Kun nyt Erkki Tuomioja näkyy haastavan Eero Heinäluoman, niin olisi mielenkiintoista tietää keskustalaisten mielipiteitä siitä, saako ja tarvitseeko myös Matti Vanhanen haastajan puolueen puheenjohtajaksi. Ja jos haastaja löytyy, millaiset mahdollisuudet tällä olisi Vanhasen kukistamiseen?
CITY-Keskusta täällä on kyllä kauan vaatinut Vanhaselle haastajaa, enemmänkin, hänen syrjäyttämistään. Ja kun kyseessä on sentään mies, joka on ollut puolueen kuntavaaliehdokkaana, ei uskoisi hänen jatkuvien vaatimustensa olevan vain yksityisajattelua, vaan luulisi hänen näkemyksiensä takana olevan keskustan kenttäväkeä enemmänkin. Sellaista käsitystähän C-K:n puheista myös saa. Hän panee uskonsa puoluesihteeri Korhoseen, jonka on monta kertaa nähty olleen eri linjoilla kuin Vanhanen ja jopa opastaneen Vanhasta kuinka tämän tulee olla ja eleä.
Oiva Härkönen täällä kyllä esittää jatkuvasti ihan toisenlaisia näkemyksiä Vanhasesta, ”Suomen kaikkien aikojen suosituimmasta pääministeristä”. Mutta en oikein luota Oivan näkemyksiin, koskapa ne kaikessa muussakin vain myötäilevät puoluejohtoa. Oivalle siis kaikki on aina oikein ja hyvin, mitä puolue kulloinkin tekee. Oivan mukaan ”Anneli oli hyvä, mutta Matti on vielä parempi”. Arvelen, että jos Matti menisi vaihtoon, kohta Oiva iloitsisi, että ”Matti oli hyvä, mutta tämä on vielä parempi”.
Siis mitä ajattelette asiasta, puheenjohtajan vaihdon tarpeesta ja mahdollisuuksista, keskustalaiset? Varmaankin myös perustelette mielipiteenne. Toki muutkin saavat mielipiteensä sanoa.
Juuri äsken laitoin melko pitkän kirjoitukseni tuosta SDP:n tilanteesta tuonne heidän saitilleen. Tässä linkki siihen:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000104&posting=22000000031941657
Mutta älkää toki, keskustalaiset, sitä lukeko, jottette menetä illuusioitanne minun suhteeni!
CITY-Keskusta täällä on kyllä kauan vaatinut Vanhaselle haastajaa, enemmänkin, hänen syrjäyttämistään. Ja kun kyseessä on sentään mies, joka on ollut puolueen kuntavaaliehdokkaana, ei uskoisi hänen jatkuvien vaatimustensa olevan vain yksityisajattelua, vaan luulisi hänen näkemyksiensä takana olevan keskustan kenttäväkeä enemmänkin. Sellaista käsitystähän C-K:n puheista myös saa. Hän panee uskonsa puoluesihteeri Korhoseen, jonka on monta kertaa nähty olleen eri linjoilla kuin Vanhanen ja jopa opastaneen Vanhasta kuinka tämän tulee olla ja eleä.
Oiva Härkönen täällä kyllä esittää jatkuvasti ihan toisenlaisia näkemyksiä Vanhasesta, ”Suomen kaikkien aikojen suosituimmasta pääministeristä”. Mutta en oikein luota Oivan näkemyksiin, koskapa ne kaikessa muussakin vain myötäilevät puoluejohtoa. Oivalle siis kaikki on aina oikein ja hyvin, mitä puolue kulloinkin tekee. Oivan mukaan ”Anneli oli hyvä, mutta Matti on vielä parempi”. Arvelen, että jos Matti menisi vaihtoon, kohta Oiva iloitsisi, että ”Matti oli hyvä, mutta tämä on vielä parempi”.
Siis mitä ajattelette asiasta, puheenjohtajan vaihdon tarpeesta ja mahdollisuuksista, keskustalaiset? Varmaankin myös perustelette mielipiteenne. Toki muutkin saavat mielipiteensä sanoa.
Juuri äsken laitoin melko pitkän kirjoitukseni tuosta SDP:n tilanteesta tuonne heidän saitilleen. Tässä linkki siihen:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000104&posting=22000000031941657
Mutta älkää toki, keskustalaiset, sitä lukeko, jottette menetä illuusioitanne minun suhteeni!
Vastaukset 58
Vanhimmat
No vitsi vitsi... Sotilahuumoria!
Eiköhän Vanhasen seuraaja-asia ratkenne tulevaisuudessa! :)
Vanhanen saa yksimielisesti jatkokauden ensi kesän puoluekokouksessa. Istuvaa pääministeriä ei ryhdytä haastamaan varsinkaan nykyisissä hyvissä kannatuslukemissa.
Mutta vuonna 2010 Vanhanen harkitsee varmasti itsekin vetäytymistä niin puolueen puheenjohtajan paikalta kuin pääministeriydestäkin vuoden 2011 jälkeen. Liian vaikea arvailla tässä vaiheessa, johtaako harkinta silloinkaan tosi toimiin vai ei.
En rupea väittämään vastaan tai edes kyseenalaistamaan näkemystäsi, sillä olen oppinut tuntemaan Sinut yhtenä asiallisimmista keskustalaisista, vaikka emme suinkaan samaa mieltä asioista aina ole.
Perustelusikin on varsin uskottava edellyttäen, että Keskustan kannatuslukemat pysyvät noinkin korkeina puoluekokoukseen asti. Mutta siitähän ei voi varmuutta olla. Viimeiset mielipidemittaukset kertovat, että demarit kaikesta häslingistään huolimatta jo hengittävät niskaan ja saattavat jopa pyyhältää ohikin, jos trendi jatkuu. Entäs sitten?
Itse kyllä sivullisena ajattelisin, että Keskustan kannatuksen lasku ja demarien mahdollinen nousu ei olisi niinkään Vanhasen syy kuin kepun jo melko pitkän hallitusvastuun, joka aina kuluttaa kannatusta. Niinhän kävi demareillekin yli puoluerajojen arvostetun Lipposenkin johdolla, joskin siihen tarvittiin niitä tunnettuja "filunkitoimia", joiden johdosta saimme historian ensimmäisen naispääministerin josta samalla tuli historiamme lyhytaikaisin pääministeri.
Maamme lyhytaikaisin pääministeri on kylläkin ollut Anders Hackzell, jonka enemmistöhallitus vuonna 1944 kesti ainoastaan 44 päivää.
Mutta sille oli erilainen syy: Hackzell ei kestänyt niitä paineita, joihin hän joutui aloittaessaan rauhannneuvottelut Neuvostoliiton kanssa Moskovassa syksyllä 1944 vaan halvautui ja sairastui kohtalokkaasti, vaikka muistaakseni eli vielä pari vuotta sen jälkeen.
Kuinka "pitkäaikainen" se Jäätteenmäen hallitus olikaan? Pari kuukautta muistaakseni. Onhan meillä ollut myös eräitä lyhytaikaisia virkamieshallituksia, mutta ovat tainneet nekin olla vähän pitempiaikaisia.
1. A. Hackzell 45 pv (tarkistettu luku)
2. U. Castren 58 pv
3. T. Aura I 63 pv
4. A. Jäätteenmäki 69 pv
Näistä Auran hallitus oli virkamieshallitus, muut olivat enemmistöhallituksia.
Lisätietoa löydät täältä:
http://www.valtioneuvosto.fi/hakemisto/ministerikortisto/rapot.asp?rapotunnus=1
Tuomiojan haaste Heinäluomalle on mielenkiintoinen. Vanha politrukki saa haastajan vielä vanhemmasta politrukista. Demareilla näitä ukkoja riittää. Kuinkahan kauan papparaiset kisaa keskenään? No, Heinäluomaa huononpaa johtajaa on vaikea kuvitella, kontrasti Lipposeen on hirmuinen.
Kepussa tilanne on toinen. Vanhanen johtaa puoluetta ja hallitusta omalla vakaalla tavallaan. Yhteistyöllä ja maltilla. Heinäluoman kaltainen räksytyttävä tyhjäpäisyys jäi Kepusta Jäätteenmäen myötä, sen jälken puoluetta on johdettu vastuullisesti. Demarit ovat Heinäluoman aikana vajonneet Jäätteenmäen Kepuakin surkeampaan suohon.
Kuka sitten Vanhasen voisi haastaa. Antti Kaikkonen nousee takuulla puolueen johtoon. Joko seuraavaksi puheenjohtajaksi, mene ja tiedä, jokatapuksessa ennemmin tai myöhemmin. Hän on Olli Rehnin kaltainen mutta ei liian liberaali kentän maulle kuten Olli. Paula Lehtomäki jos saa kauniin ulkomuodon ja hyvän supliikin lisäksi uskottavuutta niin hänelle on tie auki myls. Nyt Paula on liiaksi median suosikki vailla oikeita näyttöjä, kepussa kun näytöt ovat omanlaisiian, kuten tiedät.
...asiantuntevankin tuntuinen vastaus perusteluineen, joita en kyseealaista.
Demarienkaan osalta en ole juuri erimielinen kanssasi, vaikka en asiaa ihan noinkaan näe. Katsonet avaukseni demarisaitilta (jonka linkitin tännekin avauksessani).
Oiva vaan näkyy tuolla toisaallla toivotelleen Tuomiojaa tervetulleeksi SDP:n johtoon, jotta "päästään taas hyvään punamultayhteistyöhön ja pois natokiimaisista kokoomuslaisista". Sinä taidat ajatella hieman toisin?
Antti Kaikkosesta minullakin on myönteinen käsitys. Mutta niin on Paula Lehtomäestäkin, ja kun en ole shovinisti, niin ainakaan hänen naiseuttaan en miinuksena pidä. Vai olisikohan kepussa tiettyjä varaumia naisjohdon suhteen muistaen "tapaus Jäätteenmäen"?
Ps.
Eikö Kaikkosta rasita se, että hänellä on demari-kansanedustaja vaimo (vai avovaimoko se Satu Taiveaho on)? Vai olisiko se lisämeriitti? ;)
Paula Lehtomäki on kuin Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen tai Kirsi Piha aikanaan. Paljon mediahuomiota mutta sittenkin vähän poliittisia meriittejä. Kielitaito ja edustavuus ei poliitikolle ole haitta mutta yksin se ei riitä.
Jos kepulaiselle kelpaa demari vaimoksi niin mikäs siinä, avarakatseisuutta ei kummassakaan puolueessa ainakaan liiaksi ollut, kaksi totisinta ja tukkapipoisinta poppoota tässä maassa. Olisiko siinä se syy yhdessäoloon Antilla ja Sadulla
http://hiki.pedia.ws/wiki/Kuva:Paavofinger.jpg
Vanhaselleko?
...
että, linkittäminen ja niitä seuraaminen ei ole kovin mukavaa?
Varsinkin jos linkki on tehty edellisiin puheenvuoroihin.
Keskustelun pitää olla (minun mielestä) sotilaallista! Lyhyitä komentoja, "taakse post", "haista pitk pask" jne... :)
Suomi talous on EU:n vakaimpia.
Suomen kansainvälispoliittinen asema on myös erittäin vakaa.
Vanhanen johtaa maata rauhalliseen ja tempoilemattomaan tyyliinsä.
Vanhanen ei siis saa haastajaa.
sitä ollaan jo oltu... Laita räpätin ja aja naapureiden ja omaisten iloksi pari rundia talon ympäri. Laita vielä vilkkuvalo, niin voit sitä sitten siinä ihmetellä. Kaikkea sitä ihmiset keksiikin;-)))
Eilen illalla jäi huomaamatta mielipiteesi, joka on kyllä asaillinen kannanotto ja siitä kiitos.
Mutta en olisi kovin varma siitä, että kaikki kuvaamasi jatkuu nykyisellään. Suomen taloudella on riskitekijänsä, joista selvästi liikkeelle lähtenyt inflaatiokehitys ei ole vähäisin. Taloutemme on entistä tiiviimmin osa EU:n taloutta, ja myös muualla maailmassa tapahtuvalla on siihen suuri vaikutus, joka nyt nähdään mm. siinä, että USA:n asuntolainakriisi pudotttaa pörssikurssejamme, jopa niin, että Helsingin pörssissä pudotus on ollut EU:n suurin.
Vanhasen rauhallinen ja tempoilematon tapa voidaan kyllä ymmärtää myös laiskuudeksi tai välinpitämättömyydeksi ja saamattomuudeksikin. Niin näköjään ymmärretään ainakin Kemijärvellä ja melko laajasti sen ulkopuolellakin, myös keskustalaisten joukossa, jossa nuristaan Keskustan jääneen asiassa kokoomuksen jalkoihin.
..puolueella jonkin puolueelimen kokous, niistä vähän huomioita.
Keskusta näyttää lähtevän Sarasvuon johdolla vähän tuollaisen verkostomarkkinointia jäjittelevään taktiikkaan. Etsitään ehdokkaita, tunnettuja, ei paljon kysellä mitä mieltä he ovat yleensä asioista vai ovatko mitään mieltä. Kuinka tuohon suhtautuu vanhemmat vakaat Keskustan kannatajat. Ehkä sillä ei ole väliä, hehän äänestävät Keskustaa kuitenkin.
Nyt he laittoivat vain tavoitteita kannatuksen suhteen, ei niinkään asioiden. Ollaanko tähän menossa yleensäkkin?
SDP pärstöjä katsellessa tuli mieleen SKDL joskus kun ohjaimissa olivat Aarne Saariset ja Aalto ym. karskin näköiset miehet. Suurin ero oli siinä, että Saarisella ja kumppaneilla oli leveämmät hartiat ja Tuomiojat ja kumppanit näyttävät enemmän haudasta nousseilta. Onkohan tuo nyt SDP:ssä sitä luurankojen kalistelua josta aikoinaan puhuttiin.
Mutta vähän heikoilta eväät näyttää jos Tuomiojaan pitää luottaa.
Tuomioja teki jonkinlaisen avauksen, poistaisi teologian opetuksen yliopistosta. SDP:n näkyvimmät edustajat ovat KOivistosta lähtien parantaneet suhteitaan kirkkoon. Nyt Tuomioja otti heti esiin asian joka on loitontamassa kirkkoa SDP:stä. Tuskin oli hyvä avaus, lähinnä ajattelematon.
Niinistö on antanut kirjansa tuoton kirkon kautta hyvätekeväisyyteen, on siinä miehillä tietty ero.
Tuomioja on oikeassa siinä, ettei taikauskoa saa opettaa tiedeyhteisössä. Tuomioja korosti nimenomaan sitä, että uskontoja ja uskomuksia saa, ja pitääkin, tutkia tiedeyhteisössä.
Suomalaisten Ukko-Jumala korvattiin aikoinaan väkivaltaisesti saksalaisella tuonti-Jumalalla. Kumpi lienee aito Jumala?
...eikä hassumpi noihin puoluekokouksiin. Taitaa nimittäin olla paljolti niin kuin kuvaat. Yllättävää minustakin, että tuo vanhoillinen agraarikonservatiivinen puolue (jota kyllä toisista syistä ihan aiheesta myös agraarisosialistiseksi kutsutaan) lähtee Sarasvuon opeilla hakemaan entistäkin parempaa menestystä.
Demareidenkaan osalta et väärässä ole, mutta ehkä näkemyksesi on kuitenkin hieman kapea. Lukaisepa tuo avaukseni demarisaitilta (jonka linkitin myös tähän avaukseeni); siinä olen koettanut asiaa hieman laajemmin pohtia. Tietenkin sekin on vain subjektiivinen näkemykseni, mutta ei ainakaan kovin puoluesidonnainen ja on ainakin rehellisyyteen pyrkivä.
..oikeassa tai väärässä. Mutta tosiasia on ,että uskonto on vaikuttanut Suomeen ja koko maailman kehitykseen enemmän kun mitkään "järjellä" tehdyt ideologiat. Tuomioja on ateisti, saa olla, ja saa pitää mielipiteensä. Mutta minä saan myös olla siitä erimieltä.
...pitäisikö teologiaa opettaa yliopistoissa vai ei, joudun valitettavasti sanomaan, että minä en pidä Sinun näkemyksestäsi siinä, että uskontomme olisi jokin saksalainen tuonti-Jumala.
Olen ollut hyvin heikko ja horjuva kristitty, en kunnolla edes "tapa-uskovainen", mutta kun olen yli kolme vuotta elänyt ja tehnyt työtäni niissä Pyhän maan ja Raamatun maisemissa, perehtynyt jonkin verran myös juutalaisuuteen ja islamiin, tiedän, että noiden kolmen monoteistisen uskonnon yhteinen Jumala on ihan jotain muuta kuin saksalaista tuontitavaraa.
Uskonnoilla on ollut ja on edelleen maailmanhistoriassa ilmeisesti suurempikin merkitys kuin millään puolueilla.
Ja muita uskontoja mitenkään väheksymään pyrkimättä kuitenkin on aiheellista todeta, että kristinuskon merkitys ei ole ollut niitä huonoimpia, pikemmin päinvastoin. Joskin myös kristinuskolla oli pitkä musta kautensa keskiajalla, jolloin taas islam ylläpiti kreikkalaista sivistysperinnettä ja kehitti kulttuuria ja tieteitä mm. maurien hallitsemassa Espanjassa.
Olikohan Voltaire (saatan muistaa väärin) joka seuraavan kaavan mukaan päätteli, että kannattaako uskoa vai ei:
Jos minä uskon ja Jumalaa ei ole olemassakaan, olen vähän höpsö, mutta en minä mitään menetä. Mutta jos en usko ja Jumala sittenkin on olemassa menetän sen, mitä kristinusko uskovilleen lupaa: iankaikkisen elämän iloineen. Se on kyllä tavoittelemisen arvoista, joten varmuuden vuoksi kannattaa uskoa.
(Toivottavasti täällä ei ole ketään niin tiukkapipoista, joka pitäisi tuota rienauksena).
..tehtävät asiallisesti hoiti. Toimi myös jarrumiehenä jos kykymys on Ulkopolitiikan johtamisesta kohti suurempaa vakautta, Natoa.
Korostat Tuomiojan suurta älyä. Asia vain taitaa olla niin, että niitä yhtä älykkäitä on metsurina ja liukuhihnallakin. Ei se merkitse että pystyy suuriin tekoihin vaikka älyä onkin.
Tuomioja on paljon antanut politiikalle. Mitä hän voi vielä lisää antaa, vähän epäilen ettei paljoa.
60-luvun köyhän kansan ongelmat olivat toiset kun nyt. Silloin pystyttiin heitä auttamaan parantamalla sosiaaliturvaa. Nyt se on jonkinlaisessa kunnossa. Jopa sellaisessa että se on turruttanut osan ihmisistä. Työn tekemistä olisi palkittava enemmän. Jos ei sitä tehdä suuri keskiluokka joutuu yhä kovemman maksutaakan alle.
Vaikeita ongelmia ratkaista, ei ainakaan 60-luvulta ratkaisua niihin löydy.
Nuorten filosofiatapahtuma on meneillään Espoossa. Tapahtuman kattava otsikko on: "Hyöty".
Rankaisevaan Jumalaan uskomisessa on epäilevän sielun mielessä kyse vakuutuksen ottamisesta. Uskon varmuuden vuoksi. Jos Jumala tuomitsee kätkytkuoleman kokeneen ihmisen helvettiin, pidän sitä uskomattomana väärinkäytöksenä.
..Isä Mitron mukailua lähes. Muistelisin hänen joskus sanoneen että kannatta uskoa vaikka vain varmuuden vuoksi.
Lutherin usko tuli Ruotsiin Saksasta. Suomalaisten metsäläisten usko perustui Ukko-Jumalaan.
Moraalikäsitykset vain kirkastuvat niiden ihmisten mielissä, jotka joutuvat ottamaan vastuun omasta elämästään. Ei moraalisella ihmisellä tarvitse ollaa mitään yliluonnollista perälautaa. Minäkin tykkään perinteistä.
Paljolti noin itsekin ajattelen, ja sen kyllä olisi pitänyt tulla selville niiden vuosien aikana, jolloin olen tänne kirjoitellut, itse asiassa jopa tässäkin ainakin tuosta demarisaitilla olevasta linkkikirjoituksestani ainakin rivien välistä.
Erityisesti tuo minua miellyttää ja siihen yhdyn:
>> Asia vain taitaa olla niin, että niitä yhtä älykkäitä on metsurina ja liukuhihnallakin.
Kun ensikertaa maailmanhistoriassa (Antiikin Kreikan jälkeen) esiteltiin sellainen luonnonhistoriallinen tosiasia, että Maa ja muut silloin näkyvät avaruuden pallot kiertävät aurinkoa, eivätkä maata, usko pantiin koetukselle. Kirkko ei moista tosiaa hyväksynyt, mikä taas jarrutti tieteen kehitystä.
Uskossa on aina kyse uskosta sellaiseen, mitä ei voi todistaa. Se uskoo, joka haluaa, mutta kannattaisi huomata uskon olevan meitä kehittymättömämpien ihmisten uskosta heitä kehittymättömpienien ihmisten uskoon. Suomeen Lutherin usko tuotiin miekalla. Legendan mukaan Lalli tappoi röyhkeän piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä (sekin legenda on todistettu paikkaansapitämättömäksi).
on varmaan tullut monenkin mieleen. Asiaa tarkistamatta tuntuu kuitenkin siltä, että tuollainen ajatus tuntuisi jotenkin äärimmäisen huonosti sopivan Voltairelle. Minä olen aina ajatellut, että jos Jumala on olemassa, tuskin hänelle tuollainen kieroilu menee läpi. Älkää nyt tätäkään ottako vakavasti.
todisteen väitteelleni:
Satiirisena väittelijänä Voltaire käytti usein teoksiaan Ranskan valtiollisten laitoksien, kirkon oppien, Raamatun epäjohdonmukaisuuksien ja papiston typeryyden arvostelemiseen.
tuli tänne satoja vuosia ennen Lutheria. Ja taas luterilaisuutta työn arvostajana en ollenkaan pidä pahana. Itse olen agnostikko, joka ei pidä kiihkomielistä ateismia usvovaisuutta parempana.
maasta, jos arvelet sen auttavan itsekehuasi. Lieneekö niin, että siitä puhe, mistä puute.
Itse mvv:n ajatus on kuitenkin oikea. Ei ehkä enää niin, etteikö koulujärjestelmä poimisi ainakin valtaosan älykkäistä. (no paperitehtaan "liukuhihnallehan" kyllä vaaditaan ylioppilastutkinto), mutta siten, että älykkyys ei anna takeita poliittiseen harkitaan. Olen aivan varma, että AKS:n ja taistolaisuuden kannattajien joukossa oli suuri määrä älykköjä, mutta niin vain molemmat hurahtivat, toiset oikealle ja toiset vasemmalle. Tuomioja varmasti on älykäs, mutta poliitikkona hänestä on sanonut parhaiten häneltä neuvoja saanut Raimo Sailas: Minä en ota neuvoja vastaan suurlähetystöjen pihoissa kultalusikka suussa kaavaneilta, jotka ovat lisäksi kaikissa oleellisissa asioissa olleet väärässä.
…eikä Voltaire. Ranskalainen kumminkin. Eikä hänen ajatuksensa tulkitseminen ole ihan helppoa. Tätä tarkoitin:
- - -
Tunnettu ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal esitti 1600-luvulla seuraavan ajatuksen.
• Jos ihminen uskoo Jumalaan ja Jumala on olemassa, ihminen on voittanut ikuisen elämän taivaassa.
• Jos ihminen uskoo Jumalaan ja Jumala ei ole olemassa, ihminen ei ole hävinnyt mitään.
• Jos ihminen ei usko Jumalaan ja Jumala on olemassa, ihminen on hävinnyt ja joutuu ikuisuudeksi helvettiin.
• Jos ihminen ei usko Jumalaan ja Jumala ei ole olemassa, ihminen ei ole voittanut mitään.
Pascalin päättelyn mukaan kannattaa uskoa Jumalaan, koska tällöin on kaikki mahdollisuudet voittaa eikä häviä mitään. Tietysti voidaan kysyä, eikö evankelioimalla ja omistamalla elämänsä olemattomalle Jeesukselle häviä mitään, mutta periaatteessa Pascal oli oikeassa.
Ongelmana on vain se, mihin jumalaan pitäisi uskoa.
Olisi ehkä viisasta uskoa jumalaan ja toteuttaa hänen tahtoaan, mutta minkä uskonnon jumalaan pitäisi uskoa? Jos uskon kristinuskon Jumalaan ja Allah onkin todellinen Jumala, olen edelleen hävinnyt ja joudun helvettiin. Useimmat jumalat eivät myöskään pidä siitä, että palvoo montaa Jumalaa, joten ei voi pelata varman päälle ja uskoa kaikkiin. Lisäksi on vielä se mahdollisuus, että Jumala päästääkin taivaaseen ne, jotka ovat järkeviä eivätkä usko mihinkään uskontoon.
Pascalin ajatusten perusteella ei siis voida tehdä mitään johtopäätöstä siitä, mitä kannattaa uskoa. Lisäksi vaikka Pascal olisi ollut oikeassa, olisi silti epämukavaa uskoa Jumalaan vain siksi, että haluaa taivaaseen eikä helvettiin.
- - -
Täältäkin tuo löytyy:
http://www.kristinusko.info/vastaan/vastauksia/sekalaisia.html
Enkä tarkoita otsikolla sitä, että myöntäisin oikeaksi tuon minuun kohdistamasi asiattoman heittosi, jonka jätän huomiotta, vaan titäen Raimo Sailaksen taustat ja melkoisesti hänen arvoistaankin, niin ymmärrän hyvin hänen tokaisunsa. Vähän tuohon tapaan sanoisin minäkin.
ihan juoksupoika. Tuomis on ainoa hyvä jätkä demareissa. HUOM! Vain minun mielipide.
Sandra
Kepun pitää valita Urko Kekkonen sseuraavaksi puheenjohtajaksi.
Puolueen säännöissä ei sanota että puheenjohtajan pitää olla elävä henkilö. Ja opimmehan jo 70-luvun lopulla kuinka koka maata johdettiin vaikka presidentti ei aina tiennyt minkä maan johtaja oli. Kepussa siis ainakin tiedetään kuinka menetellään silloin kun johtaja ei ole tässä maailmassa
saisi kepu arvoisensa puheenjohtajan
Tapani mukaan esitän tuon toivotukseni poistuessani saitilta. Nyt minulla on ilo myös kiittää ihan kivasta ja asiallisesta keskustelusta, jota on höystänyt muutama huumoriheitto, mutta ei lainkaan sitä usein liian tavallista törkyilyä!
Hyvä, me! Olemme kehittyneet; kun näin jatkamme, mihin vielä päädymmekään? Eri puolueitten kykyjenetsijät ovat varmaan jo liikkeellä, jos ovat keskusteluamme seuranneet!
Siis kiitoksia ja hyvää yötä!
löytyy Tuomiojasta. Hän sanoutuu irti SAK:n manipulaatiosta. Siitä hyvästä hyppäytän hänelle hattuani pari milliä.
...Tuomiojan pääsemistä SDP:n johtoon, jotta maallemme paras vaihtoehto eli punamulta palaisi ja kepu pääsisi eroon Nato-kiimaisesta kokoomuksesta? Tuollaisen mielipiteen näkyy Oiva tuolla toisaalla esittäneen.
Vaikka sain hyviä mielipiteitä asiallisesti esitettyinä hieman jäi vaivaamaan se, että niiden esittäjistä leimallisesti keskustalaisia ei ollut montakaan.
Onko siis ymmärrettävä niin, että keskustalaisissa on paljon epätietoisia siitä, olisiko haastajan ilmaantuminen hyvä ja tarpeellinen asia vai ei? Jotain epävarmuutta asiasta tuo mielestäni indikoi.
En ehkä ollut kovin vakavissani ottaessani avauksessa esimerkeiksi kahdesta keskustalaisesta näkemyksestä Hietasen ja Härkösen esittämät. Mutta kyllä noiden saittikepulaisten kahden vahvan H:n vahvat, erisuuntaiset mielipiteet osoittavat, että erilaisia näkemyksiä puolueen kannattajilla on.
Mutta melkoinen hiljaisuus kertoo myös siitä, että saittikepulaisten enemmistöä vaivaa epätietoisuus asiasta. Avautuakseen he ilmeisesti kaipaisivat auktoriteettinsa Oivan esilletuloa. Mutta ehkä Oivakin on tullut epävarmaksi. Vanhasta kohtaan kytevään tyytymättömyyteen viittaisi se, että Oiva tuolla toisaalla iloitsee Tuomiojan astumista SDP:n puheenjohtajakilpaan toivoen punamullan paluuta ja Keskusta pääsemistä pois yhteistyöstä Nato-kiimaisen kokoomuksen kanssa.
Lienee liikaa toivoa, että mainitut herrat H H esittäisivät vielä näkemyksensä oikein asiallisesti ja perustellusti. Mutta ehkäpä jollakulla muulla keskustalaisella olisi asiasta jotain asiallista sanottavaa ja rohkeutta ilman Oivaakin myös se sanoa!
olet taas oma sekopäinen kapi, joka haukkuu ja räyhää. Mikä ihmeen pomo sinä luulet olevasi. Olet vain rottakoulun käynyt demari. Meitä et komentele. Olemme omatoimisia ihmisiä ja sinun käskystä vain pieraisemme.
>> sinun käskystä vain pieraisemme.
päivä päivältä.
Olisiko joku muu vastaus ollut parempi? Lasileuan ei pidä ruveta nyrkkeilemään.
Jos mielipiteeni kiinnostaa.
Nyt en ehdi jatkamaan täällä kauemmin, kun oman sauvakävelylenkkini jälkeen uppoudun nyt urheiluun mukavammin: rupean katselemaan tv:n runsasta urheilutarjontaa!
Uudelleen valinta, luulisin että Kepu haluaa Vanhasesta hienoisesti päästä eroon, tosi eri syistä kuin Demarit Heinäluomasta. Kyllä se on tuo Vanhanen tulossa Riipaksi Kepulle. Heinäluoman ainoa synti on, kun Demaeit hävisi vaalit, mikä ei suinkaan ollut Heinäluoman vika, mutta kun syyllinen pitää aina löytyä.
Muuten tein Demarisaitille aloitteen luehan Jomppe sieltä minukin mielipiteeni Demarijohtajasta.
Minun mielestäni sinivihreä keskustaoikeistolainen hallitus on tehnyt aivan erinomaista politiikkaa. Onko sillä siis mitään merkitystä, ketkä henkilöt puolueiden johdossa tuota politiikkaa ovat tehneet?
Politiikka on mielestäni muutenkin liikaa henkilöitynyt asiasisältöjen kustannuksella. Vanhasen hallitus onkin toiminut aivan oikein, kun se on viitannut kintaalla opposition vastuuttomalle loanheitolle sekä Tehy-kiistassa että nyt Kemijärven kysymyksessä. Vanhanen osoittaa erinomaisia valtiomiesominaisuuksia, kun hän sanoo oppositiolle, ettei hallitus anna omistajapolitiikastaan mitään selvityksiä, koska omistajapolitiikan nykyinen linja - jonka mukaan siis toimitaan - on luotu Lipposen hallitusten aikana.
Miksi ihmeessä keskustan pitäisi hankkia Vanhaselle heaastaja? Siksikö, kun Heinäluomallakin on haastaja?
Mitä ihmeen haastamista keskustan hallituspolitiikan linjassa muka on? Keskustahan ajaa koko ajan omia tavoitteitaan sulassa sovussa kokoomuksen kanssa ja tervehdyttää kuntataloutta punamullan aikaisia päätöksiään toteuttamalla.
Se, että media dramatisoi "keskustan kentän tuntoja" mm. Kemijärven sellutehtaan lakkauttamisen suhteen on pelkkää median pintakuohaa ja onnettoman opposition provosoimaa repostelua, kun Heinäluomalla ei ole pienintäkään kykyä johtaa puolueensa politiikkaa asialinjoilla.
Demareilla ei nimittäin mitään asialinjaa ole. Ei ole ollut enää vuoteen, kun vaalikampanjakin täytettiin vain tyhjillä lupauksilla ja vaheellisella vastakkainasettelulla.
Demareiden "nuoren polven" protesti nostamalla 61-vuotias Tuomioja Heinäluoman haastajaksi on aika vahva signaali siitä, mitä keski-iältään yli 65-vuotias SDP:n jäsenistö nyut haluaa. Heinäluoman touhuhan on suoraan juoksuhaudoista: riitelyä, räyhäämistä ja räksyttämistä ilman ensimmäistäkään rakentavaa ja asiallista aloitetta mistään asiasta.
…sinähän olet kokoomuslainen (olit ainakin aikaisemmin) ja saittikeskustalaisten näkemyksissä on myös kovin toisenlaisia. Kysymykseesi
>> Miksi ihmeessä keskustan pitäisi hankkia Vanhaselle heaastaja?> Mitä ihmeen haastamista keskustan hallituspolitiikan linjassa muka on? Keskustahan ajaa koko ajan omia tavoitteitaan sulassa sovussa kokoomuksen kanssa > Nyt Tuomioja vaatii jäsenäänestystä puheenjohtajasta, mihin kisaan hän on lupautunut. Tuolla menettelyllä hän pääsee puheenjohtajaksi. Ja se onkin hyvä juttu. Tuomioja on kunnon mies. Hänen myötään punamulta palaa, jolloin pääsemme eroon Nato-intoisista kokoomukselaisista.
Minä en paljon laskisi Oivan ja keriksen varaan, jotka sinä nyt nostat neuvonantajiksesi.
Minun mielestäni henkilöitä on turha sotkea politiikan arviointiin, kun voi pitäytyä sen arvioinnissda, mitä henkilöt tekevät.
Tämä koskee myös saitin muita kirjoittajia.
Hietaselle olen joskus kommentoinut, ettei pelkkä vaatiminen ja vastustaminen ole mitään politiikkaa, ellei ole tavoitteita ja päämääriä, mihin pyritään. Niitähän Keris ei kovin usein esittele eikä erittele.
Oiva on aina suhtautunut Tuomiojaan suhteessa Lipposen "äärioikeistolaisuuteen". Niinpä en ole paljoakaan hänen kanssaan tuosta kinannut, koska pidän itsekin Tuomiojaa hyvin vasemmistolaisena punamultamiehenä.
Jos Tuomioja nousee SDP:n johtoon, niin sinipuna tuntuu minusta poissuljetulta vaihtoehdolta saman tien, mikä minua tietenkin kokoomuksen kannattajana harmittaisi.
Nyt kuitenkin näyttää, että kokoomuksella on vahva pohja oman kannatuksensa edelleen kasvattamiseen, kun Vanhasenkin asialinja näyttää pitävän keskustan sisällä ainakin toistaiseksi. Kunnallisvaalithan ovat vasta lokakuussa, joten paljon voi vielä tapahtua, jos poliittinen populismi päästetään vapaasti irralleen.
Ollaan siis erilaisissa näkemyksissämme edelleenkin kukin ihan omaa mieltämme, niin on aihetta keskustella asioista mieluummin kuin ihmisistä.
Tottakai eri puolueissa asetetaan vastaehdokkaita, jos on erimileisyyksiä politiikan suunnasta. Kepussa tällaisia erimielisyksiä on ollut vahvasti 70-luvun lopulla (K-linja ja Virolaisen johtama maatalouskepulaisuus), 90-luvulla (opprtunistit ja EU-vastustajat) sekä nyt 2000-luvulla (aitovieriläiset ja liberaalit).
Kepun kaksilinjaisuus tuli vahvasti esiin puoluesihteerin valinnassa. Vanhanen olisi halunnut puoluesihteeriksi Mikko Alkion, joka puolueen ehkä ideologisesti vahvin liberaali. Puolueen maatalous- ja aluehenkinen kenttä reagoi tähän suuntaukseen vahvasti äänestämällä sitä vastaan ja Jarmo Korhosen puolesta.
Näiden kahden linjan eriseuraisuutta on jyrkentänyt nyt Keijärven tilanne. Pääministeri Vanhasen tapa lähestyä asiaa on koettu erittäin kyyniseksi ja kylmäkiskoiseksi. Kepun pohjoiset voimat ovat jo reagoineetkin suhteellisen vahvasti Vanhasen näkemyksiä vastaan. Tässä kohdin kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti Korhosen puheiden lisäksi siihen, että myös Lapin edustaja Paavo Väyrynen on heräämässä. Antti Rantakankaasta on tulossa kolmas kova Vanhasen politiikan arvostelija.
Demarien piiristä on alettu jo esittää näkemyksiä, joissa hallituksen odotetaan kaatuvan Kemijärven tilanteen vuoksi. Tämä on minusta yllättävä arvio, mutta aluepoliittisesti ajateltuna siinä saattaa olla kyllä perääkin. Maatalouden ohella aluepoliittiset kysymykset saattavat kyllä ravistella Kepua. Lapissa Vasemmistoliiton kannatus on melko voimakasta ja tässä se voi edelleen lisääntyä. Kepu on koettu aluepoliittisena puolustajana ja siinä kohdin Vanhasen lausumat lienevät melkoinen järkytys lappilaisille. Väyrysellä ja kumppaneilla voi olla siinä kova selittämisen paikka. Toinen tie on sitten asettua avoimesti Vanhasta vastaan.
rippeet kasassa, ei kepusta tarvi olla huolissaan!
Vasemmistohan se on levällään niinkuin varpusparvi. Oli SDP, TPSL, SKDL, ja vielä monta muuta pikkupuoluetta kun ollaan niin riitaisia, että tarvitaan niin monta puoluetta.
Räjähtääkö SDP tuohon puheenjohtajakysymykseen?
Keskustan sisällä valitettavasti vaikuttaa tämä tyhmempi siltarumpusiipi, joka katsoo puolueen tehtäväksi rahan kahminisen keskustalaisten etujen ajamiseen ja mm. kekkoslaisen aluepolitiikan toteuttamiseen, jossa veronmaksaja pannaan maksamaan työpaikkojen keinotekoisesta ylläpidosta.
Onneksi keskustan fiksumpi liberaalisiipi lienee kasvattamassa kannatusosuuttaan keskustan sisällä, koska eivät keskustan kaikki kannattajat sentään voi täysin järkeä vailla olla.
Demareiden näkemykset hallituksen kaatumisesta lienevät toiveajattelua ja perustuvat nimenomaan siihen aluepoliittiseen politikointiin, joka ammetnaa argumenttinsa kekkosajan asenteista.
Vasemmiston kannatuksesta on paha sanoa mitään, kun gallupit näyttävät heiluvan hyvin vähän. Heinäluoman kiihkeä räksytys näyttää toki tuoneen SDP:lle jonkin verran lisää kannattajia, mutta minusta kannattaa miettiä onko sellaisella kannatuslisällä kestävää merkitystä, joka tulee vain likasankoja heittelemällä. Se ei taida olla kovin pysyvää kannatuksen kasvua.
Tulee olemaan kiinnostavaa nähdä, miten kunnallisvaalit kuumentavat tilannetta. Populistinen opportunismi kun on niin houkuttelevaa aina vaalien alla.
Stora-Enson ja Kemijärven tilanne kuitenkin ratkennee ennen sitä, kunhan yhtiön yt-neuvottelut nyt ensin saadaan päätökseen ja hallituskin pääsee julkistamaan kaiken, mitä se on yhtiön johdon kanssa valmistellut työntekijöiden uudelleen sijoittamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi.
Vanhasen kimppuun ilmeisesti on keskustassa tunkua, mutta ne, jotka häntä asettuvat vastustamaan saattavat joutua muuttamaan suuntaansa, koska minun mielestäni keskusta voi säilyttää ja kasvattaa kannatustaan mm. kaupungeissa vain Vanhasen kaltaisten asiapoliitikkojen avulla.
Kepu voisi lisätä kannatustaan kaupungeissa nimenomaan Vanhasen politiikan avulla. Se pitää varmasti paikkansa. Taphtuuko se sitten Kokoomuksen vai SDP:n kustannuksella, on vaikeampi sanoa. Veikkaisin, että vähän molempien. Itse pidän sellaista kehitystä kuitenkin ei-toivottavana riippumatta siitä, mikä pulolue siinä menettäisi kannatustaan.
Toinen ja tärkeämpi asia tässä on kuitenkin se, voiko Kepu ja Vanhanen suunnata politiikkaansa niin, että se etsii lisäkannatusta kaupungeissa jättämällä peruskannattajiensa asiat enemmän hunningolle. Jari Sarasvuo kehottaa Kepua näin tekemään. Hän ajattalee, että omien kannatus on jo hanskassa ja voitettavaa on vain muualla. Tässä jätetään huomioimatta se, että seuaruksena voi olla myrsku puolueen sisällä, joka repii puoluetta, kun tyytymättömyys asioiden hoitoon vähenee. Sellainen puolue, joka pyrkii kasvamaan, mutta unohtaa hoitaa asiansa, ei kauan tai kestää savijaloillaan. Lisäksi kaupungistuvan kuvan kasvattaminen puolueen politiikassa voi vain lisätä kahtiajakoa, kun se herättää närää Kepulandiassa. Siellä taas persut ja muutkin kyttäävät tällaisia Kepuun turhautuneiden ääniä.
Aivan samaa mieltä olen siitä, että puolueelle on erittäin tuhoisaa peruskannattajajoukon arvojen unohtamisesta. Vauhdin ja hallitsemisen huumassa se helposti unohtuu, jopa hyvinkin pieni asia voi vaikuttaa siihen, että luottamus puolueen kykyyn hoitaa asioita horjuu. Sosiaalidemokraattien kannatuksen vähenemiseen vaikutta luultavasti oleellisesti harjoitettu politiikka mm varallisuusveron poisto. Mikään yhteiskunnallinen järjestö ei voi toimia omia arvojensa vastaisesti, koska ihmisillä on taipumus vaati yhteisöiltään enemmän kuin itseltään. Kaupunkilaisten äänten kalastelu kostautuu varmasti, mikäli onginta tehdään maaseudulla olevien kustannuksella, vaikka toimintaan asialliset perustelut olisikin.
Puoluepolitiikkaa tehdään parhaiten siten, että sillä on ihmisten kasvot, jotta tämä onnistuisi, silloin puolueaktiivien lisäksi on kuunneltava myös heitä, jotka ovat sitoutuneita puolueeseen, mutta joilla ei opportunistisia tavoitteita ole. Demokratia vaatii toimiakseen kunnolla, ihanteellisten ihmisten pyyteetöntä työtä, mikäli tätä asiaa ei havaita, ongelmia seuraa väistämättä.
Vanhasen toimintaa voi kritisoida hyvinkin perustellusti ja monestakin syystä, mutta ehkä eniten siitä, että hän pyrkii etäännyttämään yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavallisten ihmisten ulottumattomiin, tyypillinen virkamies tältä osin osin.
Taidan olla aika lailla samaa mieltä kanssasi sen suhteen, että keskustassa on porukkaa, joka vierastaa kaupunkilaistumista ja saattaa olla sen vuoksi herkkä äänestämään persuja.
Toisaaalta keskustalla on erittäin hyvin rasvattu vaalikone ja kunnallisvaaleissa runsaasti maaseudun kokeneita kunnallispoliitikkoja. Persuilla voi olla vaikeuksia uskottavien ehdokkaiden saamisessa kepun vahvoille alueille.
Jari Sarasvuo puhuu itsestäänselvyyksiä ja rahastaa siitä, kykenevä ja tarmokas mies kun on. Harva meistä osaa tehdä rahaa sillä, että toiset haluavat ihastuneilla kuunnella herätyssaarnamaisia puheita, joista voi sanoa, että "juuri noin minäkin olen aina ajatellut" ja vielä maksavat siitä rahaa.
Suomi kaupungistuu nyt suuremmalla vauhdilla kuin koskaan. Ellei keskusta kaupungistu Suomen mukana, se kuihtuu, mutta sitähän Sinä et vastusta. ;-))