Kaikille valittajille

sarja, joka tuli korvaamaan Murhasta tuli totta joskus klo 15:n tienoilla (sen Angelan Landsburyn tilalle) on niin yksinkertainen, ainakin ensimmäinen jakso, niin ei varmaan kiinnosta katsoa

Just sopivasti väkivaltaa ja päänpuolittamisia, ettei tule liian lapsellinen fiilis.

Näkökulma se tuokin (kai?). Ei kaikki ole välttämättä valittamista, jos tuo esiin vain niitä ns. faktoja, ilman että sortuu ruikuttamiseen ja ruinaamiseen. Kyseinen sarja ON ammentanut ideansa suhteellisen suoraan Marvel-lehtien sivuilta ja on paketoinut ne "uusissa" kääreissä tv-sarjan muotoon. Varsinkin viimevuosien X-Men megaelokuvat ovat vielä osaltaan korostaneet tätä seikkaa, joten siltä osin myös ne, jotka eivät alkuperäisiä lehtiä ole selailleet, ovat varmasti saattaneet panna asian merkille.

(Triviatietona kerrottakoon sen verran, että kyseisistä X-Meneistä suunniteltiin jo 80- ja 90-luvuilla tv-sarjaversioita moneen otteeseen, mutta aivan kuten mahdollisten leffaversioidenkin osalta, merkittäväksi kompastuskiveksi muodostui kerta kerran jälkeen pilviin kohonneet kustannusarviot, joten hankkeista luovuttiin useiden fanien suureksi harmiksi. Vasta 2000-luvun Marvelbuumin alettua, edes leffaversiot näkivät viimein päivänvalon, mutta ehkä juuri niiden megasuosion myötä mahdollisten sarjaversioiden ajankohtaisuus ei ollutkaan enää niin välttämättömyys. Ehkä siksi Herosin kaltainen sarja sattuikin sopimaan sen verran oivalliseen saumaan, supersankaribuumin jälkiaaltojen harjalle ratsastamaan, että sillä ei ollut enää niin hirveästi väliä, mistä sarjan ideat alkujaan olivat kotoisin, olivat ne sitten räikeän selvät tai sitten ei.)

Rehellisyyden nimissä myönnettäköön, että itse olen lueskellut Marvelmaailman sarjiksia jo vuodesta 1985. Silti seuraan kyllä hyvin sujuvasti Herosia ja ei se ainakaan minua pahemmin riso (myönnetään totta kai se, että taustatarinan ja juonen käänteet ovat kuin vanhalta veteraanilta Chris Claremontilta, mikä väkisinkin saa välillä suupieleni huvittuneeseen virneeseen). Toivon silti, että sarja ei ala sotkeutumaan omaan juonelliseen näppäryyteensä, mistä on alkanut olla havaittavissa jo joitakin merkkejä. Myös aavistuksen verran enemmän draivia saisi sarjassa olla, mutta ehkäpä sitä vielä saattaakin ilmaantua, kun tarina eteenpäin kehittyy. Aika näyttää.

Summa summaarum. Toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Sitten on vielä niitä onnekkaita paskiaisia jotka nauttivat kummastakin.