Lähes kaksi vuosikymmentä se kesti
http://www.uusisuomi.fi/blogit/raimoilaskivi/lahes-kaksi-vuosikymmenta-se-kesti#comment-16288
Helsingin maapulaa voitaisiin tarkastella nimenomaan ilmakuvanäkökulmasta. Ellei mahdollisuutta ole lentokoneeseen tai helikopteriin, kannattaneen tehdä pieni automatka Itä-Helsinkiin ja todeta, että Itä-Helsingissä on runsaasti maata kerrostalo- ja rivitaloasutukselle sopivasti.
Muistaakseni Apu- tai Seuralehdessä joskus 1970- ja 1980-luvulla Helsingin ylipormestarikin, jolla oli lentolupakirja, kävi tätä ihmettelemässä itse lentämällään pienkoneella.
Kyse on oikeastaan siitä, miksei valtio maksa taloussiirtolaisuuden kustannuksia osittain kunnille, jotta ne voisivat kaavoittamalla suostua asukasluvun lisääntymiseen.
Ennakkotapaus muuttovoittokuntien kehitysavusta on olemassa Suvi-Anne Siimeksen ajoilta, kun Vantaan kaupunki sai viemärirahaa valtiolta kunnallistekniikan kehittämiseen. Toisin sanoen ensimmäistä kertaa todettiin virallisesti, että pääkaupunkiseudulle tarvitaan omaa siltarumpurahaa, jotta se ei kieltäytyisi vastaanottamasta taloussiirtolaisia muualta Suomesta.
Kunnalliselle itsehallinnolle ei ole edullista asuttaa suurta määrää taloussiirtolaisia muualta maasta, koska suuret investoinnit vievät kassan vanhojen kuntalaisten palvelemisesta, jotka sentään ovat kunnallisvaaliäänestäjien enemmistö.
Kunnallishallinnolle ei ole myöskään edullista väkimäärän supistaminen, koska silloin puolueiden virkanimittämiä virkamiehiä ja kunnan työntekijöitä joudutaan erottamaan ja keskuskaupunkien virkamiehistö virkavaltavoimallaan saneeraa kehityskuntien ja rajakuntien virkamiehistön, jolloin saneeraus ei ole reilu.
Kun kerran valtiovarainministeriöstä ja kuntien valtionapujärjestelmästä seuraa, että kunnille on edullista vain vanhenemista vastustava hidas väestönkasvu, on tietenkin luonnollista, että kunnat toimivat niin kuin niiden emoyhtiö valtiovarainministeriö edellyttää.
On melko suurta hurskastelua kansanedustajilta kunnanvaltuutettuina syyttää valtiota tilanteesta, koska noin 140 kansanedustajaa on kunnanvaltuutettuja, kunnallisvirkamiehiä tai kuntien työntekijöitä. Asiantuntemusta siis on, mutta suomalaiset joukkotiedotusvälineiden toimittajat hyväksyvät kevytselitykset, joista tulee jonkinlainen urbaanilegenda: kaikki on vain Raimo Sailaksen syytä.
http://www.uusisuomi.fi/blogit/raimoilaskivi/lahes-kaksi-vuosikymmenta-se-kesti#comment-16288
Helsingin maapulaa voitaisiin tarkastella nimenomaan ilmakuvanäkökulmasta. Ellei mahdollisuutta ole lentokoneeseen tai helikopteriin, kannattaneen tehdä pieni automatka Itä-Helsinkiin ja todeta, että Itä-Helsingissä on runsaasti maata kerrostalo- ja rivitaloasutukselle sopivasti.
Muistaakseni Apu- tai Seuralehdessä joskus 1970- ja 1980-luvulla Helsingin ylipormestarikin, jolla oli lentolupakirja, kävi tätä ihmettelemässä itse lentämällään pienkoneella.
Kyse on oikeastaan siitä, miksei valtio maksa taloussiirtolaisuuden kustannuksia osittain kunnille, jotta ne voisivat kaavoittamalla suostua asukasluvun lisääntymiseen.
Ennakkotapaus muuttovoittokuntien kehitysavusta on olemassa Suvi-Anne Siimeksen ajoilta, kun Vantaan kaupunki sai viemärirahaa valtiolta kunnallistekniikan kehittämiseen. Toisin sanoen ensimmäistä kertaa todettiin virallisesti, että pääkaupunkiseudulle tarvitaan omaa siltarumpurahaa, jotta se ei kieltäytyisi vastaanottamasta taloussiirtolaisia muualta Suomesta.
Kunnalliselle itsehallinnolle ei ole edullista asuttaa suurta määrää taloussiirtolaisia muualta maasta, koska suuret investoinnit vievät kassan vanhojen kuntalaisten palvelemisesta, jotka sentään ovat kunnallisvaaliäänestäjien enemmistö.
Kunnallishallinnolle ei ole myöskään edullista väkimäärän supistaminen, koska silloin puolueiden virkanimittämiä virkamiehiä ja kunnan työntekijöitä joudutaan erottamaan ja keskuskaupunkien virkamiehistö virkavaltavoimallaan saneeraa kehityskuntien ja rajakuntien virkamiehistön, jolloin saneeraus ei ole reilu.
Kun kerran valtiovarainministeriöstä ja kuntien valtionapujärjestelmästä seuraa, että kunnille on edullista vain vanhenemista vastustava hidas väestönkasvu, on tietenkin luonnollista, että kunnat toimivat niin kuin niiden emoyhtiö valtiovarainministeriö edellyttää.
On melko suurta hurskastelua kansanedustajilta kunnanvaltuutettuina syyttää valtiota tilanteesta, koska noin 140 kansanedustajaa on kunnanvaltuutettuja, kunnallisvirkamiehiä tai kuntien työntekijöitä. Asiantuntemusta siis on, mutta suomalaiset joukkotiedotusvälineiden toimittajat hyväksyvät kevytselitykset, joista tulee jonkinlainen urbaanilegenda: kaikki on vain Raimo Sailaksen syytä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.