Ei olisi uskonut muutama vuosi

siten tätä. kirjoitti:

Julkisen sektorin rooli
Ratkaisevaa on, mitä julkinen sektori saa verorahoilla aikaan ja miten julkinen sektori onnistuu tukemaan
kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen toiminta- ja menestymisedellytyksiä. Julkisen sektorin toiminta- ja
kilpailukykyä voidaan arvioida sen onnistumisella kestävän kasvun, työllisyyden, turvallisuuden ja elämän
laadun mahdollistamisessa. Tämän teeman tulisi olla lähtökohtana jokaisen julkisen organisaation strate-
giavalinnoissa ja toiminnassa toimialan ja tehtävän mukaan tulkittuna ja sovellettuna.
Moderni ja uusiutuva hyvinvointiyhteiskunta mahdollistaa sosiaalisen ja sivistyksellisen tasa-arvon ja ta-
loudellisen perusturvan kaikille Suomessa asuville ihmisille. Hyvinvointiyhteiskunta edustaa sosiaalista ja
aineetonta pääomaa, joka on välttämätön nykyaikaisen tieto- ja palveluyhteiskunnan häiriöttämälle toimin-
nalle. Suomalaiselle ja pohjoismaiselle sosiaalisen pääoman mallille löytyy silti toimivia vaihtoehtoja.
Myös anglosaksinen malli turvaa vähimmäis toimeentulon, mutta se painottaa talouden tehokkuutta tasa-
arvon kustannuksella. Anglosaksisessa mallissa korostetaan päämääränä lähtökohtien tasa-arvoisuutta.
Meillä on perinteisesti korostettu lopputuloksen tasavertaisuutta, mikä on esimerkiksi tulonjaon ja siihen
vaikuttavan veroprogression osalta johtanut kaikissa pohjoismaissa huomattavasti tasaisempaan tulonja-
koon kuin USA:ssa tai Englannissa.
Sosiaalisen pääoman tai sen puutteen merkityksen havaitsee mahdollisimman kouriintuntuvasti Venäjällä,
jossa taloudella on jatkuvasti suunnattomia vaikeuksia ponnistaa kuiville, huolimatta luonnonrikkauksista
ja avaruusteknologian osaamisesta. Sosiaalisen järjestyksen ja keskinäisen luottamuksen puute vetää jatku-
vasti pohjan pois talouden pitkäjänteiseltä toiminnalta. Tämä kuvastuu hyvin siinä, että Venäjä yhdessä
mm. Ukrainan kanssa arvioidaan kilpailukykyselvityksissä jälkipäähän. Näiden maiden kilpailukykyon-
gelmat juontuvat erityisesti siihen, että oikeusvaltion periaatteet ja oikeusturva eivät toteudu. Tulonjaon
epätasaisuus aiheuttaa sosiaalisia ongelmia, jotka johtavat rikollisuuteen ja turvattomuuteen. Julkinen sek-
tori ei ole kyennyt Venäjällä korjaamaan haittojen perussyitä eikä edes oireita, kun laajan veronkierron
takia ei kerry rahoitusta, vaikka muodolliset veroasteet ovat korkeita.
Sosiaalinen pääoma rakentuu ajatukseen, että luottamus yhteiskuntaan, sosiaaliset verkostot, arvot ja nor-
mit sekä muut sosiaaliset rakenteet tukevat kestävää talouskasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia. Sosiaalinen
pääoma auraa tietä kehitykselle ja ohjaa toimintaa rakentavaan suuntaan. Se kannustaa myös aineettoman
ja inhimillisen pääoman, tiedon ja osaamisen hankkimiseen. Käynnissä oleva tiedon ja tietoverkkojen val-
lankumous korostaa sosiaalisen ja aineettoman pääoman yhteisvaikutusta ja merkitystä tuotannontekijänä.
Aineeton pääoma, sen laatu ja kehittäminen muodostuu haasteeksi julkiselle sektorilla kahdesta näkökul-
masta:
1) julkisen sektorin perustehtävä ja yhteiskunnallinen vastuu kansakunnan (kansalaiset, yritykset ja yhtei-
söt) aineettoman pääoman ja edelleen kilpailukyvyn kehittymisen tukena ja mahdollistajana;
2) julkisen sektorin toimintaorganisaatioiden aineettoman pääoman laatu, kehittäminen ja hyödyntäminen.
Sosiaalinen pääoma saattaa osoittautua kestävimmäksi pääoman lajiksi. Teknologia ja uusi kansainvälinen
työnjako muuttavat eilisen modernit tuotantolaitokset nopeasti kaupallisesti vanhentuneiksi ja vanha tieto
korvautuu yhä nopeammin uudemmalla tiedolla. Vahvat sosiaaliset rakenteet edustavat pysyvyyttä ja anta-
vat muutoksille yhteiskunnallista kestävyyttä.
Suomen kilpailukyvyn yritystoiminnan sijaintipaikkana arvioivat viime kädessä yritykset. Kyse on sekä
ulkomaisten yritysten sijoittumisesta Suomeen että suomalaisten yritysten valinnasta Suomen ja ulkomai-
den välillä, kun ne tekevät investointipäätöksiä. Pidemmän aikavälin kohtalon kysymys on työn ylikorkea
verotus, mahdollisesti myös ylikorkeat välilliset verot. Tähän ongelmaan tepsii vain julkisten tehtävien
entistä tehokkaampi hoito. Julkisen sektorin tehostaminen, tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen,
mikä pitää sisällään myös tulonsiirtojen kannustinjärjestelmät, on ilmeinen etenemistie. Toiminnan tehos-
tamiseen ja järkevöittämiseen löytyy mahdollisuuksia. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusteet
muodostavat jatkossakin merkittävän alustan laadukkaalle, tehokkaalle ja kilpailukykyiselle julkiselle sek-
torille.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä