun, kuuluisan "Dannebrogin" salkoon Skoonen maaperälle, kuten venäläiset ovat tehneet Pohjoisnavalla, hän kuitenkin hätkähdytti ruotsalaista naapuria hyödyntäen uutisten hiljaista aikaa.
Juutinrauman molemmilla rannoilla lehdet kysyivät mielipidettä asiasta lukijoiltaan internetsivuillaan. Kaksi kolmasosaa tanskalaisista ja joka toinen ruotsalainen kannattaa Skoonen liittämistä Tanskaan.
Nuo tulokset voidaan toki kyseenalaistaa, varsinkin kun keskinäiset suhteet alueella ovat erinomaiset. Skoonen alueellista pääkaupunkia Malmöä on vuodesta 2000 lähtien yhdistänyt Tanskan pääkaupunkiin Kööpenhaminaan 16 kilometrin silta ja tunneli.
Muuttajia riittää
Skoonelaiset ovatkin kääntyneet enemmän Tanskan kuin 600 kilometrin matkan päässä olevan pääkaupunkinsa Tukholman suuntaan.
Kiinteän siltayhteyden toteuttamisen jälkeen Skooneen ja Tanskaan, molemmille puolin rajaa, on syntynyt biolääketieteellinen osaamiskeskus.
Monet ruotsalaiset opiskelevat lääketiedettä sillan toisella puolella, mikä on jopa suututtanut joitakin tanskalaisnuoria, jotka eivät enää saa opiskelupaikkaa.
Tanskalaiset puolestaan muuttavat herkästi asumaan Ruotsin puolelle, missä kiinteistöjen hinnat ovat kohtuullisempia kuin Kööpenhaminassa.
Toiset taas asettuvat Malmöön voidakseen avioitua ulkomaisen sulhasensa tai morsiamensa kanssa - Tanskan lait kun ovat hyvin tiukat - ja käyvät päivittäin töissä Kööpenhaminassa.
Koko juttu voisi antaa aihetta myös hymyyn. Tanskan äärioikeistolainen puolue edustaa sentään vain 13 prosenttia äänestäjistä.
©(2007) Le Monde. Distributed by The New York Times Syndicate
Joka toinen ruotsalainen liittäisi Skoonen Tanskaan.
Olivier Truc «
http://www.kaleva.fi/plus/juttu703773_page0.htm
»Skoone takaisin Tanskalle
Skoone tanskalaisille". Palaako Skoone, Ruotsin eteläisin osa, Tanskan helmoihin 350 kestäneen eron jälkeen?
Äärioikeistolaisen kansanedustajan - ja luterilaisen papin - Sören Krarupin päähänpisto on noussut puheenaiheeksi Ruotsia ja Tanskaa erottavan Juutinrauman salmen molemmin puolin.
Kansanedustaja totesi juuri ennen joulua, että hänen mielestään "Tanskan rajat eivät ole vakiintuneet". Tällä hän viittasi osaan Schleswig-Holsteinia, Tanskan eteläpuolella sijaitsevaa aluetta, josta luovuttiin vuonna 1864, ja joka on nykyisin osa Saksaa, sekä kolmea eteläisessä Ruotsissa sijaitsevaa aluetta, jotka Tanska menetti 1600-luvun puolivälissä.
Yllättävä gallup
Vaikkei Krarup mennyt niin pitkälle, että olisi nostanut Tanskan lipun, kuuluisan "Dannebrogin" salkoon Skoonen maaperälle, kuten venäläiset ovat tehneet Pohjoisnavalla, hän kuitenkin hätkähdytti ruotsalaista naapuria hyödyntäen uutisten hiljaista aikaa.
Juutinrauman molemmilla rannoilla lehdet kysyivät mielipidettä asiasta lukijoiltaan internetsivuillaan. Kaksi kolmasosaa tanskalaisista ja joka toinen ruotsalainen kannattaa Skoonen liittämistä Tanskaan.
Nuo tulokset voidaan toki kyseenalaistaa, varsinkin kun keskinäiset suhteet alueella ovat erinomaiset. Skoonen alueellista pääkaupunkia Malmöä on vuodesta 2000 lähtien yhdistänyt Tanskan pääkaupunkiin Kööpenhaminaan 16 kilometrin silta ja tunneli.
Muuttajia riittää
Skoonelaiset ovatkin kääntyneet enemmän Tanskan kuin 600 kilometrin matkan päässä olevan pääkaupunkinsa Tukholman suuntaan.
Kiinteän siltayhteyden toteuttamisen jälkeen Skooneen ja Tanskaan, molemmille puolin rajaa, on syntynyt biolääketieteellinen osaamiskeskus.
Monet ruotsalaiset opiskelevat lääketiedettä sillan toisella puolella, mikä on jopa suututtanut joitakin tanskalaisnuoria, jotka eivät enää saa opiskelupaikkaa.
Tanskalaiset puolestaan muuttavat herkästi asumaan Ruotsin puolelle, missä kiinteistöjen hinnat ovat kohtuullisempia kuin Kööpenhaminassa.
Toiset taas asettuvat Malmöön voidakseen avioitua ulkomaisen sulhasensa tai morsiamensa kanssa - Tanskan lait kun ovat hyvin tiukat - ja käyvät päivittäin töissä Kööpenhaminassa.
Koko juttu voisi antaa aihetta myös hymyyn. Tanskan äärioikeistolainen puolue edustaa sentään vain 13 prosenttia äänestäjistä.
©(2007) Le Monde. Distributed by The New York Times Syndicate
Joka toinen ruotsalainen liittäisi Skoonen Tanskaan.
Olivier Truc «
http://www.kaleva.fi/plus/juttu703773_page0.htm
Vastaukset 10
Vanhimmat
Skånen tanskalaisia ei karkoitettu asuinpaikoiltaan, vaan he ruotsalaistuivat, tai paremminkin skånelaistuivat, vuosisatojen myötä.
Omistusoikeusdilemmaa ei siis syntynyt.
Lisäksi alue on faktisesti suur-Kööpenhaminan talousaluetta vaikka virkamieshallinto kuuluukin Ruotsille.
Karjalasta ei voi sanoa samaa Suomen suhteen kummassakaan mielessä.
Turha väitellä Nimierkin kanssa. Hän pistää ajatuksia ja väittämiä toisen sanomaksi ja kritisoi niitä sitten itse. Kyllä tyyli tunnetaan.
Turha väitellä Nimierkin kanssa. Hän pistää ajatuksia ja väittämiä toisen sanomaksi ja kritisoi niitä sitten itse. Kyllä tyyli tunnetaan, terveisin nimim. se katkera Erkiltä turpiinsa saanut :(
"Turha väitellä Nimierkin kanssa. Hän pistää ajatuksia ja väittämiä toisen sanomaksi ja kritisoi niitä sitten itse. Kyllä tyyli tunnetaan. "
Missä ja milloin näin on päässyt tapahtumaan? Jos se on ihan Nimierkin tyyli niin osaat kai antaa käytännön esimerkin? Vai onko kyse taas jostain reppanoiden N-ekifanien harjoittamasta Nimierkin lokaamiskampanjasta?
Tyypillisen Karjalan palauttajan tapaan et tiedä pätkääkään, mistä kirjoitat.
Skoone pakkoruotsalaistettiin julmasti ja väkivaltaisesti muutamassa vuosikymmenessä ja tanskalaisten oikeus omaan kieleen tukahdutettiin.
Omaisuusdilemmatakin syntyi, sillä osalta tanskalaisaatelista ja korkeasta papistosta riistettiin omaisuutta ilman mitään korvauksia.
Tanskalaisten oikeus kielen käyttöön poistui virkakielenä, koska alue siirtyi Ruotsin hallintoon, mutta kyllä ne jyväjemmaribundet siellä kotonaan omaa kieltään puhuivat. Luovutetun Karjalan kohdalla tästä ei kannata edes kiistellä, sillä asukkaat siirrettiin pois kodeistaan evakkoon. Skånelaiset pitävät itseään tänä päivänäkin tanskalaisten jälkeläisinä. Viipurilaisilla ja Sortavalalaisilla sen sijaan ei ole mitään siteitä suomalaisiin.
Nämä nimierkille keskustelussa kakkoseksi jääneet aloittavat aina jonkinlaisen parjauskampanjan kun eivät muuhunkaan kykene. Väittävät nimierkin tekevän sitä sun tätä, mutta koskaan eivät ole pystyneet väitteitään näyttämään toteen.
Et todellakaan tiedä mistä puhut, jos kuvittelet Skoonen pakkoruotsalaistamisen tarkoittaneen vain virkakielen muutosta.
"Skånelaiset pitävät itseään tänä päivänäkin tanskalaisten jälkeläisinä. Viipurilaisilla ja Sortavalalaisilla sen sijaan ei ole mitään siteitä suomalaisiin. "
Skånen palaaminen Tanskalle on todenäköisempää kuin Viipurin Suomelle. Sortavalankin paluu Suomelle on todennäköisempi kuin Viipurin. Viipurilla on vahvemmat siteet Pietariin kuin Suomeen.
Monien muiden maailmankolkkien lisäksi tämä evakkojen jälkeläinen on asustellut myös Skånessa useampia vuosia.
Luuletko, että ruotsalaiset sotilaat kävivät talosta taloon Skånessa pakottamassa ihmisiä puhumaan ruotsia? Luuletko, että sellainen olisi onnistunut, sen jälkeen kun he pihamaalta olisivat ratsunsa pois ohjanneet? Skånelaisia ei ajettu pois kodeistaan. Toki nyt 400 vuoden jälkeen heidän puhekielensä jonkinlaista ruotsia muistuttaa, vaikkakin kuuma peruna on edelleen suussa. Tukholman ruotsia he nimittävät riikinruotsiksi.