Kuinka monta opintoviikkoa adventistipapin täytyy opiskella Ellen Whiten kirjoituksia ja montako tenttiä on siitä aiheesta?
Advpapin opinnot
vaiettu asia
12231
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Meinaatko salaa nurkantakana lukea valmiiksi?
Siksikö kyselet?
Ei niitä kirjoja noin vain anneta, katsos minun vastaukseni on nyt yhtä viisas ja tarkoituksellinen.
Adventistipappi voi kouluttautua yksinomaan Suomessa eli Helsingin yliopistossa tai Åbo Akademissa. Moni on saanut koulutuksensa Englannissa, Newbold Collegessa. Siellä koulutus nykyisin edustaa valtakunnan normaalia teologista koulutusta. Osa jatkaa USA:ssa, Andrews University'ssä, jossa he suorittavat jatko-opintojaan. Muutamat ovat jatkaneet opintojaan mm. Suomessa tai Ruotsissa. Riippuen ainevalinnoista, välttämättä opiskelijan ei tarvitse näitä Ellen Whiten kirjoituksia suorittaa olenkaan tai paljonkaan. Suomessa (Helsingin yliopistossa tai Åbo Akademissa) niitä ei vaadita ollenkaan! Näin se asia on. Jos jollakin on tarvetta täydentää, niin siitä vaan, mutta pysytäänpä asiassa.
Väitätkö siis, että advaripapin ei tarvitse lukea yhtään Ellen Whiten kirjaa?
Kukaan ei koskaan kysele keneltäkään teologiset opintonsa suorittaneelta, että muistitko lukea Ellen Whiten kirjoituksia. Kukaan ei tiedustele, montako Ellen Whiten kirjaa sinulla on kirjahyllyssäsi. Minä en väitä sitä, että he eivät koskaan lukisi Ellen Whiten kirjoituksia. Sen totean, että koulutuspaikka ratkaisee, kuuluuko Ellen Whiten kirjoituksia koulutukseen tai ei. Halutessaan jatko-opintoja suorittava teologian opiskelija Helsingissä, Åbo Akademissa, Uppsalassa tai muualla, voi kuka tahansa tutkia jotakin teemaa, joka liittyy Ellen Whiten elämään tai kirjallisuuteen.
Edesmennyt pastori Onni Määttänen teki näin Åbo Akademissa ja kirjoitti tutkielman nimeltä "Herran sanansaattaja". Tuo tutkielma on yksi parhaista, ja se kertoo Ellen Whiten elämäntyöstä historiallisten dokumenttien pohjalta.
Häneltä on ilmestynyt toinenkin kirja: Minä uskon, josta otettiin uusi painos hänen kuolemansa jälkeen.
Suosittelen luettavaksi.
läpi. Eli lubenterilla tai korkeintaan approbaturilla. Yhdyskunnan kannalta se saattoi olla siihen aikaan arvokas, mutta ei akateemisena opinnäytteenä. Ongelmana tässä oli se, että tekijä palvoi tutkimuskohdettaan eikä kyennyt tarkastelemaan häntä erehtyväisenä ihmisenä. Niin ikään valikoiva lähteiden käyttö oli eräs puute.
Se on iloinen ja hyvä asia kun nyt adventistipapit ovat hylänneet Ellen Whiten vääränä profeettana : )
valheen isän lapsi.
on oikea profeetta ja hänet hylkäävä adventistipappi on erotettava tehtävästään välittömästi.
Akateemisissa piireissä usein tulee vaikeuksia, jos omaa vahvan tunnesiteen tutkittavaan kohteeseen. Niinpä esim. Uskova_1:llä (sen perusteella mitä ja miten hän on täällä kirjoittanut) saattaisi olla vaikeuksia saada EGW:tä tai adventismia koskevan opinnäytteensä yliopistossa hyväksytyksi. Vastaavasti Jarlaulla, Kolmella enkelillä jne. olisi vaikeuksia.
Tutkittavaa kohdetta valittaessa ei kannata valita sellaista kohdetta, johon on voimakkaat tunnesiteet. Silloin ei pysty tarkastelemaan asiaa eri puolilta. Tämä ei tietenkään koske vain uskovien piirejä. Kovan linjan kommunistin on vaikea tutkia objektiivisesti vaikkapa Leniniä.
Onni Määttänen sai opinnäytteensä valmiiksi 1960-luvun puolivälissä, Ingemar Lindén väitöskirjansa Biblicism, apokalyptik, utopi vuonna 1971 Uppsalassa. Lindén tutkimuksessaan käsittelee myös EGW:tä, mutta sen lisäksi paljon muuta. Kun lukee Määttästä ja Lindéniä rinnakkain, herää kysymys puhuvatko he edes samasta henkilöstä. Niin suuret erot ovat.
Määttäsen opinnäyte oli toki linjassa White-säätiön silloisen kannan kanssa. Mutta säätiö on myöhemmin joutunut muuttamaan kantaansa monessa asiassa, mm. shut door kysymyksessä ja plagiointisyytösten kohdalla.
White-säätiö olisi varmaan antanut laudaturin, mutta Åbo Akademin teologinen tiedekunta aivan jotain muuta. Asia olisi tietenkin tarkistettavissa tiedekunnan vanhoista pöytäkirjoista, jos joku näkee sen vaivan. Tuollaista puhetta aikoinaan kuulin Turun tuomiokirkon seutuvilla.
jokainen lukee niin paljon kuin lukee.
Tietääkö papit edes ketkä olivat Ellenin kaksoissisaren , isosiskon tai isoveljen nimet?
Entä sen että isänsä oli 20-vuotta metodistipastori, joka erotettiin koko perheen kanssa siitä kirkosta, koska asettivat päivämäärän Jeesuksen takaisintulolle pelotellen ihmisiä maailmanlopulla ja keräämällä omaisuutta siten itselleen?
Ellen jatkoi isänsä ja äitinsä perinnettä voitokkaasti!?
Sisarten nimet olivat kaksoissisko Elisabeth, isosisko Sarah ja isoveli Robert...ja kolme sisarta eli lastaan kuolivat nuorena,...
Kaapo