Jos ortodoksi kirkossa piispat ovat itsevaltiaita ja kaiken lain yläpuolella, niin onko tutkittu millaiset luonteet valikoituvat piispoiksi?
Onko periaatteessa niin että piispa voi välttyä maalliselta oikeudenkäynniltä vain siksi että on ortodoksi piispa?
Näissä keskusteluissa on outoja ajatuksia piispuudesta. Miten piispat valitaan, tai ketkä valitsevat?
Jos haluaa vastustaa piispaa ja hänen toimintaansa mielestäni ainoa mahdollinen tapa on passiivinen vastarinta ja anteeksianto.
Onko periaatteessa niin että piispa voi välttyä maalliselta oikeudenkäynniltä vain siksi että on ortodoksi piispa?
Näissä keskusteluissa on outoja ajatuksia piispuudesta. Miten piispat valitaan, tai ketkä valitsevat?
Jos haluaa vastustaa piispaa ja hänen toimintaansa mielestäni ainoa mahdollinen tapa on passiivinen vastarinta ja anteeksianto.
Vastaukset 4
Vanhimmat
toisuskoisille. Jokaisella kirkolla on omat sisäpiirijuttunsa.
ne eivät kuulu edes meille ortodokseille. Se siitä!
Ortodoksisen piispan toiminnan vaikutus ei rajoitu vain hänen oman kirkkonsa piiriin. Piispa on julkisuuden henkilö ja hänen toimintansa on näkyvää ja vaikuttaa laajalti koko yhteiskuntaan. Siksi toiminnan ja sen takana olevien arvojen tulee olla tasokkaita.
Kanonit määrittävät piispan toimivaltaa kuten myös mallikoidenkin tekemisiä, mutta kanonien arvovaltaa nakertaa se, että niitä sovelletaan selektiivisesti ja tarkoitushakuisesti eikä johdonmukaisesti.
Kaikea toimintaa on voitava kritisoida, jos aihetta ilmenee. Kritiikin ollakseen tehokasta on hyvä olla asiakeskeistä eikä parjausta.
Piispan vaali ortodoksisessa kirkossa (laki nro 985 laki ortodoksisesta kirkosta, annettu 10.11.2006).
43§ Piispan valitsee kirkolliskokous. Kirkolliskokouksen jäsenillä on oikeus esittää ehdokkaita piispan vaaliin. Ehdokkaaksi esittäminen edellyttää asianomaisen suostumusta. Piispainkokous asettaa esitetyistä henkilöistä ehdokkaiksi ansioituneimmat ja tehtävään sopivimmat.
Piispa valitaan salaisella vaalilla. Jokainen kirkolliskokouksen jäsen voi äänestää yhtä ehdokasta. Jos ensimmäisessä äänestyksessä joku ehdokas saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, hän tulee valituksi. Muussa tapauksessa toimitetaan toinen äänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Valituksi tulee tällöin enemmän ääniä toisessa äänestyksessä saanut ehdokas.
Kirkon kanonit määräävät, että piispaksi voidaan valita joko pappi, joka ei ole solminut avioliittoa tai on leski tai pappismunkki.
Ortodoksinen piispa on maan lakien alainen siinä, missä muukin väestö.
Hänellä on kanonien määrittelemä auktoriteettiasema vain ortodoksisen kirkon piirissä.