Mies pelmahti yht´äkkiä naisen taakse. Molemmat katsoivat toisiaan hämmentyneenä ja hiukan arkoina.
"Hukkasin vahingossa ikkunan, josta saa ne paikallissoftat näkyviin" mies sanoi nopeaan sävyyn.
"Nnniinkö" nainen takelteli, " sehän on ihan tämän kuvakkeen takana.."
"Ai niin…siellähän se olikin."
Nainen oli kuullut jokin aika sitten toiselta työtoveriltaan, että mies oli vapaa. Hän olikin pohtinut usein asian laitaa, muttei ollut rohjennut kysyä asiaa keneltäkään kunnes sattumalta sai tietää asiasta. Silloin harvoin, kun hän näki miestä hymy alkoi karehtimaan naisen huulilla. Mies joutui olemaan usein pois työpaikaltaan työnsä luonteen vuoksi ja siksipä nainen näki nyt tilaisuutensa tulleen.
"Kuulin, että sinäkin harrastat valokuvausta" nainen puhui kysyvään sävyyn miehelle. Kysymyksestä kehkeytyikin pieni keskustelu ja nainen mietti kuumeisena mistä keksisi syyn palata myöhemminkin asiaan. Vilkkaan mielikuvituksen omaavana ihmisenä tekosyy löytyikin nopeasti. Naisen korville oli hunajaa kuulla sanat "Palataan asiaan viikonlopun jälkeen"
Tämä viikonloppu teettikin naiselle töitä, mutta olihan hän itse sen järjestänyt ja miehen vuoksi. Luvattu mikä luvattu ajatteli nainen, aioin pysyä sanojeni takana. Työ olikin itse asiassa hauska, eikä hän enää harmitellut lupaustaan.
Koitti maanantai aamu ja totuuden hetki. Mitä mies sanoisi hänen tuotoksistaan. Päivä kului puoleen ja jo iltaankin päin. "Niin miesten tapaista" totesi nainen rauhallisena miehen viivyttelystä. Odotus palkittiin ja mies saapuikin käymään naisen luona.
Ajatuksia vaihdettiin ja kysymyksiä sateli tiuhaan.
"Ehkä hän ei osannut odottaa aivan tällaista" nainen pohdiskeli jälkeenpäin. "Ainakin yritin parhaani"
"Pidän hänestä, mutten tiedä pitääkö hän minusta. Aistin hänessä jonkinlaista uteliaisuutta minua kohtaan."
"Hankala juttu, menenkö seuraavaksi suoraan asiaan vai jatkanko tunnustelua, kunpa tietäisin" huokaisi nainen.
Vanha sananlasku sanoo, että pitää takoa kun rauta on kuumaa. Tarinan kertojana toivon naisen puolesta, ettei rauta olisi vielä tarpeeksi kuuma, koska hän tarvitsee aikaa.
Oliko aika naisen puolella vai kääntyikö se häntä vastaan. Siitä kuulemme ehkä seuraavassa tarinassa. :)
"Hukkasin vahingossa ikkunan, josta saa ne paikallissoftat näkyviin" mies sanoi nopeaan sävyyn.
"Nnniinkö" nainen takelteli, " sehän on ihan tämän kuvakkeen takana.."
"Ai niin…siellähän se olikin."
Nainen oli kuullut jokin aika sitten toiselta työtoveriltaan, että mies oli vapaa. Hän olikin pohtinut usein asian laitaa, muttei ollut rohjennut kysyä asiaa keneltäkään kunnes sattumalta sai tietää asiasta. Silloin harvoin, kun hän näki miestä hymy alkoi karehtimaan naisen huulilla. Mies joutui olemaan usein pois työpaikaltaan työnsä luonteen vuoksi ja siksipä nainen näki nyt tilaisuutensa tulleen.
"Kuulin, että sinäkin harrastat valokuvausta" nainen puhui kysyvään sävyyn miehelle. Kysymyksestä kehkeytyikin pieni keskustelu ja nainen mietti kuumeisena mistä keksisi syyn palata myöhemminkin asiaan. Vilkkaan mielikuvituksen omaavana ihmisenä tekosyy löytyikin nopeasti. Naisen korville oli hunajaa kuulla sanat "Palataan asiaan viikonlopun jälkeen"
Tämä viikonloppu teettikin naiselle töitä, mutta olihan hän itse sen järjestänyt ja miehen vuoksi. Luvattu mikä luvattu ajatteli nainen, aioin pysyä sanojeni takana. Työ olikin itse asiassa hauska, eikä hän enää harmitellut lupaustaan.
Koitti maanantai aamu ja totuuden hetki. Mitä mies sanoisi hänen tuotoksistaan. Päivä kului puoleen ja jo iltaankin päin. "Niin miesten tapaista" totesi nainen rauhallisena miehen viivyttelystä. Odotus palkittiin ja mies saapuikin käymään naisen luona.
Ajatuksia vaihdettiin ja kysymyksiä sateli tiuhaan.
"Ehkä hän ei osannut odottaa aivan tällaista" nainen pohdiskeli jälkeenpäin. "Ainakin yritin parhaani"
"Pidän hänestä, mutten tiedä pitääkö hän minusta. Aistin hänessä jonkinlaista uteliaisuutta minua kohtaan."
"Hankala juttu, menenkö seuraavaksi suoraan asiaan vai jatkanko tunnustelua, kunpa tietäisin" huokaisi nainen.
Vanha sananlasku sanoo, että pitää takoa kun rauta on kuumaa. Tarinan kertojana toivon naisen puolesta, ettei rauta olisi vielä tarpeeksi kuuma, koska hän tarvitsee aikaa.
Oliko aika naisen puolella vai kääntyikö se häntä vastaan. Siitä kuulemme ehkä seuraavassa tarinassa. :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aika oli miehen puolella ja naiselle eduksi, sillä mies sai rauhassa tutustua yhteiseen harrastukseen ja naisella oli mahdollisuus opetella kantapään kautta, että hullukin käy viisaaasta, kun pitää suunsa kiinni. Eli: ei äkkihyökkäystä:))
Tarinassa oletetaan, että nainen oli varmasti vapaa. Olikohan mies selvitellyt tätä asiaa? Näyttäisi, että asioihin liittyy miehen puolelta jotakin epävarmuutta. Tai siis molempien puolelta. Aika menee ja tilanteet muuttuvat. Mihin suuntaan-sitä ei tarina kerro...