suomessa on edelleen 117 580 yksinhuoltajaperhettä, jonka yleensä muodostavat äiti ja lapset. yksinhuoltajaperheissä ainoalla huoltajalla ei ole kumppania jakamassa vanhempain- ja hoitovapaita, eikä jakamassa kotitöitä. yh on myös riski työnantajan näkökulmasta jatkuvilla töistä poissaoloillaan ja sairastumisillaan.
http://www.kaleva.fi/plus/juttu704673_page0.htm
miesten ja naisten keskimääräisten palkkaerojen suurin selittävä tekijä on segregaatio sekä vanhempainvapaiden kustannusten epätasainen jakaantuminen. isät kyllä käyttävät omia hoitovapaamahdollisuuksiaan jo yhä lisääntyvästi, vaikkakin parantamisen varaa on asenteissa. mutta suurimmaksi pullonkaulaksi lopulliseen vanhemmuudenkustannusten tasan jakautumiseksi näyttää muodostuvan yh:sta.
asiaan on mielestäni näiltä osin joko mukauduttava tai sitten yh:lle on pakkokeinoin hankittava luotettu mies kumppaniksi, maaseuduiltahan löytyy vielä kunnollisia peräkamarin poikia.
http://www.kaleva.fi/plus/juttu704673_page0.htm
miesten ja naisten keskimääräisten palkkaerojen suurin selittävä tekijä on segregaatio sekä vanhempainvapaiden kustannusten epätasainen jakaantuminen. isät kyllä käyttävät omia hoitovapaamahdollisuuksiaan jo yhä lisääntyvästi, vaikkakin parantamisen varaa on asenteissa. mutta suurimmaksi pullonkaulaksi lopulliseen vanhemmuudenkustannusten tasan jakautumiseksi näyttää muodostuvan yh:sta.
asiaan on mielestäni näiltä osin joko mukauduttava tai sitten yh:lle on pakkokeinoin hankittava luotettu mies kumppaniksi, maaseuduiltahan löytyy vielä kunnollisia peräkamarin poikia.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Olen tarmokkaasti esittänyt yhteishuoltajien vanhempainvapaiden pakkopuolittamista nykyisen näennäisvapaaehtoisuuden sijaan (käytännössä äidin on jäätävä hoitamaan pienipalkkaisempana eli "mitättömämpänä", jotta perheen kokonaishyöty olisi suurin).
Yh-huoltajien tilanteen kohentamiseksi pitäisi säätää laki, joka määrää sen ei-huoltavan osapuolen kustantamaan palkallisten "kotihenkilöiden" sööviksiä kattamaan puolet vanhempainvapaista. Ei kokonaan omalla lompsalla, vaan osallistukoon ei-huoltajan työnantaja leikkiin samalla kustannusvastaavuudella, kuin huoltajan työnantajakin sekä saamaan myös saman julkisen kompensaation.
Ei-huoltajan mahdollista työttömyyttä en nyt viitsi miettiä muuten, kuin että tulkoot maksut julkisesta kukkarosta, mehän olemme tottuneet maksamaan maksunlaistajaisien puolesta.
kelan, ei siis stm:n, tutkimuksen mukaanhan miehet pitävät äitejä parempina lastenhoitajina. mikä johtuu suurelta osin naisten omista ennakkoasenteista. naiset siis omivat lapset itselleen ja haluavat välttämättä käyttää suurimman osan vapaista. kieltämättä miestenkin asenteissa on korjaamisen varaa reilusti, mutta pakkokeinoihin ei voida turvautua tällaisessa asiassa, jonka koko perusta pohjautuu vapaaehtoisuuteen. valinnanmahdollisuuksia tulisikin olla joustavasti, samoin erilaisiin elämän tilanteisiin sopivia kannustimia.
äidin ja isän roolit ja niiden mukaisille työnjaoille on olemassa aivan luonnolliset selitykset, ihmisen toimintaahan ohjaavat hormonit selkeän järjenkäytön lisäksi. biologia menee siis monasti edelle. kilpailuhakuisille miehille työ antaa keskimäärin enemmän tyydytystä ja haastetta, vastaavasti naisilla hormonitoiminta ohjaa vaalimaan kotia ja jälkikasvua. tätäkään realiteettia ei pidä väheksyä, eikä pakolla alkaa muuttamaan.
pm vanhasen mukaan lasten ollessa pieniä, tulisi heitä pyrkiä hoitamaan mahdollisimman paljon kotona. vähintään toisen vanhemmista pitää silloin tinkiä työajastaan, mieluummin tietysti molempien vuorotellen.
tästäkin neutraalista kommentista naispuoliset kansanedustajat löysivät heti naisia syyllistäviä piirteitä.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1475676
Pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ei saa koskaan jäädä vapaaehtoisuuden ja uskon varaan, tarvitaan lakeja ja sopimuksia ja auktorisoituja viranomaisia valvomaan toteutusta. Länsimainen oikeusvaltioidea ei olisi ikipäivinä päässyt kehittymään edes tähän nykyiseen muotoonsa, jos kehitys olisi jätetty uskon-toivon-ja-rakkauden varaan ja muuhun pehmoon rikos-, talous-, sosiaali-, julkis- ym.-oikeusasioissa. Tai vanhojen jäykkien patriarkaalis-uskonnollisten traditioiden varaan ja pölyttyneisiin käsityksiin "luonnollisuudesta". Pitemmälle ehtineet keskustelijat hoksaavat vetäistä "hormoonit" selittäjiksi eriarvoisuudelle, ikäänkuin tieteelliseksi katinkullaksi.
Aivan varmasti äidit luulevat olevansa parempia lastenhoitajia kuin isät, ja saattavat ne ollakin, varsinkin, jos isiä ei päästetä/velvoiteta hoitamaan lapsiaan. En yhtään ihmettele, tämä luulo on vanha kuin taivas ja jatkuu vaan, ellei tilanne muutu. Kun isät ovat olleet alusta alkaen tiiviisti mukana lastensa kaitsennassa synnytysvalmennusta ja synnytyslaitosta myöten, on isien varmuus kyvyistään lähes samaa luokkaa kuin äideillä. Tapauksesta riippuen voi olla parempikin. Et kai kuvittele, että nuoret ensisynnättäjä-äidit kokevat huikeaa itsevarmuutta aloittaessaan sen pienen käärön kanssa? Ihan vaan "luonnostaan", jos ei ole kokemusta vauvanhoidoista.
Ei lapsi sitä paitsi tarvitse ykköstason de luxe-hoitoa 24/7, taatusti kelpaa toiseksi paraskin :). Pääasia on, että haluaa ja osaa ja saa hoitaa.
Vapaaehtoisuus perheensisäisessä työnjaossa saisi mielestäni jäädä siihen, hoitaako isä ja miten hoitaa lapsiaan omalla vanhempainvapaajaksollaan. Jos isä ei hoida, palkatkoon hoitoapua, mutta töissäolosta pitää sakottaa. Muuten ei sp.epäoikeudenmukaisuus tasaannu työmarkkinoilla.
On kokemustakin isänkasvatuksesta, jäin äidittömäksi 4-vuotiaana. Hän kasvatti minua ja minä isää.. se paimensi ihan mahdottomasti.
..uskottavuudelta on pudonnut pohja pois jo ajat sitten minun henkilöarvioinnissani. Se mies on väistelijä, pikkuvilpistelijä, sananvapautta karsastava kabinettitoimija, rohkea kuin leijona heikkoja vastaan ja yhtä mimosamaisen herkkä arvostelulle, kuin Lipponen, muttei uskalla ärähtää samaan tapaan. Möläyttelijä, joka ei tiedä möläyttäneensä.
Suomen seksikkäin :D, mitenkähän hoitaa perskohtaisesti lapsiaan? Puheet ja teot, niissä aina ristiriita poliitikoilla.
myös yrityskouluttaja j. sarasvuon mukaan lapsien kanssa vietetty aika tulee priorisoida työuran edelle.
muistaakseni matti vanhasesta oli viime talvena laaja artikkeli ilta-sanomissa, jossa hänen ex-vaimonsa kehui matin etävanhemman otteita. :)
tietysti nämä ovat siinä mielessä vertailukelvottomia henkilöitä suhteessa matti meikäläisiin, että heidän tulotasollaan ei ole enää tarvetta laskea kotihoitotuen riittävyyttä kuun loppuun.
työssäolosta ei ehkä ole hyvä sakottaa, sen sijaan omien vanhempainvapaiden käytöstä tulisi palkita. stm:n alkuperäisen ehdotuksen mukaanhan isille olisi (väliaikaisesti) maksettu tavallista korkeampaa päivärahaa isyyslomien aikana. tämä positiivinen syrjintä ei kylläkään saanut sitten lopullista hyväksyntää eduskunnassa, joten päivärahan määrä jäi onnettoman pieneksi. mielestäni siis isille, jotka jäävät kotiin hoitamaan pikkulastaan, tulisi näin siirtymävaiheessa maksaa täyttä palkkaa vastaava korvaus.
tässä puhutaan edelleen alle vuoden ikäisistä lapsista vanhempainvapaiden yhteydessä, mutta yleinen tosiasiahan on, että lapselle olisi suuri etu varttua kotihoidossa aina esikouluikäiseksi. monet naiset ovatkin onnistuneesti siirtyneet kokopäivä-äideiksi, ammatillinen pätevyyshän ei kolmen vuoden aikana katoa minnekään. samoin kotivanhemmuuteen voi yhdistää opiskelua omaan tahtiin kiinnostuksen mukaan, joten pidempikin poissaolo työelämästä voi olla laadukasta ja kehittävää aikaa.
sikäli en ole itse keksinyt noita hormoneja selittämään sp:en erilaisuutta. tuossa alempanakin puhutaan miesten ja naisten erilaisista sairastavuuksista. hormonitoiminnoilla on vaikutuksia ihan sydämen sähkön johtuvuuteen, jolloin sinus-solmuke tahdistaa sykettä miehillä ja naisilla hiukan eri tavalla. naisilla yleisempiä ovat ylimääräiset lyönnit ja tykytys. miehillä adrenaliini ja testosteroni pitävät sinänsä sydänlihaksen voimakkaana, korkea kolesteroliarvo sen sijaan on miesten ongelma aiheuttaen sepelvaltimotukoksia. ja akuuttia hoidon tarvetta suhteessa naisten lieviin rytmihäiriöihin.
näin siis fysiologialla voi selittää luontaisia eroja, samoin sp-rooleihin sillä on oma osuutensa.
Valitettavasti vaikkapa ilman naispuolista imettäjää (äitiä tmv.) lapsella oli vielä puolisen vuosisataa sitten huomattavasti heikommat mahdollisuudet selvitä hengissä vaikka isä olisi (yksin) kuinka yrittänyt.
Kyllä sukupuoleen liittyvä hormonitoiminta ohjaa väestötasolla naisen ja miehen keskimääräistä käyttäytymistä, vaikka yksilölliset erot suuria ovatkin ja käyttäytyminen päällekkäistä.
Kyse on biologisesta tosiasiasta eikä jostain "sosiaalisesta konstrukstiosta" vaikka yheteiskuntatieteilijä-feministit haluaisivat muuta asiasta väittää.
silloin kun on puhe väkivaltaisesta käytöksestä.
Valitettavasti miessukupuolella ja hormoneilla on oma osuutensa väkivaltaisessa käyttäytymisessä, jos ei muuten, niin, koska miehet ovat keskimäärin fyysisesti voimakkaampia, jolloin heidän väkivaltansa seuraukset ovat keskimäärin vakavampia.
Kuitenkin vain pieni osa miehistä (ja vielä pienempi osa naisista) on väkivaltaisia ja suurin osa ei ole. Väkivaltaisia on kuitenkin molemmissa sukupuolissa.
Olet jälleen ehdottamassa etuja, jotka riippuvat sukupuolesta. Vastustan jyrkästi. Naiset ja miehet samalle viivalle suhteessa työelämään, sen etuihin ja haittoihin, niiden tekijöiden suhteen, jotka eivät johdu henkilökohtaisista kyvyistä ja ominaisuuksista. Se on ainoa oikeudenmukainen ratkaisu.
Pidän höpäjämisenä sellaista, että lasten olisi oltava kotihoidossa esikouluikään asti, huh. Mitä pumpulissa kasvatettuja (muistammehan nimimerkin Mies vain) epäsosiaalisia pikkukeisareita ja -keisarinnoja te haluatte yhteiskuntaan? Ja kotiäitikö se on se taitava virikkeiden antaja? Jopa minä kaikkoan töissä sellaisesta ruokapöytäseurasta, missä on yksikin tyypillinen kotiäitityyppi raportoimassa ruuanlaitosta ja lasten räkätaudeista ja lomamatkoista, umpioita. Luotettavat vanhemmat ovat äärimmäisen tärkeitä, mutta eivät ne kaikkeen lapsen tarvitsemaan riitä.
Koko lasten "virallinen" hoitoaika (onko se max. 3-vuotiaaksi asti?) puoliksi isän ja äidin kanssa lakisääteisesti, tai sitten ei äitikään saa pitää enempää. That's it.
Kyllä ne hormoonit ja feromonit ja hivenaineet ja flavonoidit ymymym vaikuttavat sukupuolisesti ja monella muulla tavalla ihmiseen, mutta jättäisin ne tasa-arvo- ja työmarkkina-asioiden ulkopuolelle. Ihan totta.
Ei ihminen ole vain biologinen lihaskimppu. Eivät edes eläimet, niistäkin melkoinen osa oppii (tai "oppii") enemmän tai vähemmän. Ihminen on erittäin oppivainen eläin. Ympäristö vaikuttaa painoarvollaan keskimäärin selvästi enemmän, kuin geeniperimä. Tämä selittää mielestäni paljolti myös polemisoituja "kansojen älykkyysvertailuita". Sama ihminen eri virikeympäristössä olisi kovin erilainen ns. kyvyiltään.
Sama koskee sukupuolia. Kun ympäristö odottaa sp.sidonnaista roolikäyttäytymistä, suurin osa taipuu siihen jossain määrin, vaikka salaa kapinoisi. Sitä tarkoitetaan "sosiaalisella konstruktiolla".
Mielestäni yksilölliset erot ovat suurempia, kuin sukupuolien erot, tietenkin biologiseen suvunjatkamiseen liittyvät toiminnot poislukien. Tarkoitit imettämisjutun varmaan huumoriksi? Ok.
Naisten aivoja ja älyllisiä ominaisuuksia väitettiin pitkään suppeammiksi kuin miesten. Slogan meni läpi niin kauan, kuin naisia estettiin opiskelemasta ja esiintymästä perheen ulkopuolella ilman holhoojaa. Teidän "tohtorien" mukaan varmaan naisten aivokapasiteetti on biologisesti kasvanut muutamassa vuosikymmenessä, kun korkeakoulututkintoja suorittaneiden naisten osuus on ylittänyt miesten lukemat, vai? Ota huumorina.
keinovalikoimia laajentamalla, mutta ei valikoidusti pakottamalla.
tuosta lasten kotihoidosta esi- tai varsinaiseen kouluikään asti ollaan laajahkosti myötämielisiä kasvatuspsykologien keskuudessa. arkijärkikin sen sanoo, että pesue pysyy paremmin harmoniassa, kun oma vanhempi on turvaamassa ja pitämässä ohjia hyppysissään. itsekin kasvoin tasa-arvoiseksi perinteisessä pullantuoksuisessa kodissa, missä työnjako ja roolitus oli selvä. :)
se on kyllä totta, että jaettu mallinen perhe on myös tasa-arvoinen, molemmilla vanhemmista on silloin tasapuoliset mahdollisuudet edistää työuraa ja perhe säilyy koossa. kuitenkin pakkolait ja liiallinen yhden perhemallin korostaminen polkee muita perhemuotoja, idealisoimalla ydinperhettä. feministisen näkemyksen mukaan myös naisparien ja yksinhuoltajaäitien perheet ovat ainakin samanarvoisia, vaikka niissä ei olekaan isejä jakamassa vanhempainvapaita eikä kotitöitä. minkä aloituksessanikin toin kait esille. nykymuotoinen perhevapaalaki onkin joustava ja mahdollistaa erilaisissa elämäntilanteissa elävien tasapuolisen kohtelun.
asennetasolla, mitä kelan tutkimus toi esille standpoint-epistemologisella koukulla, biologiset vaikuttimet näyttävät edelleen voimakkaasti ohjaavan arvovalintoja. samoin se, että pojat jo viimeistään peruskoulun yläluokilla joutuvat ottamaan kantaa armeijakysymykseen, ainakin jatko-opintoja ja ammatinvalintaa suunnitellessaan, eriyttää miehet naisista tehokkaasti. asevelvollisuus siis luo ennakkokäsityksiä sp-rooleista, samoin sen taloudelliset vaikutukset jäävät kompensoimatta kokonaan. miehet siis nettosummaisesti häviävät naisille yhteiskunnan hyväksi tekemästään palveluksesta. joten ei ihmekkään, että miehet suosiolla jättävät lasten- ja kodinhoidon ne taidot paremmin omaaville. :))
Tasa-arvo ei toteudu meidän elinaikanamme, jos aina vain "pyritään" ilman tasa-arvoistavaa lainsäädäntöä. Ei laki pakota perheen sisäisen työnjaon tasajakoon, se saa olla yhtä perinteisen epätasapainoinen ja toista osapuolta (kumpikohan se on pullantuoksuineen?) sortava kuin ennenkin, laki- ja sopimusperusteiset vapaat vain olisi puolitettava vanhempien kesken. Eli raamit kuntoon. Siitä se alkaa, jos on alkaakseen.
Kasvatusturvallisuudesta paapomisineen ollaan asiantuntijoiden kesken kovastikin eri mieltä. Eristääkö lapsi maailman pahuudesta ja vaaroista, sulkea arjen väkivaltaa tulvivasta informaatiosta ja missä määrin, varjella arveluttavien leikkikavereiden kontakteilta, kasvattaa tynnyrissä - tai suuressa tynnyrissä - mutta kuitenkin tynnyrissä, viljellä herttaisia illuusioita - ja sitten yhtenä päivänä PAM, on ruvettava selviytymään muiden vertaisten joukossa?
Tehdäänkö siinä itkupilliä vai itsekästä rohmua? Pärjääjää vai vetäytyjää, onko muksu vähitellen kasvanut ymmärtämään muita ja heidän motiivejaan vai onko liisana ihmemaassa? Ainakin minulle olisi tehnyt hyvää olla enemmän muiden ikäisteni kanssa ennen kouluikää, olin tavattoman lapsellinen (kuin jälkeenjäänyt) kohtuuttoman kauan.
Emme pääse yksimielisyyteen, tietenkään, joten eiköhän nämä kannat ole tulleet selviksi meille ja niille, jotka ovat jaksaneet lukaista?
"asevelvollisuus siis luo ennakkokäsityksiä sp-rooleista, samoin sen taloudelliset vaikutukset jäävät kompensoimatta kokonaan. miehet siis nettosummaisesti häviävät naisille yhteiskunnan hyväksi tekemästään palveluksesta. joten ei ihmekkään, että miehet suosiolla jättävät lasten- ja kodinhoidon ne taidot paremmin omaaville."
Hehheh. Asevelvollisuusiässä poikien menetetyt palkkasummat eivät ole kovin kummoisia. Eikös asevelvollisuus kestä alle vuoden, jatko on vapaaehtoista? Moni, varsinkin kouluttamaton, olisi työttömänä joka tapauksessa. En ole armeija-asiantuntija. Sen tiedän, että moni kaveri käy ruodiksen mielellään, on eräänlainen retki tai seikkailu, tapaa mainioita tai outoja tyyppejä ja pääsee kerskumaan kokemuksilla jälkeenpäin. Kertausharjoitukset eivät yleensä tietääkseni vähennä palkkaa. Aseet ovat kuin leluja innokkaille kokeilijoille.
Huvittaa lueskella tänne palstalle vuodatettuja krototiilinkyyneleitä ja uhrausdramatiikkaa "totaaleilta" ja muilta vastaavilta sankareilta. Syytetään hurjina feministejä armeijapakosta, jota pidetään aivan kamalana ja jonka miehet itse ovat säätäneet, mutta naisiin se silti olisi ulotettava, samalla torjutaan jyrkästi oikeudenmukainen ratkaisu: vapaaehtoinen palvelus. Kyllä armeijaanmenijöitä olisi, enenmmän varmasti, kuin puolustusvoimain johto edes oikeastaan haluaisi. Saisivat lisäksi motivoitunutta väkeä, arvokas asia sinänsä.
Naiset sen sijaan ovat säästäneet yhteiskunnan kuluja jäämällä kotiin hoitamaan lapsia (tarhahoito on kalliimpaa), hoitavat omia ja puolison vanhempia tarvittaessa ja hoitavat vielä seniilit puolisonsakin eläkeiässä usein ilman yhteiskunnan panosta. Tätä kaikkea vuosikymmenien ajan. Samaa ei voi sanoa miehistä samassa mittakaavassa. Naiset työskentelevät (usein julkissektorilla) matalilla palkoilla miehiin verrattuna. Laske siitä nettovelat yhteiskunnalle.
puolustusvoimien tarpeellisuudesta ollaan yleisesti, ja henkilökohtaisesti myös, yksimielisiä. armeijan rakennetta tulisi muuttaa nykyajan vaatimuksia täyttäväksi, ammatilliseen suuntaan. vihreillä, jotka ovat siis feministien puolueeksi järjestäytynyt siipi, asevelvollisuutta ollaan puolueohjelman mukaisesti "kehittämässä" valikoivan asevelvollisuuden suuntaan. mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. ainakin itse ymmärrän sen siten, että asevelvollisuuden tulisi kattaa koko ikäluokka, myös naiset, josta sitten motivointuneimmat valittaisiin armeijapalvelukseen.
totaalikieltäytymisestä seuraa suhteettoman kova rangaistus verrattaessa sitä vaikka pahoinpitelyrikoksiin, samoin se vankilatuomio on yksiselitteisesti tasa-arvolain ja sen hengen vastaista, koska sanktio kohdistetaan yhden sukupuolen edustajiin.
nykymuotoisen armeijan sp-eriyttävää vaikutusta ei myöskään voi kiistää. en tiedä, onko naisten vapaaehtoinen tulo kasarmeille muuttanut käytäntöjä, mutta omana aikanani f.e.sillanpään marssilaulun sanat tulivat hyvinkin tutuiksi. siinähän sanotaan mm näin, -" ...ja te äidit ja morsiamet/niin kauan teillä on suojattu LIES/kun on pystyssä ykskin MIES.."
eli armeija omine käytäntöineen viimeistelee asenteita, joiden mukaan miehet hoitavat tärkeitä töitään vaimojen leipoessa kodin lämmössä. ja hoitaessa lapsia. :)
tuosta voin ollakin samaa mieltä, että perhevapaat korvamerkittäisiin molemmille samassa taloudessa asuvalle vanhemmalle eikä toisen vapaita saisi käyttää, kuin erityistilanteessa. vaikka puolison sairastuessa. sekään ei poista sitä tosiasiaa, että äitiysvapaa on lääketieteellisesti perustuva "pakko", mutta periaatteessa ohjaisi molemmat vanhemmat käyttämään omat osuutensa.
omaishoitajat tekevät tärkeää työtä törkeän pienellä korvauksella, mikä lie sitten sukupuolten suhde tuossa? monet miehetkin hoitavat dementoituneita puolisoitaan kotona, samoin aikamiespojat vanhempiaan.
Samaa mieltä monesta. Armeija on tarpeellinen ja totaalien rangaistukset liiallisia. Vapaaehtoinen asepalvelus, jota olen kannattanut varmaan sadassa kommentissa, poistaisi miessukupuolen lakisääteisen sorron (muitahan niitä ei sitten olekaan miehillä).
Siviilipalvelus saisi jatkaa asepalveluksen vaihtoehtona miehille ja naisille, vapaaehtoisena halukkaille. Kyseisen palveluksen tulisi koostua sellaisista tehtävistä, joita kriisitilanteissa pitäisi joka tapauksessa hoitaa "rintamien" takana, ei muunlaista turhaa pakkopullaa.
Saisi Suomi motivoituneen puolustuksen, jota olisi varaa harjoituttaa. Mikäli vuosien saatossa kansalaisten puolustusvalmius vähenisi ja vapaaehtoisista olisi pulaa, on aina mahdollista ottaa asia uudelleen harkintaan. Tai mikä ettei: luotetaan tässäkin maahanmuuttajiin, niinkuin nykyään kaikessa. Haalitaan pitkin Afrikkaa ja Aasiaa matalapalkkaisia miehiä ja naisia Suomen armeijaan, kerrankin olematon suomen kielen taito olisi riittävä, ei kai niitä komentoja kovin monenlaisia ole ;). Ja eikun pikaisen toiminnan joukossa sitten takaisin Afrikkaan ja Aasiaan rauhottamaan omia maanmiehiä ja pelastamaan maannaiset raiskauksilta.
Perhevapaista ollaan joiltain osin yhtä mieltä, sepä kiva.
Omaishoitajien työ on tavattoman tärkeää, julkinen valta suhtautuu siihen anteeksiantamattoman välinpitämättömästi. Otin sp.jakauman esille naisten yhteiskunnallisen nettovelkaväitteen takia, kyllä ne velat tulevat maksetuiksi monin verroin. Sen ohella että tyttäret ja miniät "valikoituvat" huolenpitäjiksi silloinkin, kun pojat ja vävyt voisivat vallan hyvin osallistua, niin vanhenevilla pariskunnilla tavallisimmin on vaimo terveempi ja pitkäikäisempi sinnittelijä ja hoitaa raihnaampaa miestään, ruokkii, putsaa ja passaa.
tehdä kampanja, jossa naisia kehotetaan olemaan lisääntymättä. Naisethan niitä lapsia yksin tekevät ja seurauksista kärsivät.
...Jos kumpikin huoltajista on katsottava yhtä päteviksi huoltajuuteen, tulee huoltajuus myöntää sille, joka on sukupuoleltaan aliedustettuna yksinhuoltajissa.
Tai - kiintiöt käräjäoikeuksiin - ristiriitatilanteissa oikeusistuinten on huolehdittava, että ristiriitatilanteissa huoltajuus määrätään vähintään 40 %:lle kumpaakin sukupuolta.
huomioon myös tulokseen, eli lapsen saamiseen vaikuttavat tekijät. Miehen ruikahdus - Naisen 9kk kestävä raskaus, synnytys ja imetys.
lapsen mielipiteellä pitäisi viimekädessä olla ratkaiseva asema.
Onhan se ainakin teoriassa selvä asia, että yksinhuoltaja on huonommassa asemassa jos työnantaja arvioi mahdollisia poissaoloja huoltajan tai lapsen osalta. Luultavammin kuitenkin on hieman teoreettista ajattelua olettaa että perusperheessä se isä jäisi joka toinen kerta sairasta lasta kaitsemaan - käsi sydämelle, kuka oikeasti uskoo että vahnemmat vuorottelevat lapsen sairasteluissa kotivuoroilla?
Mitä ilmeisemmin työnantaja näin olettaa. Sehän on jo suuri askel omalta osaltaan tasa-arvossa. Näissä yrityksissä ovat siis miehetkin jääneet hoitamaan sairaita lapsia kotiin äidin sijaan. Heillä on selvästi tällaisia kokemuksia koska yksinhuoltajalle kertyy poissaoloja enemmän kuin perinteisen perheen äidille.
Toisaalta olen huomannut meidän yrityksessä ainakin muutaman miehen olevan välillä pois lapsien sairasteluiden vuoksi.
Voitaisiinko tästä säätää laki? Vuorottelua lapsen sairasteluissa. Nyt terveisiä sinne sosiaali- ja terveysministeriöön asian tiimoilta - laki pystyyn ja heti!! Tietenkin heillä on tärkeämpääkin tekemistä tällä hetkellä, kuten rahapeleissä hävittyjen rahojen takaisin maksu. Haluan samanlaisen lain myös osakekauppoihin!