SAK voisi ostaa Stora Enson tehtaat
http://www.uusisuomi.fi/blogit/katriinaperkkajortikka/sak-voisi-ostaa-stora-enson-tehtaat
Miksi Jouko Ahonen ei toimi?
SDP on oppositiossa, Keskusta ei ole vielä kärsinyt kunnalisvaalitappiota Perussuomalaisille ja Kokoomukselle ja Jouko Ahonen Erkki Vuorenmaan kanssa ajaa länsilinjaa.
Jotta Ahonen kumppaneineen voisi irtautua arjesta ja kuvitella elämää eteenpäin, merkitsisi se Venäjän ja Uruguayn hyväksymistä osaksi omaa arkea.
Toisin sanoen pitäisi hyväksyä ajatus siitä, että osa Suomen tehtaiden kuluttamasta puusta tuotaisiin Suomeen, ei puuna, vaan enenevässä määrin selluloosana.
Toinen este on 1990-luvulla omaksuttu luonnonsuojeluasenne, minkä mukaan metsänhoidon ei tarvitse olla kurinalaista, vaan metsä saa kasvaa sen, minkä kaupunkilaismetsänomistaja haluaa sen kasvavan, koska ei ole pinta-alaverotusta pakottamassa omistajaa pitämässä metsäänsä edes keskinkertaisessa tuotossa. On kyse harvennushakkuiden hinnasta. Enää ei mainosteta edes metsänlannoitusta Kemiran (GrowHow) tyyliin: Markka metsänlannoitukseen antaa kolme takaisin.
Kemijärven selluloosatehtaan ongelma ei ole markkinataloudellinen kannattavuuspula, koska yksikkö on maksanut emoyhtiölle 5 500 000 000 euron Yhdysvaltain tappioihin konserniavustuksia.
Kemijärven tehtaan ongelma on se, että Stora-Enson konsernisuunnitelmatalouden mukaan puuntuonti Venäjältä vähenee ja niin Oulun kuin Veitsiluodonkin tehdas tarvitsee Kemijärven selluloosatehtaan puut Itä-Lapista.
Kyse on siis ajattelutavasta. Loppujen lopuksi ratkaisun tuottaa vain liike-elämästä tuttu rakennemuutos. Ehkä metsätaloudellinen Ruotsi-Suomi eli Stora-Enso pitäisi purkaa.
Ei ole mitenkään ruotsalaisen osingonsaajan, esimerkiki Wallenbergien suvun, etujen mukaista yrittää kehittää jossain Pohjanmeren takaan lähellä Venäjän rajaa ja toisenlaista talousulottuvuutta teollisuutta.
SAK:n ja Suomen valtioneuvoston ongelma ei ole oikeastaan markkinatalous, vaan kyvyttömyys irtautua taloudellisesta Ruotsi-Suomesta ja metsäkartellin luomasta hintajärjestelmästä.
Suomessa voidaan hakkuita tehostaa ja taata ilman Kemijärven selluloosatehtaan lopettamista myös Veitsiluodon ja Oulun tehtaan puunhankinta. Tämä kuitenkin edellyttäisi hallitukselta metsäpolitiikkaa, mitä ei Euroopan unionin sisämarkkinaan, vihreään ja välinpitämättömään metsänhoitoon jne. vedoten ei tarvitse tehdä.
Toinen ongelma on sitten se, että Euroopassa suuryhtiöt ovat päättäneet heikentää aikakauslehtipaperin tarjontaa, minkä puolestaan vaikuttaa valkaistun selluloosan kysyntään.
Ongelmana on siis oikeastaan Euroopan unionin sisämarkkina ja sillä toimivat kartellipäätökset. Kun ongelma on sama kuin Suomen EMU-kriteerien tavoite eli toimiva sisämarkkina, 27 maan kansallisten tuottajakartellien yhdistäminen yhdeksi länsieurooppalaiseksi, ei tietenkään valtio voi tehdä mitään muuta kuin luvata aikuisten päivähoitoa valtion rahoilla kuntoutukseksi jonnekin Kemijärvelle, jonne ei saada uutta teollista työtä ja toimeentuloa.
Kemijärven pitäisi integroitua Keski-Euroopan aikakauslehtimarkkinoiden asemesta maailmantalouteen esimerkiksi Venäjän kautta.
Venäjä haluaa selluloosatehtaita, koska sielläa aiotaan LISÄTÄ päinvastoin kuin Euroopan unionissa, jossa RAJOITETAAN paperintuotantoa.
Olisi täysin mahdollista ajatella, että eteläafrikkalainen Mondi, jolla on Syktyvkarin kolme paperikonetta ja yksi kartonkikone sekä Ilim Groupin kanssa yhteistyöhön Venäjällä ryhtynyt Svetogorskin tehtaan Stora-Enson Kaukopään tehtaiden naapurista ostanut yhdysvaltalainen maailman suurin paperiteollisuuskonserni International Paperi, voisivat ostaa Kemijärven sellutehtaan ja vaikkapa tuoda Venäjältä puun Venäjälle vietävän selluloosan valmistamiseksi. Kemijärven selluloosatehdashan on melkein ilmainen, koska sillä ei ole kuin romun kirjanpitoarvo.
Valtio voisi lopettaa arvottoman keskustelun Stora-Enson kanssa, ostaa Kemijärven selluloosatehtaan vaikka työ- ja elinkeinoministeriölle edelleen Ruukki Oy:lle myytäväksi tai Venäjällä toimiville länsimaisille yhtiöille tai Ilim Groupille myytäväksi.
Kemijärven paikka maailmantaloudessa ei EMU- ja EU:n sisämarkkinaoletuksilla ei ole Suomessa, vaan Venäjällä, osana Venäjän KASVAVAA paperintuotantoa, koska Euroopan unionin sisämarkkinoilla se on Oulun ja Veitsiluodon tehtaiden puunhankinnan vuoksi ylimääräinen eläjä.
Eilen televisiossa omistuspolitiikkaministeri Jyri Häkämiehen voimattomat, visiottomat ja ponnettomat selitykset eivät olleet juurikaan sen ihmeelisempiä kuin liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasin selitykset edeltäjänsä Olli-Pekka Heinosen tueksi siitä, ettei valtioneuvosto missään virallisessa asiakirjassa paljastanut hyväksyneensä kolmen kuukauden valtionbudjetin vienyttä Saksan UMTS-lupahuutokauppaa.
Ei omistuspolitiikka Suomessa ole omistamista, vaan se on omistamisesta luopumiseen johtavaa hallinnointia. Suomen omistajapolitiikkaa voi verrata 1990-luvun Venäjän omaisuuskomiteoiden ja Arsenalin toimintaan, joiden tarkoituksena on omistuksen lakkauttaminen, ei aktiiviomistaminen.
Jos kokoomuslaiset vastustavat kansallista tai kansallishenkistä omistamista, eurohenkisiltä sosialidemokraateilta on kirvonnut ote niin kansallisesta omistamisesta kuin omistamisesta yleensäkin ja keskustalaiset joutuvat esittämään poliittisesti korrektia pörssiomistajaa, ei tietenkään muodostu ajatusta siitä, ettei Suomi voi toimia keskieurooppalaisella hintajärjestelmällä eivätkä Suomen kehitysalueet osana keskieurooppalaista kartellia, koska ovat liian pieniä, syrjäisiä ja liian lähellä Venäjää eläjiksi.
Periaatteessa Euroopan unioni ei tarvitse kuin Suomenlahden pohjoisrannat turvallisuudekseen. Muu osa Suomesta voidaan palauttaa luonnolle luonnonsuojelualueeksi, kunhan aika rientää.
Paperiliitto toimii kumppaninsa paperiteollisuuden ehdoilla eikä yritä kehittää SDP:lle teollisuuspolitiikkaa, koska se on eurososialidemokraattisen ideologian vastaista.
Sosialidemokraattien johto ei ole juurikaan opiskellut ylikoulutusyhteiskunnassa niin paljoa, että sillä olisi sivistyksellistä voimaa irtautua arjesta ja suunnitella Suomen tulevaisuutta.
Ennen oli miehet rautaa, laivat oli puuta hiio-hoi!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Takki
http://www.uusisuomi.fi/blogit/katriinaperkkajortikka/sak-voisi-ostaa-stora-enson-tehtaat
Miksi Jouko Ahonen ei toimi?
SDP on oppositiossa, Keskusta ei ole vielä kärsinyt kunnalisvaalitappiota Perussuomalaisille ja Kokoomukselle ja Jouko Ahonen Erkki Vuorenmaan kanssa ajaa länsilinjaa.
Jotta Ahonen kumppaneineen voisi irtautua arjesta ja kuvitella elämää eteenpäin, merkitsisi se Venäjän ja Uruguayn hyväksymistä osaksi omaa arkea.
Toisin sanoen pitäisi hyväksyä ajatus siitä, että osa Suomen tehtaiden kuluttamasta puusta tuotaisiin Suomeen, ei puuna, vaan enenevässä määrin selluloosana.
Toinen este on 1990-luvulla omaksuttu luonnonsuojeluasenne, minkä mukaan metsänhoidon ei tarvitse olla kurinalaista, vaan metsä saa kasvaa sen, minkä kaupunkilaismetsänomistaja haluaa sen kasvavan, koska ei ole pinta-alaverotusta pakottamassa omistajaa pitämässä metsäänsä edes keskinkertaisessa tuotossa. On kyse harvennushakkuiden hinnasta. Enää ei mainosteta edes metsänlannoitusta Kemiran (GrowHow) tyyliin: Markka metsänlannoitukseen antaa kolme takaisin.
Kemijärven selluloosatehtaan ongelma ei ole markkinataloudellinen kannattavuuspula, koska yksikkö on maksanut emoyhtiölle 5 500 000 000 euron Yhdysvaltain tappioihin konserniavustuksia.
Kemijärven tehtaan ongelma on se, että Stora-Enson konsernisuunnitelmatalouden mukaan puuntuonti Venäjältä vähenee ja niin Oulun kuin Veitsiluodonkin tehdas tarvitsee Kemijärven selluloosatehtaan puut Itä-Lapista.
Kyse on siis ajattelutavasta. Loppujen lopuksi ratkaisun tuottaa vain liike-elämästä tuttu rakennemuutos. Ehkä metsätaloudellinen Ruotsi-Suomi eli Stora-Enso pitäisi purkaa.
Ei ole mitenkään ruotsalaisen osingonsaajan, esimerkiki Wallenbergien suvun, etujen mukaista yrittää kehittää jossain Pohjanmeren takaan lähellä Venäjän rajaa ja toisenlaista talousulottuvuutta teollisuutta.
SAK:n ja Suomen valtioneuvoston ongelma ei ole oikeastaan markkinatalous, vaan kyvyttömyys irtautua taloudellisesta Ruotsi-Suomesta ja metsäkartellin luomasta hintajärjestelmästä.
Suomessa voidaan hakkuita tehostaa ja taata ilman Kemijärven selluloosatehtaan lopettamista myös Veitsiluodon ja Oulun tehtaan puunhankinta. Tämä kuitenkin edellyttäisi hallitukselta metsäpolitiikkaa, mitä ei Euroopan unionin sisämarkkinaan, vihreään ja välinpitämättömään metsänhoitoon jne. vedoten ei tarvitse tehdä.
Toinen ongelma on sitten se, että Euroopassa suuryhtiöt ovat päättäneet heikentää aikakauslehtipaperin tarjontaa, minkä puolestaan vaikuttaa valkaistun selluloosan kysyntään.
Ongelmana on siis oikeastaan Euroopan unionin sisämarkkina ja sillä toimivat kartellipäätökset. Kun ongelma on sama kuin Suomen EMU-kriteerien tavoite eli toimiva sisämarkkina, 27 maan kansallisten tuottajakartellien yhdistäminen yhdeksi länsieurooppalaiseksi, ei tietenkään valtio voi tehdä mitään muuta kuin luvata aikuisten päivähoitoa valtion rahoilla kuntoutukseksi jonnekin Kemijärvelle, jonne ei saada uutta teollista työtä ja toimeentuloa.
Kemijärven pitäisi integroitua Keski-Euroopan aikakauslehtimarkkinoiden asemesta maailmantalouteen esimerkiksi Venäjän kautta.
Venäjä haluaa selluloosatehtaita, koska sielläa aiotaan LISÄTÄ päinvastoin kuin Euroopan unionissa, jossa RAJOITETAAN paperintuotantoa.
Olisi täysin mahdollista ajatella, että eteläafrikkalainen Mondi, jolla on Syktyvkarin kolme paperikonetta ja yksi kartonkikone sekä Ilim Groupin kanssa yhteistyöhön Venäjällä ryhtynyt Svetogorskin tehtaan Stora-Enson Kaukopään tehtaiden naapurista ostanut yhdysvaltalainen maailman suurin paperiteollisuuskonserni International Paperi, voisivat ostaa Kemijärven sellutehtaan ja vaikkapa tuoda Venäjältä puun Venäjälle vietävän selluloosan valmistamiseksi. Kemijärven selluloosatehdashan on melkein ilmainen, koska sillä ei ole kuin romun kirjanpitoarvo.
Valtio voisi lopettaa arvottoman keskustelun Stora-Enson kanssa, ostaa Kemijärven selluloosatehtaan vaikka työ- ja elinkeinoministeriölle edelleen Ruukki Oy:lle myytäväksi tai Venäjällä toimiville länsimaisille yhtiöille tai Ilim Groupille myytäväksi.
Kemijärven paikka maailmantaloudessa ei EMU- ja EU:n sisämarkkinaoletuksilla ei ole Suomessa, vaan Venäjällä, osana Venäjän KASVAVAA paperintuotantoa, koska Euroopan unionin sisämarkkinoilla se on Oulun ja Veitsiluodon tehtaiden puunhankinnan vuoksi ylimääräinen eläjä.
Eilen televisiossa omistuspolitiikkaministeri Jyri Häkämiehen voimattomat, visiottomat ja ponnettomat selitykset eivät olleet juurikaan sen ihmeelisempiä kuin liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasin selitykset edeltäjänsä Olli-Pekka Heinosen tueksi siitä, ettei valtioneuvosto missään virallisessa asiakirjassa paljastanut hyväksyneensä kolmen kuukauden valtionbudjetin vienyttä Saksan UMTS-lupahuutokauppaa.
Ei omistuspolitiikka Suomessa ole omistamista, vaan se on omistamisesta luopumiseen johtavaa hallinnointia. Suomen omistajapolitiikkaa voi verrata 1990-luvun Venäjän omaisuuskomiteoiden ja Arsenalin toimintaan, joiden tarkoituksena on omistuksen lakkauttaminen, ei aktiiviomistaminen.
Jos kokoomuslaiset vastustavat kansallista tai kansallishenkistä omistamista, eurohenkisiltä sosialidemokraateilta on kirvonnut ote niin kansallisesta omistamisesta kuin omistamisesta yleensäkin ja keskustalaiset joutuvat esittämään poliittisesti korrektia pörssiomistajaa, ei tietenkään muodostu ajatusta siitä, ettei Suomi voi toimia keskieurooppalaisella hintajärjestelmällä eivätkä Suomen kehitysalueet osana keskieurooppalaista kartellia, koska ovat liian pieniä, syrjäisiä ja liian lähellä Venäjää eläjiksi.
Periaatteessa Euroopan unioni ei tarvitse kuin Suomenlahden pohjoisrannat turvallisuudekseen. Muu osa Suomesta voidaan palauttaa luonnolle luonnonsuojelualueeksi, kunhan aika rientää.
Paperiliitto toimii kumppaninsa paperiteollisuuden ehdoilla eikä yritä kehittää SDP:lle teollisuuspolitiikkaa, koska se on eurososialidemokraattisen ideologian vastaista.
Sosialidemokraattien johto ei ole juurikaan opiskellut ylikoulutusyhteiskunnassa niin paljoa, että sillä olisi sivistyksellistä voimaa irtautua arjesta ja suunnitella Suomen tulevaisuutta.
Ennen oli miehet rautaa, laivat oli puuta hiio-hoi!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Takki
Vastaukset 1
Vanhimmat
.
.. se on ehdottomasti liian tasokas tälle saitille.
Kiitos kuitenkin. Uskon että moni muu lukija on laillani jo taltioinut jutun kivelleen.
Toive: Julkaise edelleenkin juttujasi myös tällä saitilla, sillä nykyisin vielä löperön valvonnan henkilömuutosten myötä saatta tästä nousta jopa merkittävä mielipidekirjoittelun foorumi. Vetoapua kaivataan, jotan anna palaa.
t. Seppo Hietanen