>> Kuitenkin on historialliselta kannalta todennäköistä, että sapatti ei ole kovin vanha instituutio juutalaisuudessa, sillä vaeltelevaa paimentolaiselämää viettävässä yhteisössä olisi ollut mahdotonta noudattaa sapattia, ainakaan lain vaatimalla tiukkuudella. Tätä vahvistaa sekin, että vanhimmissa VT:n historiakirjoissa (Tuomarien ja Samuelin kirjat, Kuningasten kirjat) ei sapatista ole yhtään tai vain joitain harvoja mainintoja (2. Kun. 4:23; 11:5,7,9), mutta nuoremmissa kirjoituksissa ja historiakirjoissa (Aikakirjat, Nehemia) sapatti esiintyy israelilaisten tapana (1. Aik. 9:32, 2 Aik.23:4,8; Neh. 13:19).
Sapatin historiallinen alkuperä palautuu pikemminkin kaupunkiyhteiskuntaan, jonka paikallaan pysyvämpään elämäntapaan sapatti soveltuu paljon paremmin. Sapatista kehittyikin ympärileikkauksen kanssa juutalaisuuden tunnusomaiset piirteet. VT:n sisällä on nähtävissä sapattilainsäädännön tiukentuminen ja sääntöjen tarkentuminen, etenkin pakkosiirtolaisuuden jälkeiseltä ajalta (mm. Nehemian kirja).
Mannan antamista ennen ei sapattikäskystä eikä sapatin viettämisestä esiinny ainoatakaan mainintaa Vanhassa Testamentissa. Raamatun teksteissä ei löydy mitään mainintaa siitä, että Aadam, Aabel, Nooa, tai Aabraham (hänkään ei edes ollut israelilainen, vaan eräs Israelin heimojen kantaisistä) olisivat pitäneet sapattia. Aabrahamin liittoon liittyi merkkinä ympärileikkaus (1 Moos.17:1-14), mutta sekään ei ole enää voimassa uudessa liitossa.
Mooseksen kirjoissa (Pentateukki) ei ole mitään käskyä, jonka mukaan pakanakansojen tulisi noudattaa sapattia, eikä "pakanakansojen" sapatin pitämisestä ole Pentateukissa mitään viitettä.
3. Luomisen muistomerkkikö ihmiskunnalle?
Papillisen ja historiallisesti nuoremman ensimmäisen luomiskertomuksen lopussa 1 Moos.2:3 on kirjoitettu, että Jumala siunasi ja pyhitti seitsemännen päivän, koska Jumala lepäsi luomistyöstään sinä päivänä. Papillisen luomiskertomuksen eräs teologinen teema onkin sapattilevon kytkeminen Jumalan luomistyöhön (vanhemmassa jahvistisessa luomiskertomuksessa ei sapatti esiinny ollenkaan, 1 Moos.2-3). Papillisen luomiskertomuksen tekstistä ei kuitenkaan saa tukea sille väitteelle, että seitsemännen päivän pitämisestä olisi säädetty laki ihmiskunnalle, eikä tekstissä sanota, että Jumala olisi käskenyt ihmisiä viettämään seitsemättä päivää viikoittaisena jumalanpalvelus- ja lepopäivänä "luomisen muistomerkkinä".
Koko väliaikana luomisen loppumisesta Mooseksen ajan "erämaavaellukseen" ei ole merkintää sapatin pitämisestä. Ilmeisenä johtopäätöksenä tämä sapatin pitämisen puuttuminen johtuu siitä, että siitä ei ollut säädetty lakia eikä siitä oltu tehty mitään normatiivista instituutiota. >>
Sapatin historiallinen alkuperä palautuu pikemminkin kaupunkiyhteiskuntaan, jonka paikallaan pysyvämpään elämäntapaan sapatti soveltuu paljon paremmin. Sapatista kehittyikin ympärileikkauksen kanssa juutalaisuuden tunnusomaiset piirteet. VT:n sisällä on nähtävissä sapattilainsäädännön tiukentuminen ja sääntöjen tarkentuminen, etenkin pakkosiirtolaisuuden jälkeiseltä ajalta (mm. Nehemian kirja).
Mannan antamista ennen ei sapattikäskystä eikä sapatin viettämisestä esiinny ainoatakaan mainintaa Vanhassa Testamentissa. Raamatun teksteissä ei löydy mitään mainintaa siitä, että Aadam, Aabel, Nooa, tai Aabraham (hänkään ei edes ollut israelilainen, vaan eräs Israelin heimojen kantaisistä) olisivat pitäneet sapattia. Aabrahamin liittoon liittyi merkkinä ympärileikkaus (1 Moos.17:1-14), mutta sekään ei ole enää voimassa uudessa liitossa.
Mooseksen kirjoissa (Pentateukki) ei ole mitään käskyä, jonka mukaan pakanakansojen tulisi noudattaa sapattia, eikä "pakanakansojen" sapatin pitämisestä ole Pentateukissa mitään viitettä.
3. Luomisen muistomerkkikö ihmiskunnalle?
Papillisen ja historiallisesti nuoremman ensimmäisen luomiskertomuksen lopussa 1 Moos.2:3 on kirjoitettu, että Jumala siunasi ja pyhitti seitsemännen päivän, koska Jumala lepäsi luomistyöstään sinä päivänä. Papillisen luomiskertomuksen eräs teologinen teema onkin sapattilevon kytkeminen Jumalan luomistyöhön (vanhemmassa jahvistisessa luomiskertomuksessa ei sapatti esiinny ollenkaan, 1 Moos.2-3). Papillisen luomiskertomuksen tekstistä ei kuitenkaan saa tukea sille väitteelle, että seitsemännen päivän pitämisestä olisi säädetty laki ihmiskunnalle, eikä tekstissä sanota, että Jumala olisi käskenyt ihmisiä viettämään seitsemättä päivää viikoittaisena jumalanpalvelus- ja lepopäivänä "luomisen muistomerkkinä".
Koko väliaikana luomisen loppumisesta Mooseksen ajan "erämaavaellukseen" ei ole merkintää sapatin pitämisestä. Ilmeisenä johtopäätöksenä tämä sapatin pitämisen puuttuminen johtuu siitä, että siitä ei ollut säädetty lakia eikä siitä oltu tehty mitään normatiivista instituutiota. >>
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Luomisen muistomerkki" on IHMINEN koska Jumala teki hänet omaksi kuvakseen.
Sapatti ei ole "luomisen muistomerkki".
niin luomisen muistomerkihän on itsessään tuo kaikki mitä on luotu eli koko luomakunta. - Siis on luomistapahtuma ja tuon tapahtuman muistomerkki on se mitä on tuossa tapahtumassa luotu.
Niinpä siis Ellenkin oli osa tuota luomisen muistomerkkiä mutta eipäs moista honannut tai ei halunnut honata.
Adventitsit ovat väkisin ängenneet sapattinsa Ilmestyskirjaankin.
Ilmestyskirjassa ei ole sapattia ollenkaan eikä maintaa viikon 7. päivästä.
kertaa Raamattu puhuu sunnuntaista, ja kuinka monta kertaa sapatista, ja kuitenkin te pidätte sunnuntaita pyhänä, ja korostatte sitä enemmän kuin Adventistit sapattia.
Biblia v.1903 Joh.Ilm.22:14 Autuaat ovat ne, jotka Hänen käskynsä pitävät, että heidän voimansa elämän puussa olisi, ja he porteista kaupunkiin sisälle menisivät.
On itsestään selvyys, että sapatti kuuluu Jumalan kymmeneen käskyyn, mutta sunnuntai ei kuulu muuhun kuin pakanuuteen, ja siksi se ei ole sapatin vertainen, vaikka siitä Luterilainen kirkko on tehnyt sapatin v.1973.
Viikon seitsemäs päivä on sapatti, eikä sunnuntai.
Selittipä sitä miten tahansa.
jos ja kun ihmiset ovat aikanaan päättäneet niin. Aivan samalla tavalla kuin ihmiset ovat aikanaan alkaneet nimittää hevosta hevoseksi ja kenkää kengäksi., eikä päin vastoin. Jos ihmiset olisivat alkaneet nimittää hevosta kengäksi ja kenkää hevoseksi, vetäisimme tänä päivänä hevoset jalkoihimme ja ajelisimme joulukirkkoon kengillä.
Ei mikään yliluonnollinen olento ole mitään viikkorytmiä luonut eikä sapattinimiä keksinyt. Aikain saatossa ihmiset ovat tällaiset asiat luoneet, jopa niin, että eri aikoina ja eri kansoilla on ollut erilaisia viikkorytmejä niit
ä katsevine juhlineen ja lepopäivineen. - Yliluonnollisia olentoja, Jumalaa tai jumalia on kyllä käytetty ja edelleen käytetään perustelemaan ja antamaan arvovaltaa ihmisen luomille järjestelmille ja järjestyksille.
Jessaja 66:23 Ja aina uudenkuun päivänä ja jokaisena sapattina tulee koko ihmissuku, ja kaikki kumartuvat minun eteeni, sanoo Herra. [Sak. 14:16]
24 Ja kun he lähtevät ulos, he näkevät niiden ruumiit, jotka ovat minusta luopuneet. Mato, joka niitä kalvaa, ei kuole, liekki, joka niitä nuolee, ei sammu.
Ne ovat kauhistava varoitus koko ihmissuvulle.
[Dan. 12:2; Judit 16:17; Mark. 9:48]
Pidä siis sapatti ja rakasta Jerusalemia.
adventistien paikassa, voin kyllä ulkonaisesti viettää tuota heidän sapattiaan - maassa maan tavalla - mutta sydämestäni en ole siinä mukana. Käskyjen rotlassakin ennen lepopäivästä puhumista kuuluu käsky: "Minä olen Herra sinun Jumalasi, älä pidä itselläsi
muita jumalia."