Joku"tiedemies" täällä määkyi taanoin avaruusohjelman huipputekniikasta.Kuuraketin tietotekniikka vastasi yhta casion digitaalirannekelloa?Okei.Ei muuta kun rannekello ranteeseen käsi kohti kuuta ja painaa nappia niin kohta ollaan kuussa viitta hulmuten.
Apollon huipputekniikka?
casiolla kuuhun
361277
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
mitä telkusta tulee.
Vai on pojulla casio kello jossa pyörii reaaliaikainen moniajo käyttöjärjestelmä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_Guidance_Computer
telkku?:-)
ei useinkaan ole mitenkään laaja tekninen teitämys.
Lisäksi suomitekstien kääntäjäkin oli näköjään lisännyt omat lisävirheensä esim. kun keskusteltiin komentokeskuksen tietokoneista. Lopputulos oli täysin käsittämätön.
Että vika on journalisteissa ja kääntäjiässä...Tuo nyt oli kaiken huippu!Komentokeskusken tietokone vastasi läppäriä.(Englanniksi:Laptop)
typerä pölinä!
http://www.doneyles.com/LM/Tales.html
On aivan riittävästi puhtia laskemaan ne mitä tarvittiin. Käännösvirhe liittyi niihin diajuttuihin (Englanniksi: Slides).
vieläkin lennonvalvonta on varsin vaatimattoman ja KONEKIELISEN laitteen takana - muistaakseni jotain parikertaa commodore 64 tasoisen laitteen pyörittämää.
Toimivaa tekniikkaa ei ole syytä vaihtaa.
pokkana että apollon tietotekniikka vastasi digitaalikellon muistia ja lennonjohdon yhtä läppäriä.Nokian kasarikännykkä on sit jo varmaan aikakone,
"apollon tietotekniikka vastasi digitaalikellon muistia"
Ihme lause, et taida tietokoneista mitään tietää?
Eikös kaikki tietsikat ole konekielisiä:-)
Kirjoitettiinpa ohjelmat millä kielellä tahansa, niin aina ne loppupeleissä muutetaan konekielisiksi käskyiksi, ennen kuin ne annetaan koneen toteutettavaksi.
en minä
yhtä paljon muistia
Dokumentissa.
Teet tikusta asiaa.Pysy asiasssa.Vai kiellätkö digirannekellovertauksen?
"apollon tietotekniikka vastasi digitaalikellon muistia " lause on käsittämätön vähänkään tietokoneita ymmärtävälle. En usko, että edes tyhminkään tietokonenörtti olisi sanonut ohjelmassa noin.
Ehkäpä muistilla viittasit jotenkin tietokoneen kapasiteettiiin kuten laskentatehoon? Tietokoneen kapasiteetti voi tarkoittaa monta asiaa.
Muistin määrä kotikoneissa vaikuttaa laskentatehoon ja käyttäjälle näkyvään nopeuteen, mutta vasta kiertotietä. Kotitietokoneessa ohjelmat, myös käyttöjärjestelmä ladataan koneen kovalevyltä RAM muistiin ja ajetaan sieltä (prosessori lukee sieltä käskyt ja tietoarvot).
Moniajokättöjärjestelmissä on kuitenkin mekanismeja, joilla kaiken ei tarvitse olla koko oajan muistissa, esim. ohjelmakoodi haetaan levyltä vasta kun sitä tarvitaan. Nämä levyltä lukemiset ja sinne kirjoittamiset ovat kuitenkin hitaita, joten enemmän käytössä olevaa muistia parantaa koneen näennäistä nopeutta käyttäjälle.
Tuo ei kuitenkaan päde yksinkertaisimpiin reaaliaikajärjestelmiin kuten esim. digirannekello tai Apollo tietokone. Niissä ei ole mitään kovalevyjä. Käyttäjärjestelmä ja ohjelma on (luku) ROM muistissa ja prosessori lukee sen suoraan sieltä. Vain ohjelman laskema data on (luku/kirjoitus) RAM muistissa. Apollon aikaan RAM ja ROM muistin määrä oli laskettu riittäväksi ohjaustietokoneelta vaadittun toiminnan toteuttamiseen.
Nykyajan sulautetut tietokoneet (myös kännykät) ovat toteutukseltaan mitä tahansa kotikoneen ja noiden Apolloajan systeemien väliltä. Apollo tietokoneen tyyppisiä sulautettuja tietokoneita käytetään yhä monissa laitteisssa.
siitä vaan, MUTTA tiesin jo aikojen alussa, että NASAN käyttämä tietokone ohjelmoitiin SUORAAN konekiellellä.
Sellaiselta tietokonnelta ei paljoa vaadita - eikä vaadittu - kunhan valvoo liudan erinäisiä toimintoja - lähinnä onko löpöä riittävästi ja ovi kiinni.
Säätöä tarvittavista tehtävistä vastasi aivan NORMAALI OP-ampeilla luodut tekniikat - sellaisia ei uskalla hullukaan antaa tietokoneen tehtäväksi.
Kaikki mikä itse 'lentämiseen' liittyy on varsin raakaa tekniikkaa.
Näistä linkeistä löytyy hyvinkin tarkkaa tietoa:
http://www.news.com/Photos-Apollo-computers-ready-for-liftoff---page-3/2009-1003_3-5570969-3.html?tag=st.num
http://klabs.org/history/history_docs/mit_docs/gnc.htm
http://klabs.org/history/history_docs/mit_docs/1709.pdf
Opiskeluiloa :-)
teki - veivasi 'kolmenkappaleen'-probleemaa?
:D
http://www.play-hookey.com/analog/
http://dcoward.best.vwh.net/analog/
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=analog computer opamp&btnG=Hae&meta=
Inertia-suunnistus/paikanmääritys ei tarvitse toimiakseen kummoista tietokonetta - edellytys on laadukkaat kiihtyvyyttä mittaavat anturit (OP-AMP!) ja laskurit voidaan toteuttaa vaikka releillä.
muun muassa tämmöistä se tietokone teki:
"The velocity increments are measured by the accelerometers in the IMU's stabilized axes. The computer determines the steering signals that it sends to the CDU in these same axes. These signals represent incremental angles, which are then compared, within the CDU, with the spacecraft attitude measured by the IMU gimbal angles. The results are the attitude error signals. The auto-,
pilot acts on these attitude error signals and controls so as to bring the attitude e r r o r s to zero. Meanwhile, from the same velocity
measurements as those on which the steering signals are based, the computer also determines the rocket-engine cutoff and, when appropriate, modulation of the thrust. The display and controls
(D & C) provide monitor functions to the astronaut, Ile can take control, of course, in various secondary modes to enhance mission
success."
Varmaankin helpompaa tietokoneelle oletettu rata kuin laskea minkälaiset arvot op-ampeille tarvitaan :-)
ollut.
Montavertaa luotettavampaa on tehdä mittaava ja ohjaava systeemi operaatiovahvistimilla kuin askeltavalla - JA TILTTAAVALLA - tietokoneella.
Analoginen ei kaatuile.
Laskentateho on tosiaankin jossain kännykän ja rannekellon välillä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että rannekello kykenisi ohjaamaan kuualusta.
Toki rannekellollakin voidaan laskeskella vaikka mitä:
http://www.suunto.com/suunto/main/article_1column.jsp?JSESSIONID=GwTdKWxOjoAoo6MpJjfoJMU7nzYe5rYXjRYQElYFixAK2tco5RgX!22839978!168075285!7005!8005!224002692!168075286!7005!8005&CONTENT<>cnt_id=10135298185563996&FOLDER<>folder_id=9853823208850708&bmUID=1185944413788&bmLocale=fi
Kuualuksessa olennaista on mitä I/0:ta tietokoneelle tulee ja mitä sensoreita ja ohjauslaitteita niihin on kytketty. Ohjelmakoodia ajetaan suoraan ROM muistista ja tehtäviä ohjaa yksinkertainen reaaliaikakyttöjärjestelmä, jossa I/O linjoihin tuleva tieto laukaisee siitä huolehtivan keskeytyskäsittelijän, joten homma saadaan tapahtumapohjaiseksi. Kuten dokumentista tuli esille tietokone lähinnä seurasi sitä pysyykö alus etukäteen lasketulla radalla, lisäksi se saattoi ohjata esim. aluksen asentoa gyroskooppien antaman tiedon avulla. Molemmat hommat vaativat yksinkertaista vertailua asetusarvon ja sensorin antaman arvon välillä.
Inertiaalinavigaation tietokoneohjaus todellakin kehitettiin mm. apollon tarkoituksiin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Inertial_navigation_system
Virheilmoitus, joka lennolla tuli luultavasti johtui esim. siitä, I/O keskeytyksiä tuli jossain välissä tiheämpään kuin niitä ehdittiin käsitellä.
Tuo on lähinnä ohjelmointivirhe, tietokoneen kapasiteetti pitää ottaa huomioon reaaliaikajärjestelmää suunniteltaessa. Tuo olikin korjattu jo seuraavalle lennolle. Tuollaisten järjestelmien sunnittelu on tietysti haastavaa ja koodimäärään nähden vaati runsaasti työtä, mutta kuualuksen tietokone oli kykenevä siihen, mitä siltä vaadittiin.
Laskeutumisaluksen tietokone kaatui ja Armstrong joutui laskeutumaan "perstuntumalla". Tämäkin on tuttua tietokoneista. Sitä varten astronautit valittiin kokeneista lentäjistä ja harjoittelivat, harjoittelivat ja harjoittelivat.
Ei Neilin ilmeisesti kuitenkaan tarvinnut laskeutua ilman tietokonetta. Tarkka kuvaus löytyy täältä:
http://history.nasa.gov/alsj/a11/a11.landing.html
"This displays the range to the landing site, the time remaining in the braking phase - essentially, the time remaining before pitchover - and the LMs velocity. This display does not place a particularly heavy load on the computer, but when added to the existing load, was sufficient to generate the 1202 alarm."
"Buzz determined that many of the 1202 alarms could be avoided if he did not request the computer to display the time remaining before pitchover (Noun 68), and their first view of the landing site. Rather than risk further computer problems, he is asking Houston to provide that information"
Vaikka dokumentissa niin väitettiin oikeastaan Neilin siirtyminen manuaaliohjaukseen ei siis liittynyt tuohon virheeseen mitenkään. Manuaaliohjaus tarkoitti sitä, että Neil pisti autopilotin pois päältä valitakseen paremman laskeutumiskohdan.
Lisäksi, vaikka dokumentissa niin väitettiin, polttoaine ei ollut lopussa. Aika mihin viitattiin oli piste, jossa tuli päättää laskeudutaanko vai palataanko takaisin:
http://history.nasa.gov/alsj/a11/a11mrfp9-24.jpg
"the remainder would have been enough for about 25 seconds of hovering flight prior to a Go-NoGo decision on landing"
Varsinaiseen polttoaineen loppumiseen oli siis aikaa vielä 45 sekuntia. Dokumentitekijät eivät tätäkään olleet ymmärtäneet.
Ron Howardin hienossa elokuvassa Apollo 13, jossa Tom Hanks esitti astronautti Jim Lovellia, hänen äitimuorinsa näyttelijällä oli hyvä ja kuvaava repliikki:
"Minun poikani laskeutuu tarvittaessa vaikka pesukoneella."
Ilmavoimien parhaimmista koelentäjistä valitut astronautit olivat todellakin maailman taitavimpia lentäjiä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_13_(film)
http://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_13
Kannattaa katsoa myös elokuva Valiojoukko, sekin on erinomainen elokuva ja kertoo ensimmäisten astronauttien valinnasta ja kouluttamisesta.
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Right_Stuff
http://en.wikipedia.org/wiki/Mercury_Seven
Ja ensi viikollahan tulee telkkarista jatkoa eiliselle dokumentille, eli epäonnistuneesta Apollo 13-lennosta kertova vastaavanlainen dokumentti.
faktan ja fiktion.
Mitähän oikein mahdat tarkoittaa? Mitä järkeä tuossa kommentissasi oli?
Näyttelijän repliikki on näyttelijän repliikki, kuten mainitsin, mutta se kuvaa hyvin sitä astronauttien ammattitaidon arvostusta, jota jokainen asiaa tietävä tuntee.
Laitoin linkit sekä elokuvista että vastaavista tositapahtumista kertoviin tietosivuihin, niiden kautta voitte tutustua molempiin. Ei niitä silti tarvi sekoittaa.
Ensimmäinen laittamani linkki ei toimi, koska Suomi24 jättää siitä viimeisen sulkumerkin pois. Lisätkää se käsin selaimen osoiteriville.
elokuvat Taistelija(First Blood)sekä Rambo II, jossa vietnamin veteraani John Ramboa esittää koskettavasti Sylvester Stallone.
tietoa tapahtumasta:
http://www.doneyles.com/LM/Tales.html
Koko Kuujuttu on fiktiota ja tällaisten vaikeuksien ja epäonnistumisien kautta pyritään saamaan vain uskottavuutta, kaikki Kuujutussa perustuu hyvään käsikirjoitukseen kuten hyvässä elokuvassa.
Mukaan pitää saada mahtumaan tietenkin jännitystä, draamaa, kansallistunnetta, huumoria, seikkailua, tiedettä, tekniikkaa ym, kaikkea mahdollista inhimmillisen elämän alueelta.
Ihmiset pitävät sankaritarinoista ja Apollo-kuuhuijauksessa oli juuri näitä mainitsemiasi piirteitä.
Muistamaan sankaritarinana pitkään senkin jälkeen kun palstan kuusalkkarit on lukittu lopullisesti hullujenhuoneelle :-)
sankaritarinana, ei tositapahtumana. Apollo-sadut pääsevät samoihin kansiin Pikku Punahilkan kanssa :p
Täällä vakuutellaan että kuuhun mentiin ja laskeuduttiin perstuntumalla vaikka pesukoneella. Ei siihen mitään huipputekniikkaa siis tarvittukaan - niinkö? Joku pikku kompuutteri hoitamaan pari laskutoimitusta ja rautaiset hippiti-hop ukkelit kuulakärkikynineen ja pahvialuksineen.
Mikä siinä sitten maksoi ziljoonan???
se oli silloista huipputeknologiaa ja maksoi mansikoita... Maksoihan suuren pyramidinkin rakentaminen niin helvetisti faaraon Egyptille, että koko maa meni konkurssiin sen rakennusprojektin aikana, eikä kyseessä ole kuin kivikasa!!!
;-(