“Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni” (Psalmi 105:15). Tämä lyhyt jae sisältää voimallisen varoituksen Herraltamme. Ja Hän tarkoittaa jokaista sanaa siitä: Voi jokaista kansaa tai yksittäistä ihmistä, joka kohottaa kätensä niihin, jotka ovat Jumalan valittuja! Ja voi jokaiselle, joka tekee pahaa Hänen profeetoilleen!
Tämä vakava varoitus kääntyy kahteen suuntaan. Ensin, ”voidellut” ja ”profeetat” viittaavat tässä luonnolliseen Israeliin, Jumalan kansaan vanhassa testamentissa. Silti Jumalan varoitus olla tekemättä pahaa Hänen valitsemilleen jatkuu tänä päivänäkin. Se kattaa myös Hänen hengellisen Israelinsa, se on, Hänen seurakuntansa.
Kun Jumala ilmaisi varoituksensa, Hän laittoi ihmisille jotain huomioitavaa: ”Minä valitsin nämä ihmiset olemaan minun osani. Ja minä voitelin heidät olemaan minulle erotettuina. Tuosta ajasta eteenpäin, minä en ole milloinkaan antanut yhdellekään ihmiselle tai kansakunnalle lupaa tehdä heille pahaa.”
Oletetaan, että presidenttimme(USA:n) kysyy neuvoa Israelin rajoista eräiltä kristityiltä johtajilta tai teologeilta. Minä uskon, että he kertoisivat hänelle, ”Herra luopui Israelista Vanhassa Testamentissa. Siitä lähtien juutalaiset eivät enää ole olleet Hänen valittu kansansa. He hylkäsivät liiton, niin Jumala luovutti heidät kiroukselle. Ainoa Israel tänä päivänä on hengellinen Siion, Jeesuksen Kristuksen seurakunta. Kristityt ovat nyt Hänen voideltujaan.”
Nämä oppineet perustavat teologiansa useisiin Raamatun kohtiin. Yhdessä kohdassa Jumala sanoi, että Israelin synti ei ollut parannettavissa: ”Paha on sinun vammasi, kipeä on saamasi isku” (Jer. 30:12). Hän julisti myös, ”Heidän tekojensa pahuuden tähden minä karkotan heidät temppelistäni pois. En minä enää heitä rakasta... Minun Jumalani on hylkäävä heidät, sillä he eivät ole häntä totelleet. He joutuvat pakolaisiksi pakanain sekaan” (Hoos. 9:15-17). ”Herra sanoi... teen lopun Israelin heimon kuningaskunnasta... te ette ole minun kansani, enkä minä tahdo olla teidän omanne” (1:4,9).
Näiden kohtien mukaan Jumala ilmeisesti hylkäsi valitun kansansa. Silti, myöhemmin Hoosean kirjasta me luemme, ”Minun kansallani on halu kääntyä minusta pois... Kuinka minä jättäisin sinut, Efraim? ...Minun sydämeni kääntyy, minun säälini herää. En minä pane täytäntöön vihani hehkua, en enää hävitä Efraimia. Sillä minä olen Jumala enkä ihminen, olen Pyhä sinun keskelläsi.. Minä parannan teidän luopumuksenne, omasta halustani minä teitä rakastan; sillä minun vihani on kääntynyt hänestä pois... Minä kuulen häntä, minä katson hänen puoleensa, minä, joka olen kuin viheriöitsevä sypressi: minusta on sinun hedelmäsi” (11:7-9, 14:5, 9).
Tämä kohta tekee selväksi, että Jumala piti Hänen liittonsa luonnollisen Israelin kanssa. Ja tuo pitää sisällään Hänen maasopimuksensa heidän kanssaan. Herra sanoi myös, että Hän varjelisi Israelia paluuseensa saakka, kun Hän asettaa jalkansa Öljymäelle (katso Sak. 14:4). Kun Hän tekee sen, Israel hallitsee tuota maata.
Jos vieläkin ajattelet, että Jumala on luopunut Israelista, mieti apostoli Paavalin sanoja: ”Ei kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa? Pois se! Sillä olenhan minäkin israelilainen, Aabrahamin siementä, Benjaminin sukukuntaa. Ei Jumala ole hyljännyt kansaansa, jonka hän on edeltätuntenut” (Room. 11:1-2). Paavali puhuu selvästi luonnollisesta Israelista.
Lue koko David Wilkersonin kirjoitus täältä:
http://www.tscpulpitseries.org/finnish/ts011119.htm
Tämä vakava varoitus kääntyy kahteen suuntaan. Ensin, ”voidellut” ja ”profeetat” viittaavat tässä luonnolliseen Israeliin, Jumalan kansaan vanhassa testamentissa. Silti Jumalan varoitus olla tekemättä pahaa Hänen valitsemilleen jatkuu tänä päivänäkin. Se kattaa myös Hänen hengellisen Israelinsa, se on, Hänen seurakuntansa.
Kun Jumala ilmaisi varoituksensa, Hän laittoi ihmisille jotain huomioitavaa: ”Minä valitsin nämä ihmiset olemaan minun osani. Ja minä voitelin heidät olemaan minulle erotettuina. Tuosta ajasta eteenpäin, minä en ole milloinkaan antanut yhdellekään ihmiselle tai kansakunnalle lupaa tehdä heille pahaa.”
Oletetaan, että presidenttimme(USA:n) kysyy neuvoa Israelin rajoista eräiltä kristityiltä johtajilta tai teologeilta. Minä uskon, että he kertoisivat hänelle, ”Herra luopui Israelista Vanhassa Testamentissa. Siitä lähtien juutalaiset eivät enää ole olleet Hänen valittu kansansa. He hylkäsivät liiton, niin Jumala luovutti heidät kiroukselle. Ainoa Israel tänä päivänä on hengellinen Siion, Jeesuksen Kristuksen seurakunta. Kristityt ovat nyt Hänen voideltujaan.”
Nämä oppineet perustavat teologiansa useisiin Raamatun kohtiin. Yhdessä kohdassa Jumala sanoi, että Israelin synti ei ollut parannettavissa: ”Paha on sinun vammasi, kipeä on saamasi isku” (Jer. 30:12). Hän julisti myös, ”Heidän tekojensa pahuuden tähden minä karkotan heidät temppelistäni pois. En minä enää heitä rakasta... Minun Jumalani on hylkäävä heidät, sillä he eivät ole häntä totelleet. He joutuvat pakolaisiksi pakanain sekaan” (Hoos. 9:15-17). ”Herra sanoi... teen lopun Israelin heimon kuningaskunnasta... te ette ole minun kansani, enkä minä tahdo olla teidän omanne” (1:4,9).
Näiden kohtien mukaan Jumala ilmeisesti hylkäsi valitun kansansa. Silti, myöhemmin Hoosean kirjasta me luemme, ”Minun kansallani on halu kääntyä minusta pois... Kuinka minä jättäisin sinut, Efraim? ...Minun sydämeni kääntyy, minun säälini herää. En minä pane täytäntöön vihani hehkua, en enää hävitä Efraimia. Sillä minä olen Jumala enkä ihminen, olen Pyhä sinun keskelläsi.. Minä parannan teidän luopumuksenne, omasta halustani minä teitä rakastan; sillä minun vihani on kääntynyt hänestä pois... Minä kuulen häntä, minä katson hänen puoleensa, minä, joka olen kuin viheriöitsevä sypressi: minusta on sinun hedelmäsi” (11:7-9, 14:5, 9).
Tämä kohta tekee selväksi, että Jumala piti Hänen liittonsa luonnollisen Israelin kanssa. Ja tuo pitää sisällään Hänen maasopimuksensa heidän kanssaan. Herra sanoi myös, että Hän varjelisi Israelia paluuseensa saakka, kun Hän asettaa jalkansa Öljymäelle (katso Sak. 14:4). Kun Hän tekee sen, Israel hallitsee tuota maata.
Jos vieläkin ajattelet, että Jumala on luopunut Israelista, mieti apostoli Paavalin sanoja: ”Ei kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa? Pois se! Sillä olenhan minäkin israelilainen, Aabrahamin siementä, Benjaminin sukukuntaa. Ei Jumala ole hyljännyt kansaansa, jonka hän on edeltätuntenut” (Room. 11:1-2). Paavali puhuu selvästi luonnollisesta Israelista.
Lue koko David Wilkersonin kirjoitus täältä:
http://www.tscpulpitseries.org/finnish/ts011119.htm
Vastaukset 19
Vanhimmat
Vanha testamentti, eli harhaoppi, niin, kuin sen vähä-älyiset seemiläislammaspaimenet on mielenhäiriössään ite kirjoittaneet! Asiassa ei ole mitään jumalaista, kun muuta maailmaa pidätte pilkkananne!
Kukaan täysjärkinen ei enää teidän herrakansoitteluanne usko. Ainekset vanhassa testamentissa on samat, kuin Hitlerillä.
Tää on just näin: mielestänne saatte tehdä mitä vaan muille, ja muiden pitäis vaan kumarrella teitä! Älyttömyyden huippu!.
EN todellakaan puolustele Juutalaisten tekoja enkä Muslimienkaan.
Mutta Kristittynä tiedän, että Raamattu on sata prosenttia tottaniin Vanha- kuin Uusitestamenttikin.
Jos sinä et usko, niin sille minä en voi tietysti mitään, mutta voisit joskus edes perustella noita "typeriä" lausuntojasi joita jakelet niin innokkaasti täällä, siis PERUSTELE väitteesi.
Uskot siis että Raamattu on aukottomasti totta. Ole hyvä ja kommentoi tätä:
Mm. näin kerrotaan jumalasta VT:ssä: "Kun Herra näki, että ihmisten pahuus lisääntyi maan päällä ja että heidän ajatuksensa ja pyrkimyk- sensä olivat kauttaaltaan pahat, 6 hän katui, että oli tehnyt ihmisen, ja murehti sitä sydämessään. 7 Ja Herra sanoi: "Minä pyyhin maan päältä ihmisen, jonka olen luonut, ja ihmisen mukana karjaeläimet, pikkueläimet ja taivaan linnut, sillä minä kadun, että olen ne tehnyt."
Siis tämä kaikkivoipaisen hyvä, mahtava, täydellinen, pyhä jne. jne. jumala katuu ja murehtii omia tekosiaan tai omien tekosiensa aikaansaannoksia. Hmm... Raamattu siis itse asiassa todistaakin näin ollen hyvin selvästi jumalan rajallisuudesta ja myös erehtyväisyydestä. Miksi siis kukaan haluaisi antaa "elämäänsä" tällaisen olennon vastuulle? Eihän tämä erehtyväinen olento välttämättä ole mitenkään turvallinen "valinta".
Raamatun kuvaama jumala on selvästi rajoitteinen, ei kaikkivoipainen. Jos siis uskoo Raamattuun, uskoo myös rajalliseen jumalaan. Jos taas väittää että jumala on kaikkivaltias (~totuus kaikesta) ei voi yksiselitteisesti uskoa Raamatun kuvauksen kaltaiseen jumaluuteen, vaan sitten uskossa on ennemminkin kyse jonkinlaisesta subjektiivisesta jumal'käsityksestä.
Ja vielä Lainaus nimim. Munchausenin kirjoituksesta:
"Raamattuhan on nimen omaan kertomus Jumalan epäonnistumisista.
Se alkaa luomiskertomuksella, jossa Jumala luo maailman varovasti vaiheittain pyshähtyen joka vaiheen jälkeen tutkimaan onko siihen asti OK ja vasta huomattuaan että vielä onnistui, jatkaa seuraavaan vaiheeseen. Lopuksi Jumala "lepäsi tehdystä työstä", eli kaikkivaltiasta väsytti.
Seuraavaksi Jumala loi ihmisen ja antoi sille vapaan tahdon. Homma epäonnistui, vapaa tahto valitsi väärin ja ihminen piti ajaa pois paratiisista.
Sitten Jumala huomasi koko ihmiskunnan (huom! itse tekemänsä ja suunnittelemansa) olevan kelvoton ja päätti hävittää kaiken vedenpaisumuksella pannen toivonsa valioyksilö Nooaan.
Nooastakaan ei polvi kauhesti parannut ja seuraava paikkausyritys oli oman pojan uhraaminen. Jumala hyväksyy sen että ei näistä tämän parempia tule tekemälläkään ja päättää järjestää yleisen armahduksen.
Yleinen armahduskin meni pieleen, koska Jumala asetti ehdoksi että ihmisen pitää vapaasti valita, ottaako sen vastaan vai ei, unohtaen että ihminen tekee valinnan sillä samalla vapaalla valintamekansimilla, joka alun perinkin epäonnistui."
Oletko parempi kuin Jumala?
Varsinainen pelastuksen este ei ole siinä, että ihminen kieltää olevansa paha, vaan siinä, että hän ei tunnusta Jumalan olevan hyvä. Hän syyttää Jumalaa kovasta kohtalostaan. "Miksi Jumala salli minulle tapahtuvan sitä tai tätä?" Raamatussa tämä asia on hyvin esillä Jobin elämässä, joka menetti kaiken, vaikka oli elänyt niin hyvin kuin kukaan pystyy elämään. On se niin väärin, hän ajatteli. "Niin Herra vastasi Jobille ja sanoi: 'Tahtooko vikoilija riidellä Kaikkivaltiasta vastaan? Jumalan syyttäjä vastatkoon tähän!'" Job.39:34-35 Jobin ongelma oli siinä, että hän piti itseään Jumalaa parempana. Hän arvosteli Jumalan teitä ja tahtoi neuvoa Häntä. Sitten Jumala ilmestyikin hänelle ja asetti Jobille muutaman vaikean kysymyksen ja sanoi: "Vyötä nyt kupeesi kuin mies; minä kysyn sinulta, opeta sinä minua. Sinäkö teet tyhjiksi minun oikeuteni, tuomitset minut syylliseksi, ollaksesi itse oikeassa?" Job 40:2-3
Jeesus todisti Jumalan syyttömäksi
Jeesus Kristus tuli todistamaan siitä, että Jumala on hyvä ja oikeudenmukainen. Jos et ota vastaan Hänen todistustaan Jumalan ehdottomasta hyvyydestä, niin et osaa arvostaa Jeesuksen antamaa uhriakaan meidän syntiemme sovittamiseksi.
Jumala on asettanut koko ihmiskunnalle Jeesuksen verisen uhrin todisteeksi omasta hyvyydestään. "Sitä, että Hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen." Room.3:26 Miten tuollainen karkea teloitus todistaa Jumalan syyttömyyden? Huomaat sen itse! "Tuomitset minut syylliseksi ollaksesi itse oikeassa." Tämähän toteutui Jeesuksen uhrissa! Jeesus on Jumala ja Hänet tuomittiin syylliseksi, jotta sinä saisit lahjaksi syyttömyyden. Jumala vastaa sinun aiheettomiin syytöksiisi vaikenemalla. Hän ei puolusta itseään, vaan kärsii hiljaa ristillä - sinun, syyttäjänsä ansaitsemaa rangaistusta.
Murheellinen Jumala
"Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat, niin Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle, ja Hän tuli murheelliseksi sydämessänsä". 1Moos.6:5-6 Kohta tämän murheen jälkeen Jumala päätti hävittää ihmiset maan päältä vedenpaisumuksella. Vain Nooa ja hänen perheensä saivat armon Jumalan silmien edessä. Ihmiskunnasta pelastui vain kahdeksan sielua.
Nyt Jumala ei enää ole murheellinen tästä syystä, sillä Hän on saanut sovituksen kaikesta ihmisten pahuudesta. Jeesus Kristus on kuollut kaikkien edestä ja on sovittanut kaiken pahuuden. "Ja Hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien." 1Joh.2:2 Jumalan viha meidän pahuuttamme kohtaan lankesi syyttömän Jeesuksen päälle Golgatalla ja sai aikaan sovituksen. Taivaspaikka on maksettu ja varattu kaikille ihmisille. Ketään ei ole etukäteen tuomittu helvettiin, vaan meille kaikille on valmistettu pelastus jo noin 2000 vuotta sitten. Jumala kutsuu meitä Jeesuksen uhrikuolemassa.
Hän odottaa kutsuunsa jokaiselta henkilökohtaista vastausta. Jos ihminen ei ota vastaan Jeesusta omien syntiensä sovittajana, niin tuo kallis uhri ei ole oleva hänelle miksikään hyödyksi. Jumala ei ole välinpitämätön tai tunteeton. Siksi nyt Hän on murheellinen siitä, että monille ihmisille Hänen armonsa ei kelpaa. Vakavana ja murheellisena Hän katsoo kuinka ihmismassat valitsevat kadotuksen tien. Miksei Hän väkisin käännytä ihmisiä, vaan antaa heidän itse valita tiensä?
Armoa on pyydettävä
Armon luonne on sellainen, ettei sitä voi väkisin tuputtaa kenellekkään. Sitä on nöyrryttävä itse pyytämään. Sensijaan Hän rohkaisee meitä nöyryyteen varoittamalla meitä uhkaavasta vaarasta. Jeesus kertoo siitä, mitä tapahtuu, kun tuo Jumalan murhe jälleen kohta muuttuu vihaksi. "Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin. Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva." Matt.24:36-39 Nyt veden sijaan tuleekin tulta.
Miksi vain Isä tietää sen milloin on tuo päivä? Koska Hän päättää sen ajankohdan ihmiskunnan tilan mukaan. Hänen päätöksensä riippuu siitä, miten päättäväisesti ihmiskunta torjuu Jeesuksen ja Jumalan armon. Toisaalta se riippuu myös siitä, miten hyvin Jeesus on tehty tiettäväksi kaikille ihmisille. Pietari sanookin uskovien jouduttavan tuon päivän tulemista: "Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa, teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat." 2Piet.3:11-12.
Muistutan sinua Jumalan murheesta siksi, että se saisi sinunkin tunteesi heräämään. Jos jumalaton alkaa murehtia sydämensä kovuutta ja kauhistua syntisyyttään, niin Jumalan Henki alkaa kirkastaa hänelle Jumalan rakkautta Jeesuksen uhrissa. "Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen." Matt.5:4 Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan nöyrtymisen, joka taas tekee sydämeen tilaa armolle. "Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman." 2Kor.7:10
Ole siis huolestunut siitä, mitä Jumala ajattelee sinusta. Kaikki muut murheet ovat sen rinnalla turhia. Kun vastaat Jumalan kutsuun Jeesuksessa, niin Hän tulee sinusta iloiseksi. Koet tuota iloa myös omassa sydämessäsi. Tee siis Jumala iloiseksi!
>>>
Oletko parempi kuin Jumala?
>>>
En usko jumalaan joten sivuutan tuon kysymyksen.
Job juttusi ei perustele mitään, vaan osoittaa edelleen vain siitä miten surkea ja inhottava tapaus Raamatun kuvaama jumala oikeasti on. Ei kaikkivaltiaan tarvitsisi alentua kinastelemaan alempiensa kanssa.
Jeesuksen "sovitustyö" on (kuten Munchausenilta lainaamani teksti väittää) vain ja ainoastaan edelleen erehtyväisen jumalan pyrkimystä korjailla viime kädessä jumalan itsensä aikaansaamia virheitä. Kaikkivoipaisen kaikkivaltiaan ei tarvitsisi tällaiseen ryhtyä, vaan varmasti asiat olisivat menneet kerralla oikein.
>>>
Jumala vastaa sinun aiheettomiin syytöksiisi vaikenemalla. Hän ei puolusta itseään, vaan kärsii hiljaa ristillä - sinun, syyttäjänsä ansaitsemaa rangaistusta.
>>>
Miksi jumala kärsii? Etkö näe minkälainen outous tuossa kaikessa on. Jumala on itse syyttäjä, syytetty ja uhri, ja silti myös itse viime kädessä kaiken, aivan kaiken takana. (vai eikö muka ole?) Todella todella paradoksaalista.
>>>
Murheellinen Jumala
"Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat, niin Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle, ja Hän tuli murheelliseksi sydämessänsä". 1Moos.6:5-6 Kohta tämän murheen jälkeen Jumala päätti hävittää ihmiset maan päältä vedenpaisumuksella. Vain Nooa ja hänen perheensä saivat armon Jumalan silmien edessä. Ihmiskunnasta pelastui vain kahdeksan sielua.
Nyt Jumala ei enää ole murheellinen tästä syystä, sillä Hän on saanut sovituksen kaikesta ihmisten pahuudesta.
>>>
Ei tämäkään millään lailla kumoa sitä väitettä että Raamatun kuvauksen mukainen jumala on rajallinen ja siten erehtyväinen. Ja toisaalta ihmisen pahuuskin on jumalasta itsestään lähtöisin. Jos kaikki on kerran jumalasta, niin myös pahuuden täytyy olla jumalasta. _Eli murehtiessaan ihmisen pahuutta jumala siis murehtiikin (katuu?) viime kädessä omaa pahuuttaan_ ja päättää kaikessa skitsofreniassaan tuhota itse luomansa ihmiset jättäen jäljelle vain Noaan ja muutaman muun joista sattuu pitämään.
>>>
Armoa on pyydettävä
Armon luonne on sellainen, ettei sitä voi väkisin tuputtaa kenellekkään. Sitä on nöyrryttävä itse pyytämään. Sensijaan Hän rohkaisee meitä nöyryyteen varoittamalla meitä uhkaavasta vaarasta. Jeesus kertoo siitä, mitä tapahtuu, kun tuo Jumalan murhe jälleen kohta muuttuu vihaksi. "Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin. Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva." Matt.24:36-39 Nyt veden sijaan tuleekin tulta.
>>>
Ja näin, taas pelotellaan ihmisiä. Uskon peruspilari onkin tosiaan pelko: pelätään elämää ja toisaalta pelätään kuolemaa. Jos valitset väärin olet tuhon oma, tuhon jonka senkin viime kädessä täytyy olla jumalasta jos kerran (kuten uskovien logiikka väittää) kaikki on lähtöisin hänestä.
>>>
Miksi vain Isä tietää sen milloin on tuo päivä? Koska Hän päättää sen ajankohdan ihmiskunnan tilan mukaan. Hänen päätöksensä riippuu siitä, miten päättäväisesti ihmiskunta torjuu Jeesuksen ja Jumalan armon.
>>>
Miten voitte puhua jostakin jumalan armosta? Elätkö todella sellaisen itsepetoksen vallassa, ettet halua nähdä millaista roskaa ja tekopyhyyttä tuo armosta puhuminen on? Mitä armoa siinä on jos jumala kuitenkin viime kädessä päättää kaikesta? Olkoonkin että uskovien logiikalla ihminen itse valitsee uskooko ja pelastuu vaiko ei usko ja ei pelastu, niin viime kädessähän se on kuitenkin jumala joka on nämä säännöt asettanut. Vai eikö ole?
Ja entäs sitten se ainainen vapaa tahto argumentti? Voiko vapaa tahto perustua siihen että jokin ihmistä edeltänyt TAHTOVA olento on HALUNNUT että ihmisellä on vapaa tahto? Eli kun uskovat usein esittävät väitteen että jumala oli niin hyvä että halusi (Huom. Jumala HALUSI) että ihmsellä on vapaa tahto, niin itse asiassahan he oikeasti sanovat että ihmiselle annettu vapaa tahto perustuu jumalan tahtoon. Ongelma lyhyesti: vapaa tahtomme perustuu jonkin toisen tahtoon/haluun. Tieteellisesti ajattelevan ei tällaista ongelmaa tarvitse kohdata pohtiessaa vapaata tahtoa
>>>
Muistutan sinua Jumalan murheesta siksi, että se saisi sinunkin tunteesi heräämään. Jos jumalaton alkaa murehtia sydämensä kovuutta ja kauhistua syntisyyttään,
>>>
Hmm... kyllä minulla on tunteita. Eivät ne ole mitenkään uskosta riippuvaisia. Eikä sydämeni siis ole mitenkään kova.
Uskovat ovat näköjään usein todellakin niin sokeita uskossaan etteivät halua nähdä millainen jumala Raamatussa oikein toimii. Toivottavasti sinäkin joskus oppisit näkemään ja luottamaan omaan itseesi.
Miten voit selitellä Jumalasta kun jo heti aluksi ilmoitat, että "En usko jumalaan joten sivuutan tuon kysymyksen."
No tässä vähän luettavaa.
Ahdasmielisille
Ihmettelen, miten voit väittää, ettei sinulla ole mitään todisteita Jumalan olemassaolosta. Sinulla täytyy olla laput silmillä, niin kuin kilpahevosilla. Olet sulkenut silmäsi todisteilta, koska et tahdo nähdä Jumalaa. Sinä olet tehnyt näkökenttäsi kapeaksi, ettei Jumala mahtuisi kuvaan. Pakenet Häntä, koska tiedät, että Hän nuhtelisi sinua sinun pahuudestasi.
Halutessasi voisit helposti saada todisteet Jumalan olemassaolosta omilla havainnoillasi, mutta rakkaus syntiin on tehnyt sinut sokeaksi todisteille. Synti on tehnyt sinun mielesi niin ahtaaksi, että Jumalan suuruus ei voi tulla sisällesi.
Jumalaton on ahdasmielinen, mutta Jeesus Kristus avartaa mielen. Hän laajentaa tietoisuuden ja avaa silmät katselemaan todellisuutta.
Sinähän olet yleensä oikessa, etkä väärässä. Ethän ole mikään lahkolainen, et kiihkoilija, etkä fundamentalisti. Et ole vanhanaikainen etkä tiukkapipoinen. Niin, mitä sinä sitten olet? Sinä olet suvaitsevainen ja sivistynyt. Olet nykyaikaisesti ajatteleva, monerni ihminen. Niin, sinä haluat olla osa enemmistöä. Mitä muuta sinä ajattelet itsestäsi?
Raamattua katsot nenänvarttasi pitkin ja ajattelet siitä: "Kertovat minulle satuja, mutta minua ei petetä. Kyllä minä tiedän asiat paremmin kuin Raamattu."
Entä jos löydät hyvän asian, joka on tuhansia vuosia vanha. Hylkäätkö sinä sen vain siksi, että se on niin vanhanaikaista? Miksi vanhanaikaisuus kiristää sinua? Ehkä sinulla on se liian tiukka pipo, jossa lukee: "Uusi on parempi kuin pussillinen vanhoja".
Enemmistön valtaa kunnioitetaan nykyään suuresti. Tuo kunnioitus sokaisee uskomaan, että enemmistö ei voi olla väärässä. On luonnollista, ettet sinä kunnioita Raamattua, koska siellä enemmistö on melkein aina väärässä. Vasta taivaassa kaikki ovat oikeassa.
Jumalattomat ovat väärämielisiä arvostelijoita, mutta Jeesus Kristus tekee oikeamieliseksi. Hänen ajatuksensa ovat oikeat. Ne ovat näkevän johtopäätöksiä.
Jeesus Kristus on silmäni
Vaikka en nyt näe Jumalaa luonnollisilla silmilläni, niin Jeesus on poistanut sisäisen sokeuteni. Eräänä päivänä tulen näkemään Jumalan kasvoista kasvoihin. Silloin en enää tarvitse uskoa.
Sinäkin voit tulla näkeväksi, jos myönnät olevasi niin sokea, että tarvitset Jeesuksen apua. Jos itsepäisesti aiot tulla toimeen omalla uskollasi, tulet pahoin kolhimaan itsesi. Todellisuus ei ole täysin oman uskosi mukainen, mutta Jeesuksen uskossa et joudu häpeään missään kohdin.
Hän on ihmeellinen Jumala
Hän on ainoa Jumala. Hän on yksi, ehyt, aito ja ristiriidaton. Hän on hyvä. Hän on iankaikkinen ja muuttumaton. Hän ei ole mitään luomakuntaa. Hän on luonut kaikki, mitä on ajassa ja iankaikkisuudessa. Hän on Henki, ajatuksiltaan rikas. Hän on Sana, järjestyksessä täydellinen ja uskossa voimallinen. Hän on kätevä Luoja, mestari teoissaan. Hän on ihmiselle laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa. Hän pysyy armollisena tuhansille ja antaa anteeksi pahat teot, rikokset ja synnit, mutta ei kuitenkaan jätä rankaisematta, vaan hankkii heille sovituksen. Hän ei suvaitse pahaa, vaan vihaa sitä tulisesti. Pahat tekomme ovat sytyttäneet Hänen vihansa tulen. Tulivirta on vuotanut Hänestä ulos synnyttäen ikuisen tulijärven. Hän antaa isien pahojen tekojen kohdata heidän lapsiaan ja lasten lapsiaan kolmanteen ja neljänteen polveen. Kuitenkin Hän henkilöön katsomatta tuomitsee kaikki ihmiset heidän omien tekojensa mukaan. Hän ei peru puheitaan, vaan täyttää kaikki lupauksensa, olkoot siunauksen tai tuomion lupauksia.
Hän rakasti maailmaa alentumalla ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totuus. Hän on rakkaus. Hän on elämä. Hän osoitti rakkautensa ihmistä kohtaan siinä, että pani syyttömän Jeesuksen päälle syntisille kuuluvan rangaistuksen hankkien näin sovituksen koko maailmalle. Hän herätti Jeesuksen kuolleista ja antaa ylösnousemuksen koko luomakunnalle. Hän on sovituksen ja pelastuksen Jumala. Hän pelastaa sen, joka uskoo Jeesukseen. Hän puhdistaa synnistä taivaat ja maan. Hän luo uudeksi kaiken. Hänestä vuotaa elämän virta, joka parantaa ja tekee eläviksi sovitetut. Hänen tykönään on Taivas. Jotka Häntä vihaavat, rakastavat kuolemaa. Jotka Häntä rakastavat, vihaavat pahaa. Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka tuleva on. Ylistetty olkoon Hänen nimensä!
Täältä voit lukea hyviä tekstejä lisää eri aiheista.
http://www.icon.fi/~erkkik/index.htm
PS: Luotan 100% Jumalaan. :)
Enpäs nyt ehdi kommentoimaan, joten huomenissa sitten.
>>>
PS: Luotan 100% Jumalaan. :)
>>>
:) minä luotan itseeni (en siis enemmistöön) :)
Ahdasmielisimmän jumalan tittelistä taistelevat vanha testamentti ja koraani. Näiden uskontojen kannattajat ovat lukinneet vastauksensa 2000 vuotta vanhaan "puhkiruostuneeseen soppakattilaan", joka tyhjyyttään kolisee eniten. Kun järki loppuu, alkaa hallelujaa! Etten pysty edes keskenänne sopimaan, ja sitten vielä kehtaatte muille tyrkyttää totuuttanne!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000014&posting=22000000000822860
Valitettavasti toi ei nyt kuittaa mitään: kirjoitinhan, ettei juuri kyseisen asian vuoksi pääse vertaileen vielä silloin ko. uskontoja. Takerruit vain pikkusieluisuudellesi tyypillisesti yhteen sanaan. Tietysti tiedän, että raamatun ensiosat kirjoitettiin n.900 ekr ja koraani n.600jkr. Mutta mitäs sillä taas on väliä? Sillä taas on merkitystä, että Raamatun kirjoitus aloitettiin vasta tuolloin, josta syystä raamattu onkin yllättävän tuore teos verrattuna esim.Gilgames-eepokseen tai egyptiläisten kirjoituksiin. Eikö ole hassua, että sattui euroopassakin kömmähdys, kun menivät 10000 vuotta kirjoitteleen omia luolamaalauksiaan jo ennenkuin jumala loi ihmisen raamatun mukaan.
"Miten voit selitellä Jumalasta kun jo heti aluksi ilmoitat, että "En usko jumalaan joten sivuutan tuon kysymyksen.""
Totta kai voin. Ei kai jumalasta keskustelu ole mikään uskovien yksinoikeus. Ja huomaa, pääasiallisesti puhun viesteissäni RAAMATUN KUVAKSEN mukaisesta jumalasta. Pyrkimykseni on keskustella jumalasta filosofisesti ja täten siis esittää jumalaa koskevia kysymyksiä ja toisaalta pyrkiä perustelemaan omia väittämiäni parhaani mukaan. Sinä esität kovasti väitteitä, mutta et perustele.
>>>
Ihmettelen, miten voit väittää, ettei sinulla ole mitään todisteita Jumalan olemassaolosta.
>>>
Väitin edellisissä viesteissäni oikeastaan vain ja ainoastaan, että Raamatun kuvauksen kaltainen jumala on selvästi rajallinen, erehtyväinen ei-kaikkivaltias. (kaikkivaltias ~ kaikkivoipainen, kaikkitietäväinen). Perustelut tälle väitteelle löytää Raamatusta, jo heti Raamatun alkusivuilta kuten edellä olen tuonut esille.
Mistään todisteita jumalan olemassaolosta minulla ei tosiaan ole, vaikka en niin aiemmin muistaakseni ole väittänyt - voin kyllä nyt väittää, ei, ei minulla ole todisteita jumalan olemassaolosta.
>>>
Sinulla täytyy olla laput silmillä, niin kuin kilpahevosilla. Olet sulkenut silmäsi todisteilta, koska et tahdo nähdä Jumalaa. Sinä olet tehnyt näkökenttäsi kapeaksi, ettei Jumala mahtuisi kuvaan. Pakenet Häntä, koska tiedät, että Hän nuhtelisi sinua sinun pahuudestasi.
Halutessasi voisit helposti saada todisteet Jumalan olemassaolosta omilla havainnoillasi,
>>>
No et näytä sinäkään tuovan esiin yhtään mitään todisteita siitä että olisi jumala.
>>>
mutta rakkaus syntiin on tehnyt sinut sokeaksi todisteille. Synti on tehnyt sinun mielesi niin ahtaaksi, että Jumalan suuruus ei voi tulla sisällesi.
>>>
"Älä tuomitse ettei sinua tuomittaisi," vai mitenkäs se menikään.
Onko siis mielestäsi syntiä pohdiskella jumalan olemusta, olemassaoloa/olemattomuutta jne. Etkö sitten sinäkin tee syntiä aivan samalla tavoin?
>>>
Sinä olet suvaitsevainen ja sivistynyt. Olet nykyaikaisesti ajatteleva, monerni ihminen.
>>>
Kiitos :) Toivottavasti sinäkin olet tätä kaikkea.
>>>
Niin, sinä haluat olla osa enemmistöä.
>>>
hmm... enpä tiedä ovatko ateistit enemmistössä. Ehkä moderneissa yhteiskunnissa ovatkin, teidä häntä.
Toisaalta ateismin perusta, niin kuin minä sen käsitän, on yksilössä ja yksilön omissa valinnoissa ja pohdinnoissa, ei enemmistön päätettävissä. Universaalin moraaliperiaatteen mahdollisuus puolestaan syntyy tässä esim. siltä pohjalta, että kaikki ovat ihmisinä viime kädessä vastuussa itselleen mutta toisaalta sitä kautta myös muille ihmisille.
Useimmat uskovathan ne ovat nimenomaan auktoriteettipelkoisia. Pelkäätkö muuten jumalaa? Ja muistathan olla rehellinen vastauksessasi.
Toisaalta taas vaikkapa maailman ehkä moderneimman valtion USA:n uusin presidentti osoittaa aika selvästi miten ahdasmieliset kristityt toimivat päästessään vallankahvaan. Voiko sanoa että esim. USA:ssa ateistit olisivat enemmistö, tuskin. Tuskin Bush olisi muuten valittu presidentiksi.
>>>
Raamattua katsot nenänvarttasi pitkin ja ajattelet siitä: "Kertovat minulle satuja, mutta minua ei petetä. Kyllä minä tiedän asiat paremmin kuin Raamattu."
Entä jos löydät hyvän asian, joka on tuhansia vuosia vanha. Hylkäätkö sinä sen vain siksi, että se on niin vanhanaikaista? Miksi vanhanaikaisuus kiristää sinua? Ehkä sinulla on se liian tiukka pipo, jossa lukee: "Uusi on parempi kuin
pussillinen vanhoja".
>>>
Ei Raamattua ainoastaan siksi pidä hylätä että se on vanha, vaan siksi että Raamatun kuvaama jumala ei ole yksiselitteisesti hyvään pyrkivä. Eikä hän myöskään, kuten olen jo aiemmin esittänyt, ole kaikkivaltias (~kaikkivoipainen, kaikkitietävä) eikä siten 100% luotettava. Raamatussa on toki hyviäkin moraaliohjeita, mutta viime kädessä se ei kestä kovin kriittistä tarkastelua.
Jumalasta:
>>>
Hän on luonut kaikki, mitä on ajassa ja iankaikkisuudessa.
>>>
Niin, Raamatun mukaanhan kaikki on jumalasta. Siten myös pahuus on jumalasta (on se, hän se oli joka loi hyvän ja pahan tiedon puun). Miten siis voisi olla 100% varma että Raamatun jumala olisi kaikissa pyrkimyksissään hyvä, oikeudenmukainen jne. Ei voikaan, ellei sitten petä itseään tai myönnä ettei usko Raamatun jumalaan vaan subjektiiviseen jumalaan.
No, entäpä sitten ei-raamatullinen jumala. Tällainen jumal'käsitys on subjektiivinen (ja sinänsä täysin hyväksyttävä), mutta ei yksiselitteisesti Raamatun mukainen. Tällöin ei siten voi olla mitenkään varma, osuuko oma käsitys jumalasta ollenkaan kohdalleen. Tällöin ei voi siis myöskään enää vedota Raamattuun.
Ateistina minun ei tarvitse olettaa jumalasta yhtään mitään, vaan ainoastaan pohtia omaa itseäni ihmisenä ja suhdettani muihin ihmisiin ja olevaiseen.
Mieti myös tätä: uskovat väittävät kovin usein että jumala rakasti ihmistä niin paljon että antoi ihmiselle vapaan tahdon. Olkoon vaan näin, mutta silti tuota vapaata tahtoa pitää kuitenkin toteuttaa jumalan asettamissa rajoissa, jumala on asettanut pelisäännöt. Ei tämä silloin ole mitään todellista vapaata tahtoa, vaan ainoastaan jumalan sätkynukkena olemista.
>>>
Hän ei suvaitse pahaa, vaan vihaa sitä tulisesti. Pahat tekomme ovat sytyttäneet Hänen vihansa tulen
>>>
Edelleen: jos kaikki on jumalasta on myös paha jumalasta. Hän siis vihaa itseään? Tuo on outoa kun sanot jumalan vihaavan. Siis siinä mielessä outoa, että en minä ainakaan haluasi (jos olisin uskova) antaa omaa elämääni sellaisen olennon vastuulle joka on kykeneväinen noin syvään vihaan - tuollainen olento on selvästi paha.
On oikeastaan ihme että viitsin vastata sinulle, sillä koko viestisihän on pelkkää väitettä ilman mitään perusteluita mihinkään suuntaan.
Jumala vihaa syntiä ja Raamattu sanoo, että kaikki ihmiset ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vaille ja edelleen Raamattu sanoo, että synnin palkka on kuolema.
Mutta jos et halua kuolla synnissä on tehtävä parannus, sanoohan joh: 3.16 Näin: Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.
Joten kannattaisi uskoa ja antaa elämänsä Jeesukselle. :)
Koska lainaat Raamattua, mitä ilmeisemmin uskot Raamatun kuvauksen mukaiseen jumalaan. Eli, uskot rajalliseen ja siten erehtyväiseen jumalaan.
Jumala antoi poikansa... tämä pelastusuunnitelma on kyllä sellaista soopaa että. Kaikkihan on Raamatun mukaan viime kädessä muka jumalasta, eikö? Siten jumala itse on sekä uhri, syytetty, syyttäjä, ja tuomari.
Niin, ja jos kerran kaikki on jumalasta, on myös synti viime kädessä jumalasta.
Raamatun Jumala ei ole rajallinen eikä erehtyväinen niinkuin väität.
Ihmisen järki ei ikinä pysty käsittämään Jumalan suunnitelmia, hän sanoo, että kaikki asiat mitä hän tekee maailmassa hän ilmoittaa ne meille etukäteen muummuassa Raamatussa ja joillekkin valituille profetioina tai näkyinä, jos et usko niin olen pahoillani sinun puolesta, kun et halua parasta mitä ihminen voi saada.
Suosittelen että luet sitä Raamattuasi tarkemmin. Raamatun kuvauksen mukaisen Jumalan rajallisuus tulee vastaan jo luomiskertomuksessa: jumala lepää. Lisäksi jumala mm. katuu sitä että teki ihmisen jne. Nämä eivät ole atritbuutteja jotka sopivat kaikkivaltias (kaikkivoipainen, kaikkitietäväinen) jumalaan.
"Ihmisen järki ei ikinä pysty käsittämään Jumalan suunnitelmia, hän sanoo, että kaikki asiat mitä hän tekee maailmassa"
Tätä vastausta kutsuisin ns. aivot narikkaan vastaukseksi. Kun ei enää argumentteja löydy, niin sitten aletaan väittämään ettei jumalaa voida käsittää. Ja miten voi yksiselitteisesti luottaa siihen että nuo "näyjen näkijät" muka puhuvat totta? Kyse on tällöin subjektiivisesta jumal'käsityksestä (voit ihan itse yrittää pohdiskella mihin lopputulokseen tämä johtaa)
Viedään ajatus loppuuun asti. Jos jumalaa ei voi täysin ymmärtää, niin miten voi väittää yhtään mitään (varmaa) jumalasta, niinpä, ei voikaan! Voidaan arvailla, mutta sepä johtaakin sitten useisiin erilaisiin käsityksiin jumalasta, eri uskontoihin. Siinäpä ongelma, mikäs niistä on OBJEKTIIVISEN oikeassa, kenellä on paras ARVAUS jumalasta?
Mutta hyvää jatkoa sinulle arvon Joku ja rauhaa. Ja mitenkään pilkkaamatta,suosittelen että vaivaat harmaita aivosolujasi vielä hieman lisää näiden asioiden parissa.
http://www.greatcom.org/laws/finnish/
...kuvaamasi Jumala olekin sangen rakastettava, koska Hän, vaikka huomasi meidät täysin kelvottomiksi ja olevan valmiita suoraan polttouuniin heitettäviksi, päätti kuitenkin antaa armonsa käydä oikeudesta ja antaa itsekullekin täyden mahdollisuuden pelastumiseen ?
PS. Oletkos SINÄ ottanut tuon mahdollisuuden vastaan ?
Siunausta Jeshuassa !
Ei ole rakastettava. Tämä jumala josta nyt taas tällä kertaa on kyse, ei ole mitenkään turvallinen tapaus. Hän ei ole kaikkialtias (~kaikkitietävä/-voipainen) vaan hyvin selvästi erehtyväinen ja myös ilmeisesti yhtä lailla pahaan kuin hyväänkin kykenevä: miten häneen muka voisi luottaa?
Ja tavallaanhan hän sälytti vastuun viime kädessä omasta virheestään tuolle "virheelle" itselleen. Tämä on hieman sama asia kuin että oma vanhempasi syyttäisi SINUA itseäsi siitä, että oletpas huonosti kasvatettu.
Rauhaa!
...että jumal'kuvasi on ihan omatekoinen, eikä vastaa lainkaan sitä todellisuutta, mikä selviää Raamatusta ?
Miksi Korkeimman pitäisi olla sellainen kuin Sinä kuvittelet ?
Miksi pakenet Luojaasi helvetin lieskoihin vain siksi, ettei Korkein ole Sinun tahtosi mukainen eikä menettele kaikessa Sinun tahtosi mukaan ?
Olisi suuri sääli, jos joutuisit koko ikuisuutesi mieli haikeana ja kasvot tulenpottamina ja sammumattoman janon vaivaamana katselemaan Helvetistä meidän Jeshuaan toivonsa laittaneitten ikuista onnea kirkkauden taivaassa, jonne on Helvetistä suora näköyhteys. Lisäksi havaitsisit oman tuolisi olevan tyhjä kirkkauden maassa.
Huomaa, että nyt TODELLA varoitan Sinua jatkamasta Korkeimman arvostelua, sillä Hän ei ole koskaan jättänyt rankaisematta niitä, jotka ovat niskoitelleet Häntä vastaan !
Tee siis sovinto Hänen kanssaan ja ota nöyrästi oppia Hänen Sanastaan, niin käsityksesi Hänestä muuttuu ja alat rakastaa Häntä ihan vapaasta tahdostasi, sillä Hän ON TOTISESTI rakastettava ! Vaikka Hän on rankaiseva Sinua jo kirjoittamiesi sanojen vuoksi, niin Hän on halukas vielä armahtamaan Sinua, ettet joutuisi ikuisesti kadotetuksi. Et nimittäin tiedä milloin etsikkoaikasi päättyy...
Siunausta ymmärryksen alkeisiin Jeshuassa !