Tässä teille totuuden ääntä ulkoministeriön juonittelijoista.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000000804937
ps. Onko Antti Kuosmasen itsensä polttamaa kirjaa saatavilla enää mistään?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000000804937
ps. Onko Antti Kuosmasen itsensä polttamaa kirjaa saatavilla enää mistään?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Suomi mukaan puolustusliittoon Esko Aho jo
allekirjitti pääministerinä Suomen Liittyessä
Eu.Suomen army saa hyvää kokemusta ei
Suomeen tule mitään Eu joukkoja mut saadaan
parempia aseita joukoille ainoastaa sivarit tai
vastaavat pelkurit mamot vastustavat yhteisiä joukkoja
Ulkoministeriön Kauppapoliittisen osaston päällikkö. Kysykää.
Kirjan kustantaneen Kustannusosakeyhtiö Ultima Thulen toimitusjohtaja on Matti Vuoria. Hän on puolestaan on Fortumin päätoiminen hallituksen puheenjohtaja.
Miten ETA-neuvottelujen aikaisten kaverusten, Antin kirjoittaman ja Matin painattaman kirjan taloudellisten seikkojen laita mahtaa olla?
Niitä kun tuli myydyksi vain muutama kappale!
Kopioita on olemassa luultavasti enemmänkin. Media ei vaan suuremmin uskalla kertoa asiasta.
Täällä keskustelupalstalla on ollut joskus siteerattua tekstiä enemmänkin.
" Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) katsoo, että kaikkien jäsenmaiden pitäisi saada olla EU:n puolustuksessa mukana.
Kanerva kertoi turvallisuuspoliittisista näkemyksistään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) parlamentaarisessa yleiskokouksessa pitämässään puheessa. Hän on Suomen Etyj-valtuuskunnan puheenjohtaja.
Turvallisuuden on Kanervan mukaan perustuttava kahdelle perusasialle: Euroopan integraatiolle ja toimivalle Euro-atlanttiselle turvallisuusyhteistyölle. "
--
Ilkka Kanerva oli mukana salaisessa kokouksessa 20.12.1993!
Eikö Kanervalla olekaan mielipiteenvapautta, vai miksi takerruit tuohon?
Satakunnan mies se kirjottaa uutta lukua valtiopetoskirjaansa. Tuosta puolustusyhteistyöstä päätetään vasta lokakuun HVK:ssa, jos sielläkään. Satakunnan mies "todistaa" tuolla, että Kanerva liitti Suomen jo nyt johonkon sellaiseen mitä ei ole olemassakaan. Samanlaisia "todisteita" on koko Satakunnan miehen aiempi selostus jo täynnä, mutta aina vielä yksi uusi mehukas "skandaali" kelpaa. Kyllä skandaaleita saadaan, kun kootaan sopiva valikoima suunnitelmia, mielipiteitä ja tavoitteita ja julistetaan ne sitoviksi päätöksiksi. Ainakin löytyy iso joukko asioita ymmärtämättömiä, jotka uskovat nuokin selitykset ehdottomina totuuksina.
Eduskunta menetti päätösvaltansa yhteistä puolustustakin koskien jo kauan sitten.
Milloin?
Tammikuun 9. päivä 1992 annettu selonteko EY-jäsenyyden vaikutukset Suomelle ja sen Taustaselvitys oli siis vielä valiokuntakäsittelyssä, kun eduskunta jo maaliskuussa 1992 etukäteen sitoutui EY-säädäntöön hyväksyessään ”EY-liittymishakemuksen”.
Mielenkiintoinen yksityiskohta löytyy Taustaselvityksen sivulta 154, otsikon
”EY:n oikeusjärjestys ja jäsenvaltioiden lainsäädäntö” alta:
”EY:n lainsäädännön päämuodot ovat asetus (regulation) ja direktiivi (directive). Asetukset voivat kohdistua EY:n toimielimiin, jäsenvaltioihin, yksilöihin ja yrityksiin. Ne ovat sellaisenaan sovellettavia säädöksiä kaikkialla EY-alueella. Asetukset eivät edellytä kansallisia voimaansaattamistoimia, eivätkä jäsenvaltiot edes saa ryhtyä sellaisiin toimiin.”
Tuo selonteko hyväksyttiin eduskunnassa juhannuksen edellä 1992!
Yhteinen puolustus on nyt kirjoitettuna EU:n perustuslakiluonnokseen.
Suomen Eduskunta ei enää saa tehdä asiasta minkäänlaista päätöstä.
Ne (kansalaiset ja valtiot), jotka haikailevat kansanäänestystä, eivät muista – tai tiedä, mitä Maastrichtin sopimukseen kirjoitettiin.
Tässä on syy pääministeri Matti Vanhasen pikaiseen takinkääntöön ja puhemies Lipposen peesaamiseen.
Lue uuden perustuslain 96 §!
Tuossa sivun 154 tekstissä on syy, miksi uuden perustuslain 96 §:n mukaan eduskunta saa keskustella EU:ssa päätetyistä asioista, mutta ei kuitenkaan saa tehdä päätöstä asiasta!
Käsi sydämelle silloiset jäsenyyden puolesta äänestäneet kansanedustajat; luitteko selonteossa ja liittymissopimuksessa mainitut asiat?
Eduskunta ei ole menettänyt vain päätösvaltaansa, vaan myös kasvonsa.
Laki 818/28.8.1992
Laki 818/28.8.1992 / Hallituksen esitys HE 234 – 1991 vp Eduskunnalle laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta mahdollisti hallituksen tekemään mitä vaan ilman, että eduskunnan määräenemmistö voisi estää.
Vuonna 1992 (28.8) muutetulla valtiopäiväjärjestyksen 69§ 1 mom, 2/3 poliittinen enemmistö siirsi yhdellä ainoalla päätöksellä Suomen valtion ylimmän lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan ylikansallisille toimielimille.
Tästä menettelytavasta käytetään yhäti harhaanjohtavaa nimitystä ”supistettu perustuslain säätämisjärjestys”, vaikka siitä v. 1992 muutoksella nimenomaan poistettiin perustuslaillinen menettelytapa silloin, kun valtiosopimus koskee perustuslakia:
”mikäli asia koskee perustuslakia, noudattamalla, mitä 67 §:n 1 momentissa on säädetty".
Tämä muutos hukutettiin naamioimalla se ”säästölakeihin” ja ”siirtymisenä enemmistöparlamentarismiin”. Hallituksen esityksen perusteluissa on harhaan johtava selvitys:
”Uudistus jättäisi ennalleen ne määräenemmistösäännökset, jotka koskevat perustuslain muuttamista tai siitä poikkeamista, Ahvenanmaan itsehallintoa, kirkkolakia ja kansanedustajien palkkiota" , Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta (HE 234 – 1991 vp).
Yhden lauseen poistamisella avattiin tie perustuslakien kumoamiseen johtavan sopimuksen hyväksymiselle eduskunnan 2/3 poliittisella enemmistöllä. Samalla voitiin estää tosiasioiden julkitulo – vältettiin EU-jäsenyyden perustuslaillisen merkityksen paljastuminen.
EU-liittymissopimus saatettiin voimaan perustuslain vastaisena – poikkeuksina perustuslaeista - ilman, että itse perustuslain muutoksia olisi käsitelty. Perustuslain muutokset toteutettiin Perustuslaki 2000:n voimaansaattamisella. Valtio-oikeudellisesti Suomea hallittiin poikkeuslakien nojalla 1.1.1995 alkaen maaliskuun ensimmäiseen 2000 – uuden perustuslain voimaanastumiseen asti.
Oliko Suomi sotatilassa EU:n kanssa, joka pakotti poikkeuslakimenettelyyn ja ehdoitta antautumiseen?
Perustelihan Niinistön johtama perustuslakivaliokunta (1994) poikkeuslakimenettelyä rinnastamalla EU-liittymissopimuksen rauhansopimukseen (PeVL 14/94).
VJ 67 § 1 mom alkoi:
”Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta, selittämisestä tai kumoamisesta on, tullakseen eduskunnan päätökseksi…”
Tämä korvattiin uudistetulla tekstillä VJ 69 §:n 1 momentissa:
”Jos asia koskee perustuslakia, lakiehdotus on kuitenkin kiireelliseksi julistamatta hyväksyttävä kolmannessa käsittelyssä päätöksellä, jota on kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (28.8.1992/818)”.
Suomen eduskunta "hyväksyi" EU-liittymisopimuksen velvoitteet supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä poikkeuslakina.
Eikä eduskunta enää marraskuussa 1994 voinutkaan tehdä todellista päätöstä, koska eduskunta oli jo 18.3.1992 tapahtuneessa luottamuslauseäänestyksessä sitoutunut kaikkeen, joka jäsenyydestä seuraisi!
Salaisen pöytäkirjan 16/93 20.12.1993 edeltävät virkamiestason pöytäkirjat todistavat, ettei Maastricht-aiheista edes neuvoteltu.
EUROOPPA- tiedotuksen ”Euroopan yhdentymisen kronologia” -vihkonen kertoo Maasticht -aiheiden ”avoimuudesta”.
Vihkonen jättää otsikon "21.12. (1993) 5. ministeritason tapaaminen Brysselissä" alla EMU:n ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan mainitsematta.
- Niinpä tietenkin, 21.12.1993 annettiin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta julistus yhteisesti muiden maiden kanssa. Puheen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta 21.12.1993 piti ulkoministeri Heikki Haavisto.
Poliittiset tarkoituksenmukaisuudet - ministerien etukäteislupaukset menivät perustuslain ja eduskunnan päätösvallan yli. Kronologiaan niitä ei kirjoitettu muistuttamaan päätetystä asiasta. Sisä- ja oikeusasioista mainitaan, että on hyväksytty acquis. Sitä kun ei ole helppo yhdistää kirjoittamattomaksi sopimukseksi perustuslaista. Acquisin hyväksyminen oli tulevien asioiden etukäteen hyväksyminen.
Eduskunnan päätösvalta oli mennyt jo liittymishakemispäätöksen yhteydessä. Liittymishakemus sitoo eduskuntaa oikeudellisesti etukäteen säädännön voimaansaattamisessa, silloinkin jos kysymyksessä on perustuslain tasoinen säännös.
VIRKAMIESTASON Maastricht-neuvottelut
Jo Suomen virkamiestason Maasticht-neuvotteluista toukokesäkuulta 1993 käy ilmi, ettei Maastricht-aiheista edes keskusteltu, koska niiden hyväksyminen oli ehtona jo jäsenyysneuvottelujen aloittamiselle 1.3.1993.
VIRKAMIESKOKOUKSET:
1. EY-NEUVOTTELURYHMÄN kokous 24.5. 1993 klo 10.00 Takkakabinetissa.
Valmistautuminen sijaistason kokoukseen.
Aiheet:
Aiheiden vahvistaminen selviksi
Jatkokäsittelyä edellyttävät aiheet
Asiat EY-ministeriryhmässä 25.5
Muut neuvottelualat
Valmistautuminen keskusteluun Maastricht-aiheista:
- Smidtin kanta, jonka mukaan Suomen ei kannata sanoa mitään?
- Ovatko erilaiset dialogit ym. talous- ja rahapolitiikasta, sisä- ja oikeusasioista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiittisista kysymyksistä osa Suomen EY-neuvotteluja?
--
2. VIRKAMIESKOKOUS 7.6.1993 klo 10.30
Valmistautuminen keskusteluun Maastricht-aiheista:
- Smidtin kanta, jonka mukaan Suomen ei kannata sanoa mitään
- Ovatko erilaiset dialogit ym. sisä- ja oikeusasioista sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä osa Suomen EY-neuvotteluja?
--
3. VIRKAMIESKOKOUS 9.6.1993 klo 14.00
Valmistautuminen keskusteluun Maastricht-aiheista:
- Smidtin kanta, jonka mukaan Suomen ei kannata itse neuvotteluissa sanoa mitään
- Missä määrin erilaiset dialogit ym. sisä- ja oikeusasioista sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä ja mahdollisesti talous- ja rahaliitosta ovat osa Suomen EY-neuvotteluja ja miten niihin valmistautumista käsitellään neuvotteluorganisaatiossa?
--
4. VIRKAMIESKOKOUS 14.6.1993 klo 10.45
Valmistautuminen keskusteluun Maastricht-aiheista:
- Smidtin kanta, jonka mukaan Suomen ei kannata itse neuvotteluissa sanoa mitään
- Missä määrin erilaiset dialogit ym. sisä- ja oikeusasioista sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä ja mahdollisesti talous- ja rahaliitosta ovat osa Suomen EY-neuvotteluja ja miten niihin valmistautumista käsitellään neuvotteluorganisaatiossa?
--
5. VIRKAMIESKOKOUS 23.6.1993 klo 14.00
Valmistautuminen neuvotteluihin seuraavista kysymyksistä
- Maastricht-aiheet
- budjetti
- instituutiot
--
Siinä ovat Suomen "Maastricht-neuvottelut".
Antti Kuosmanen kertoo totuuden tuhotussa kirjassaan, sivulla 183:
” …asiasta olisi pitänyt pyrkiä tekemään suuri neuvottelukysymys. Päinvastoin, etumme oli nimenomaan välttää neuvotteluja tällä alalla”.
Kuosmanen oli neuvotteluissa mukana virkamiehenä. Hän siis tietää mitä ”neuvoteltiin”.
Kun on lukenut em. virkamieskokouksien aiheet ja –tekstin peräti viidestä kokouksesta, herää kysymyksiä:
Eivätkö virkamiehet ja alempi poliittinen suoritusporras tienneet, pitäisikö Maastricht- aiheista edes neuvotella?
Eivätkö virkamiehet muka tienneet, että Maastricht-aiheet olivat EY-säännöstön täydennys, joka myös Suomen oli hyväksyttävä?
--
Media kertoi, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka on Suomen jäsenyysneuvotteluissa tärkeän neuvotteluaihe.
Kerrattakoon vielä pääministeri Esko Ahon eduskunnalle pääministerin ilmoituksessa kertomat 4.3.1994 Suomen tärkeimmät neuvotteluaiheet:
- maatalous
- aluepolitiikka
- ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Jokainen päätelköön, miten Suomen itsenäisyys menetettiin.
Hesari 16 helmikuuta 2003:
” Puolustus nousi EU:n asialistalle, kun entinen Euroopan yhteisö muuttui Euroopan unioniksi Maastrichtin huippukokouksen (1991) luonnostelemalla sopimuksella. Siinä yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan otettiin mukaan "pitkällä aikavälillä määriteltävä yhteinen puolustuspolitiikka, joka saattaa aikanaan johtaa yhteiseen puolustukseen". Toisin kuin perinteisiä yhteisöaloja kuten sisämarkkinoita, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sovittiin toteutettavan hallitustenvälisenä. Sotilas- ja puolustusasioissa päätöksiin vaaditaan jäsenvaltioiden yksimielisyys.
Erikseen sopimus totesi, että yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei häiritse "niitä velvoitteita, joita - - on tietyillä jäsenvaltioilla, jotka katsovat yhteisen puolustuksensa toteutuvan Pohjois-Atlantin liitossa (Nato)".
Vanha länsieurooppalainen puolustusliitto WEU otettiin "unionin kehityksen erottamattomaksi osaksi" auttamaan puolustusta sivuavien toimien järjestämistä.”
--
Pääministeri Lipponen teli virhearvion EU-tulevaisuuskonventin työstä.
Lipponen luuli, että EU-perustuslaki muotoillaan syksyn 2003 HVK:ssa.
Konventti meni pidemmälle kuin oli sovittu. Tai oikeastaan konventin puheenjohtajisto.
EU-puolustus sisällytettiinkin EU-perustuslakiin omaksi luvukseen, irti EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
EU-puolustus ei ole kiistakapula HVK:ssa. Institutionaalisten kysymysten kompromissit saavat HVK:ssa aikaan konsensuksen.
Tuolla on jo aiemmin kysytty Satakunnan mieheltä, että ymmärtääkö hän mitä eroa on neuvottelulla, neuvottelutavoitteella ja sopimuksella. Vastausta en ole huomannut.
Jos nuo käsitteet ovat sekaisin, niin en ihmettele yhtään, että neuvottelu tai neuvottelulle asetetut tavoitteet näyttävät sitovalta sopimukselta.
Sitä minä kyllä ihmettelen, että iso mies(?) jaksaa yhä jauhaa salaliittoteorioitaan, vaikka ne lepäävät täysin virheellisten olettamuksien varassa.