Nyt ymmärrän, miksi minun on tarvinnut 3 kertaa suorittaa ruotsin peruskurssi. Koska olen suomalainen eli finne eli idiootti.
Peruskoulun pakkoruotsin voisin jotenkin nippanappa käsittää yhden lukuvuoden mittaiseksi supistettuna. Siinä ajassa oppii "pakolla" perusasiat ja voi vapaaehtoisesti jatkaa jos kiinnostuu kielestä.
Suuri ongelma on ruotsin tuputtaminen ylemmillä kouluasteilla. Olen siis opiskellut pakkoruotsin 3 kertaa, eli peruskoulussa, teknillisessa opistossa ja yliopistossa. Arviot eri kurssikerroista:
Peruskoulu (1980-luvulla):
- järkyttävästi häiriöitä ja opettaja oli aivan pulassa. Vain kourallisella oppilaista minkäänlaista motivaatiota.
- opin peruskieliopin ja sanoja. Arvosanaksi tuli 10 (asteikolla 4...10).
Teknillinen opisto (1990-luvulla):
- erittäin suuret tasoerot
- tasoeroista johtuen käytiin vain peruskielioppia
- yllätys oli ruotsinkielen lukiossa kirjoittaneidenkin kehnot taidot
- en kokenut oppineeni juurikaan lisää, lähinnä housun persukset kuluivat. Arvosana 4 (asteikolla 0...5)
Yliopisto (vuosi sitten):
- pakollinen "virkamiesruotsi"
- järkyttävät tasoerot, jotkut eivät osanneet juuri sanaakaan ja valtaosa tähtäsi vain rimaahipoen läpipääsyyn
- yllätys oli jälleen nuorien ja hiljattain ruotsin kirjoittaneiden huonot taidot
- läsnäoloa valvottiin tarkasti (osallistuminen vähintään 80%)
- opettajan asenne oli anteeksipyytelevä, "tämä nyt vain on pakollinen juttu"
- kurssilla tarvittavat asiat preppasin noin parissa illassa, mutta tunneilla oli pakko olla. Lopputuloksena osasin ruotsia juurikin saman verran kuin peruskoulusta lähtiessä
- Arvosanaksi jälleen 4 (asteikolla 0...5)
Ihmeellistä teatteria ja "total waste of time".
Niin ja tosiaan, en ole vielä koskaan tavannut suomenruotsalaista voidakseni palvella häntä. Mutta onpahan kielitaito reilassa, jos joskus tulee tilaisuus iloisesti heläyttää että "Hur kan jag stå för tjänst med?"
Peruskoulun pakkoruotsin voisin jotenkin nippanappa käsittää yhden lukuvuoden mittaiseksi supistettuna. Siinä ajassa oppii "pakolla" perusasiat ja voi vapaaehtoisesti jatkaa jos kiinnostuu kielestä.
Suuri ongelma on ruotsin tuputtaminen ylemmillä kouluasteilla. Olen siis opiskellut pakkoruotsin 3 kertaa, eli peruskoulussa, teknillisessa opistossa ja yliopistossa. Arviot eri kurssikerroista:
Peruskoulu (1980-luvulla):
- järkyttävästi häiriöitä ja opettaja oli aivan pulassa. Vain kourallisella oppilaista minkäänlaista motivaatiota.
- opin peruskieliopin ja sanoja. Arvosanaksi tuli 10 (asteikolla 4...10).
Teknillinen opisto (1990-luvulla):
- erittäin suuret tasoerot
- tasoeroista johtuen käytiin vain peruskielioppia
- yllätys oli ruotsinkielen lukiossa kirjoittaneidenkin kehnot taidot
- en kokenut oppineeni juurikaan lisää, lähinnä housun persukset kuluivat. Arvosana 4 (asteikolla 0...5)
Yliopisto (vuosi sitten):
- pakollinen "virkamiesruotsi"
- järkyttävät tasoerot, jotkut eivät osanneet juuri sanaakaan ja valtaosa tähtäsi vain rimaahipoen läpipääsyyn
- yllätys oli jälleen nuorien ja hiljattain ruotsin kirjoittaneiden huonot taidot
- läsnäoloa valvottiin tarkasti (osallistuminen vähintään 80%)
- opettajan asenne oli anteeksipyytelevä, "tämä nyt vain on pakollinen juttu"
- kurssilla tarvittavat asiat preppasin noin parissa illassa, mutta tunneilla oli pakko olla. Lopputuloksena osasin ruotsia juurikin saman verran kuin peruskoulusta lähtiessä
- Arvosanaksi jälleen 4 (asteikolla 0...5)
Ihmeellistä teatteria ja "total waste of time".
Niin ja tosiaan, en ole vielä koskaan tavannut suomenruotsalaista voidakseni palvella häntä. Mutta onpahan kielitaito reilassa, jos joskus tulee tilaisuus iloisesti heläyttää että "Hur kan jag stå för tjänst med?"
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.