omia kokemuksia

Nuorena miehenä n.25vuotta siten ajattelin lopettaa päiväni, mutta selvää syytä minulla ei ollut, tuli vaan sellainen voimakas tunne, että päätä päiväsi. Se ei kuitenkaan onnistunut, kun sukulaiseni löysi minut ajoissa. kuolema oli kuulemma milleistä kiinni. Niihin aikoihin olin jo kiinnostunut parapsygololiasta ja hypnoosista ym vastaavista. Niihin aikoihin en tiennyt jumalasta muuta kuin olin kuullut jotain puhuttavan kuin myös jeesuksesta. En tiennyt muuustakaan, kuten pahuudesta. Siinä meni vuosia usampia, niinkuin muillakin nuorilla miehillä, tyttöjä vikitellessä ja viihteelläkin tuli käytyä. n.14 vuoden päästä tuli itsarit mieleen aika voimakkaasti taas, tällä kertaa otin kovemmat otteet ja ammuin itseäni kiväärillä rintaan parikin kertaa, jaksoin vielä ladatakkin aseeni uudestaan. Siitäkin selvittiin, enkä vieläkään ymmärtänyt mikä minut piti hengissa. Alkoi ottaan päähän, kun täältä ei päässyt pois. Meni pari vuotta kun aloin näkemään tosi pahoja painajaisia. Uniini tuli jotain sellaisia olentoja mitä en osannut muuten kuvitellakkaan, oli sen verran hullun näköistä porukaa ja ne nauroivat ja ilkkuivat, että kyllä me vielä sinut saadaan. Eihän siinä mitään, kyllähän niihin tottuikin ja yökaudet tappelin niiden kanssa ja tapoinkin yleensä ne kaikki mitä väkivaltaisemmilla tavoilla. Sitten otteet niillä kovenivat, kun alkoivat tulla oikein iholle, mutta en vieläkään pelästynyt. Tätä oli jatkunut useampia kuukausia kun hyökkäyksiä ja vittumaisia ilkkumisia jatkui, niin tuli mieleen että pyydä Jeesus kaveriksisi, eihän siitä varmaan haittaakaan olisi. Niinhän minä aloin rukoilemaan jollain tavalla minkä osasin hiljaa. Tunsin kun huoneessani oli paljon pahoja olentoja ja taas käytiin iholle, niin samalla hetkellä kehoni alkoi värisemään, kuin lämmintä sähköa virtasi päästä alkaen koko ruumiiseen ja sitä jatkui aamuun asti. Silloin minulla valkeni ja kyyneleet tuli silmiin ja tunsin että Jeesus tuli sisälleni, siitä ei voinut erehtyä ja kaikki demonit häipyivät huutaen pois. Sen kokemuksen jälkeen olin varma hyvä ja pahan olemassaolosta. Olen myös joka päivä yhteydessä valoon sen kaikessa kokonaisuudessaan. Muitakin kokemuksia voisin kertoa vaikka vuosia, mutta olihan tässä alkua, uskoo kuka haluaa ja terveen papereilla on aina liikuttu, paitsi eihän itsarin yrittäminen ole kovin tervettä. Minulla jäi se täysin mielestä, tajusin että eihän tämä niin hullumpaa ole ja onhan tämä lahja.