fariseus?
Kirkon kahvilla yksi fariseus kysyi oliko minulla pullo pöydän alla? Vastasi etten juo mutta voin kyllä tarjota hänelle kotimatkalla jos niinku himottaa! Hän ei halunnu ja sit vaan kotiin häppeemään.
Kumpi meistä oli kumpikaan?
Kirkon kahvilla yksi fariseus kysyi oliko minulla pullo pöydän alla? Vastasi etten juo mutta voin kyllä tarjota hänelle kotimatkalla jos niinku himottaa! Hän ei halunnu ja sit vaan kotiin häppeemään.
Kumpi meistä oli kumpikaan?
Vastaukset 13
Vanhimmat
jäädä kotiin ja kuunnella radiosta Piispa Arseni puhui todella viisaasti saarnassaan.
publikaaneille pitäs perustaa oma kirkko tai kappeli. Ei häiritsis fariseuksia ja kunnon pappeja.
Kummassakohan olisi enempi rehellisiä kävijöitä?
Viina aina suomalaista vie.
Ei viina ole mikään mittari byblikaaniudesta. fariseuksia on maailmassa paljon, muttei kirkossa ole niitä
ja onko epäoikeudenmukaista, että fariseuksen kaikki hyvät työt mitätöitiin sen takia, että se oli niistä hetken iloinen...okei sanotaan ylpeä.
Ja publikaani oli saanut tehdä tuhoja vaikka kuinka ja pelastui - yhdellä lauseella.
"Veljet, älkäämme fariseuksen tavoin rukoilko, sillä joka ylentää itsensä, hänet alennetaan. Alentakaamme Jumalan edessä publikaanin tavoin itsemme! Paastotkaamme ja huutakaamme: Jumala, ole meille armollinen."
väärinkäytetty. Ja sen viheliäinen serkku sananlasku "Ylpeys käy lankeemuksen edellä".
Molemmilla on menestyksekkäästi niistetty ihmisten itsetuntoa sukupolvesta toiseen.
Muistan kun lapsena iloiten kerroin jostakin saavutuksestani, sieltä pamahti heti äidiltä: "ylpeys käy lankeemuksen edellä".
Epämääräinen huonommuudentunne ja häpeä jäi jäytämään. Ymmärsin: en ollut hyvä. Oli pahaa ja häpeällistä luulla, että jossain olisin hyvä.
Tämä ajatustapa juurtui varjostamaan elämääni hyvin pitkälle. Ei puhettakaan hienosta karriääristä: "Hyvä jos joku sinunlaisesi töihin huolii..."
Myös suhteissa vastakkaiseen sukupuoleen huono itsetunto on tehnyt paljon hallaa.
Nykyisin kehun itseäni reippaasti, jos katson siihen olevan aihetta. Yritän kehua myös lapsia, mikä kiukettelevien murkkujen kanssa ontuu.
Eihän äitis saavutusta moittinut, vaan asennetta. "Älä ylpisty." Jos kommentti tuli heti tiedottaessasi ensi kertaa yrityksesi onnistumisesta, on se tietysti ikävää. Kun hypätään yli saavutuksesi itseisarvo ja aletaan varoitella seurauksista ihan samantien, voi käydä niinkuin nyt, vuosikaudet on itsetuntosi ollut lytyssä.
Tarinasi ei kerro, miten saavutuksesi vaikutti suhteeseesi muihin. Siitä fariseus on hyvä huono esimerkki. Näitä samanlaisia ylisuuria egoja on ajassamme totisesti ihan riittävästi.
Tee niin murkkujesi kanssa kuin olisit halunnut itsellesi tehtävän :) unohtamatta omaa hyvyyttäsi, kokemuksiasi elämän varrella. Voit varustaa heitä kohtaamaan elämän vastoinkäymiset.
Lopetan yllättävän reagointini Pääsiäistä odotellen: "Herra, joka olet kaikessa hyvä, kunnia olkoon Sinulle!"
että kasvatuksessa NÖYRYYS ja NÖYRYYTTÄMINEN ovat menneent
aivan sekaisin.
Sinunkin tapauksessa äitisi oli pitänyt olla iloinen kanssasi eikä vetää mattoa alta.
Ei noin tehdä ihmisestä nöyrää vaan kasvatetaan ihmisessä häpeää, katkeruutta ja jopa vihaa.
Ja niistähän ei hyvää seuraa.
sanoo nimim. kokemusta on myös
paljon sananlaskuja? Jos, niin...
Jos hän olisi ollut synagoogassa kuulemassa fariseuksen vuodatusta, olisi saattanut tokaista:
Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin!
...kontekstin paremmin.
Esim. Raamattu.uskonkirjat.net
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
Matt.23
Niissä on paljon viisautta, mutta osa heittää kyllä ihan huntturiin. Huvittavaa kyllä, olen itse ruvennut ammentelemaan samaisesta sammiosta perheen nuorison närkästykseksi.
Äitini kasvatusperiaatteissa oli paljon hyvää ja arvostamaani. Huonoa oli hänen uskonsa, että lapset ylpistyvät, jos heitä vähänkään koskaan kehutaan.
Nöyryyden nimellä voidaan nöyryyttää, nöyristellä ja valepuvussa ylpeillä.
Vastaus on tietenkin selvä: te molemmat olitte fariseuksia. Minä olen myös fariseus: olen usein täällä haukkunut muita ja arvostellut heitä synneistään. Tämänkin varmasti kirjoitin siksi, että näyttäisin palstalaisten mielestä nöyremmältä syntini syntiseltä. Tunnen tästä salaa ylpeyttä.
ylimääräinen sana on "syntini". Tämäkin hävettää minua, koska en ole fariseusta yhtään parempi. Häpeän sitä, miten huonolta näytän muiden silmissä ja se kertoo vain ylpeyteni varaan rakentamastani langeennesta luonnosta.