Jääkärimarssin ensiesityksestä tulee kuluneeksi 90 vuotta lauantaina.
Jean Sibeliuksen säveltämä marssi esitettiin ensimmäisen kerran julkisesti Helsingin yliopiston juhlasalissa 19. tammikuuta 1918. Kymmenen päivän kuluttua siitä alkoi kansalaissota.
Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys järjestää marssin ensiesityksen muistokonsertin lauantaina Yliopiston juhlasalissa. Konsertissa esiintyvät Kaartin soittokunta ja Laulu-Miehet.
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö vie kutsukonserttiin valtiovallan tervehdyksen.
Konserttiin on kutsuttu myös muun muassa Puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala, valtioneuvos Riitta Uosukainen, Saksan, Latvian ja Sveitsin suurlähettiläät, Ruotsin lähetystön ministeri sekä Puolustusvoimain entiset komentajat.
STT
Marssi esitettiin ensimmäisen kerran Libaussa 28. marraskuuta 1917 pataljoonan miehistölle tarkoitetussa illanvietossa. Se julkaistiin joulukuussa 1917 kirjoitettuna mieskuorolle ja pianolle ilman mainintaa säveltäjästä ja sanoittajasta. Jääkärien marssin varsinainen kantaesitys oli 19. tammikuuta 1918 Helsingissä, esittäjänään Olof Wallinin johtama Akademiska Sångföreningen. Samana päivänä puhkesivat ensimmäiset taistelut punaisten ja valkoisten välillä Karjalassa, liittyen Pietarista punaisille tuleviin asetoimituksiin.
Muistinvirkistykseksi sanat:
Syvä iskumme on, viha voittamaton,
meill' armoa ei, kotimaata.
Koko onnemme kalpamme kärjessä on,
ei rintamme heltyä saata.
Sotahuutomme hurmaten maalle soi,
mi katkovi kahleitansa.
:,: Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on suomen kansa. :,:
Kun painui päät muun kansan, maan
me jääkärit uskoimme yhä.
Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa, vaan
yks aatos ylpeä, pyhä:
Me nousemme kostona Kullervon,
soma on sodan kohtalot koittaa,
:,: satu uusi nyt Suomessa syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa. :,:
Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa,
yks, suuri on Suomen valta,
sen aatetta ei väkivoimat saa
pois pohjolan taivahan alta,
sen leijonalippua jääkärien
käsivarret jäntevät kantaa
:,: yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa. :,:
Suursuomi haaveita?Kannattaa katsoa kartastamissä on vienan ranta eli vienan meri...:)
Jean Sibeliuksen säveltämä marssi esitettiin ensimmäisen kerran julkisesti Helsingin yliopiston juhlasalissa 19. tammikuuta 1918. Kymmenen päivän kuluttua siitä alkoi kansalaissota.
Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys järjestää marssin ensiesityksen muistokonsertin lauantaina Yliopiston juhlasalissa. Konsertissa esiintyvät Kaartin soittokunta ja Laulu-Miehet.
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö vie kutsukonserttiin valtiovallan tervehdyksen.
Konserttiin on kutsuttu myös muun muassa Puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala, valtioneuvos Riitta Uosukainen, Saksan, Latvian ja Sveitsin suurlähettiläät, Ruotsin lähetystön ministeri sekä Puolustusvoimain entiset komentajat.
STT
Marssi esitettiin ensimmäisen kerran Libaussa 28. marraskuuta 1917 pataljoonan miehistölle tarkoitetussa illanvietossa. Se julkaistiin joulukuussa 1917 kirjoitettuna mieskuorolle ja pianolle ilman mainintaa säveltäjästä ja sanoittajasta. Jääkärien marssin varsinainen kantaesitys oli 19. tammikuuta 1918 Helsingissä, esittäjänään Olof Wallinin johtama Akademiska Sångföreningen. Samana päivänä puhkesivat ensimmäiset taistelut punaisten ja valkoisten välillä Karjalassa, liittyen Pietarista punaisille tuleviin asetoimituksiin.
Muistinvirkistykseksi sanat:
Syvä iskumme on, viha voittamaton,
meill' armoa ei, kotimaata.
Koko onnemme kalpamme kärjessä on,
ei rintamme heltyä saata.
Sotahuutomme hurmaten maalle soi,
mi katkovi kahleitansa.
:,: Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on suomen kansa. :,:
Kun painui päät muun kansan, maan
me jääkärit uskoimme yhä.
Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa, vaan
yks aatos ylpeä, pyhä:
Me nousemme kostona Kullervon,
soma on sodan kohtalot koittaa,
:,: satu uusi nyt Suomessa syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa. :,:
Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa,
yks, suuri on Suomen valta,
sen aatetta ei väkivoimat saa
pois pohjolan taivahan alta,
sen leijonalippua jääkärien
käsivarret jäntevät kantaa
:,: yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa. :,:
Suursuomi haaveita?Kannattaa katsoa kartastamissä on vienan ranta eli vienan meri...:)
Vastaukset 13
Vanhimmat
http://www.nordictravel.ru/fin/ne.html
Tämän laulun henki selittää myös sisällissodan tuntemuksia ja sen juhliminen nyt tässä muodossa kuvaa myös oikeisto-Suomen tunnelmia. Silmitön itsekskeinen uho on ollut Suomen militarisoimisen pohjalla eri onnettomissa historian vaiheissa. Tällaista alkukantaista raivoa ei ennen ollut tavattu Euroopan alueella ja voidaankin sanoa että Suomesta alkoivat tietyt 1900-luvun aatevirtaukset joita ei yleensä käydä frakki päällä kunnioittamaan.
Syvä iskumme on, viha voittamaton,
meill' armoa ei, kotimaata.
Koko onnemme kalpamme kärjessä on,
ei rintamme heltyä saata.
Sotahuutomme hurmaten maalle soi,
mi katkovi kahleitansa.
:,: Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on suomen kansa. :,:
Psykopaattista uhoa ja vihaa.Ei kotimaata viittaa välinpitämättömyyteen kotimaasta eli tässä tapauksessa ilmeisesti Suomesta.Onni kalvan kärjessä viittaa että tappaminen ja sota on elämän tarkoitus.Viittaus uhoon joka ei lopu ennenkuin jokainen ihminen on"vapautunut" ts.kuollut?
Kun painui päät muun kansan, maan
me jääkärit uskoimme yhä.
Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa, vaan
yks aatos ylpeä, pyhä:
Me nousemme kostona Kullervon,
soma on sodan kohtalot koittaa,
:,: satu uusi nyt Suomessa syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa. :,:
Viitaus "satuun" jolla uskotellaan sodan oikeutus eli uholla ei ole todellisuuspohjaa ja todellista vihollista.Kullervon kosto viittaa infantiiliin äitikompleksiin jolla kostetaan heitteillejättö sekä äitiin että isään jotka hylkäsivät.
Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa,
yks, suuri on Suomen valta,
sen aatetta ei väkivoimat saa
pois pohjolan taivahan alta,
sen leijonalippua jääkärien
käsivarret jäntevät kantaa
:,: yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa. :,:
Ei viittausta pohjanmaahan.Sitä ei pidetty mainitsemisen arvoisena.Mikä mahtaa olla se aate josta lauletaan.Yksi aate,kansa, yksi valta?
Sibeliustakin parempi säveltäjä, Toivo Kuula, sävelsi kauniimman, puhtaamman ja ennenkaikkea iskevämmän marssin. Suojeluskuntalainen lahtari, joka ei mitään juovuksissa ymmärtänyt, tappoi Kuulan tämän Sibbe-renkutuksen vuoksi. Suomen kansa menetti todellisen nuoren lupaavan sävel-mestarin!
kansalaissodan teloituksia jääkäreille.Nappi tuli otsaan ravintolan ulkopuolella.Kuula oli "valkoisten" puolella ja siksi murhaa ei koskaan tutkittu.Oli liian häpeällistä Mannerheimille.
Historiankirjoitus valehtelee ja hyssyttelee että "Toivo Kuula menetti henkensä vapaussodan jälkimainingeissa"
Naurettavaa
Toivo Kuulan vaimolle, Almalle, jopa ensin valehdeltiin, että "punikit tappoi".
Tappaja ja hänen tekokaverinsa tunnettiin ja tiedettiin. Mannerheim ei uskaltanut määrätä heitä pidätettäväksi. Muu, jo punaisten tappamiseen iloisesti innostunut oikeuslaitoskaan, ei lotkauttanut korvaansa.
Oli lisäksi ala-arvoisen tökeröä "valkoiselta suomelta", että Kuulan musiikkia pidettiin pimennossa julkisissa esiintymisissä. Hänen kohtalonsa painoi niin yliopistoväkeä, kuin sitä mitätöntä kulttuurisakkia, mitä meillä muka oli 20-, 30-luvulla. Vasta yleisradion lisääntynyt musiikkitarjonta alkoi nostaa Kuulaa esille 40-luvulla.
Olen samaa mieltä, että Toivo Kuula oli jo näyttänyt kansallisen säveltäjäkykynsä. Tulevat vuosikymmenet olisivat noustaneet hänet kansaiväliseen huippuun, jopa johtavaksi hengen jättiläiseksi sekasortoiseen Eurooppaan!
Onko Seppo "sisäsiitto" Lehbo toipunut tampereen käräjäoikeuden pieksäjäisistä ja aloittelee trollaamistaan haaveissa kunnallisvaalit?
Me luultiin poikien kaa että sä olisit loikannut ameriikkaan tekemään Hilarystä törkyblogeja keirebujen piikkiin. Mut voithan sä niitä tampereeltakin käsin tehdä, joo, jos uskallat.
Eiks se tuomari sanonut ettet saa nettiä ropeloida ainakaan vuoteen? vai olikose se lekuri?
on se mahtavaa,, seppo -hullu- lehtonen is bäck!
noniin, kimppuun vaan
go get'em tiger!
http://www.scaryideas.com/print/1633/
saksalaista kansallissosialismia.Hakaristi otettiin suomelta ja keskitysleirit sekä etninen puhdistus.
Marskin ryyppy ala bloody mary!
"saksalaista kansallissosialismia.Hakaristi otettiin suomelta ja keskitysleirit sekä etninen puhdistus.
Marskin ryyppy ala bloody mary! "
Paskaa! Hakaristitunnus on vanha historiallinen symboli, EI natsitunnus. Keskitysleirit keksittiin N:liitossa.
Sellainen jätkä, joka ei kirjoita Suomea isolla alkukirjaimella, muuttakoon pois täältä. Vaikka hevonvitun Venäjälle.
Keskitysleirien varsinainen historia alkoi Yhdysvaltain sisällissodassa (1860–1865) ja Etelä-Amerikan valtioiden itsenäisyyssodista sen jälkeen. Näissä vangitut olivat vihollispuolen vangittuja sotilaita, ja keskitysleirit toimivat nimensä mukaisesti suurina leirimäisinä vankiloina, joihin suuret vankimäärät keskitettiin.
Espanjankielistä termiä reconcentración käytettiin internoinnin yhteydessä ensimmäisen kerran Kuuban kolmannen vapaussodan yhteydessä (1895–1898) kuvernööri Valeriano Weylerin toimesta. Maaseudun väestön siirroilla pyrittiin vähentämään tukea Kuuban vapaustaistelijoille. Sää ja taudit johtivat kuolemiin, joita USA:n lehdistö käytti muokkaamaan mielipidettä Espanjan vastaiseen sotaan.
Vuonna 1899 alkaneessa toisessa buurisodassa britit sovelsivat poltetun maan taktiikkaa buurisisseihin ja siirsivät buuriväestön keskitysleireille estääkseen buurisissien toiminnan. Virallinen syy oli siviilien "suojelu" sisseiltä. Ajatuksen keksi alun perin Lordi Kitchener. Noin 160 000 ihmistä vangittiin, joista 30 000 kuoli.
Nykyisin sanaa käytetään usein propagandistisesti luomaan assosiaatio Natsi-Saksan leireihin, ja samasta syystä määritelmän täyttävät leirit pyritään nimeämään toisin kuten internointileiriksi, työleiriksi, vankileiriksi, pakolaisleiriksi, uudelleenasutusleiriksi, siirtoleiriksi, pidätysleiriksi. Esimerkiksi Suomen keskitysleirien nimi muutettiin lokakuussa 1943 "siirtoleireiksi".
Neuvosto-Venäjällä jo Leninin aikana (1919) laajennettiin tsaarinvallanaikaisia työleirejä (katorga), jotka saivat vuonna 1930 nimen Gulag leirien hallinnosta vastanneen viranomaisen mukaan. Jopa 15 miljoonaa vankia tuomittiin pakkotyöleireille Stalinin hallinnon aikana. Monet kuolivat tauteihin, nälänhätään ja teloituksiin. 1920-luvun lopulla vankileirien saaristossa oli noin 100 000 vankia. Merkittävästi lisävankeja leireille saapui kolmessa aallossa: 1929–1932 maatalouden kollektivisoinnin aikana, 1936–1938 Stalinin puhdistusten aikana ja toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
Wikipedian viisauden mukaan jonkinasteisia keskitysleirejä oli Neuvosto-Venäjällä 1919 alkaen.
Suomessa keskitysleirejä oli kymmeniä 1918.Leireissä kuoli muuamassa kuukaudessa lähes 20 000 ihmistä.
Sotavankileiristä keskitysleirin erottaa seuraava määrite:
Keskitysleiri on paikka, jonne kootaan siviilejä, joiden liikkuvuutta ja kontakteja halutaan rajoittaa. Yleensä leirejä on luotu sotien aikoina, jolloin vihollismaan kansalaiset ja epäluotettavaksi koetut poliittiset ja kansalliset ryhmät on koottu kyseisiin leireihin.
Suomessa leireihin koottiin oman maan kansalaisia ja siviilejä(naisia,lapsia,vanhuksia jotka eivät olleet osallistuneet sotaan)
Näi nollen Suomi oli Euroopassa ensimmäinen maa jossa oli moderneja keskitysleirejä.
Usein o esitetty väite että leirien kuolleisuus johtui espanjantaudista.Tämä ei pidä paikkaansa koska siinä tapauksessa espanjantauti rajoittui hämmstyttävästi vain leireille eikä tarttunut leirin vartijoihin.Flunssakaan ei valitse uhrejaan etnisen taustan tai yhteiskuntaluokan mukaan.
Hakaristi tunnus on vanha historiallinen symboli.Olisiko peräti Intiasta?
Armeijan piirissä sitä ovat käyttäneet Suomi ja Saksa.
Lainaus:
On syytä tehdä eräs asia selväksi suomalaisten käyttämän hakaristin ja natsien hakaristin suhteen jottei synny sekaannuksia:
It´s reasonable to do one thing clear with Finnish Swastika and Nazi Swastika that not any misunderstaning can occur:
1. Hakaristi yleisesti on vanha onnensymboli, joka on vuosisatoja vanha.
1. Swastika generally is centuries old Symbol of Luck.
------------------
2. Suomen ilmavoimat, kuin myös panssarijoukot, käyttivät hakaristiä vuosina 1918-1944. Miksi vuodesta 1918 lähtien? Koska silloin (Suomen sisällissodan aikaan) ruotsalainen kreivi Von Rosen lahjoitti Suomen lailliselle hallitukselle (valkoisille joukoille) lentokoneen, johon hän oli maalauttanut sukunsa symbolin, sinisen hakaristin. Sisällissodan jälkeen Suomen nuori armeija otti sinisen hakaristin ilmavoimiensa tunnukseksi. Myös panssarivaunuissa alettiin käytettiin kyseistä symbolia. Tankeissa hakaristin väri on musta.
2. Finnish air forces as well Finnish tank troops used Swastika 1918-1944. Why since 1918? Because in that time (During Finnish Civil War) Swedish Count Von Rosen donated to Finnish legal government (White troops) a plane where Von Rosen have painted a symbol of his family, Blue Swastika. After The Civil War Finland´s newborn Army used that blue swastika as symbol of Finnish Air Forces. Also Tank troops adopted that new symbol. Tank troops Swastika´s color is black.
------------------
3. Miten suomalainen hakaristi sitten eroaa saksalaisesta? Suomalainen hakaristi on sininen ja se makaa kokonaan yhden sakaran varassa, katso alla olevaa vasemmanpuoleista kuvaa.
Natsihakaristi on musta ja yleensä 45 asteen kulmassa, kuten alla olevasta oikeanpuoleisesta kuvasta näet.
3. How Finnish Swastika then differ from Nazi Swastika? Finnish Swastika is blue and it rest fully on its one "spike", see picture below left.
Nazi Swastika is black and usually in 45 degrees angle as you can see from picture below right.
Maailmanlaajuisesti hakaristi tunnetaan parhaiten natsi-Saksan ja kansallissosialismin tunnuksena. Hitler luonnosteli hakaristilipun vuonna 1919 Saksan kansallissosialistista työväenpuoluetta (tuolloin vielä nimellä Saksan työväenpuolue) varten. Se oli Saksan kansallislippu vuodesta 1935 vuoteen 1945.
Toisen maailmansodan jälkeen hakaristin julkinen esittäminen on ollut rangaistavaa muun muassa Saksassa ja Israelissa juuri sen natsi-Saksaan liittyvän historian vuoksi. Saksa ajaa vuonna 2007 vastaavaa lakia koko Euroopan unionin alueelle.
Hakaristiaiheisia saviastoita on löydetty Pohjois-Mesopotamiassa kukoistaneista Hassunan ja Samarran kulttuurista noin ajalta 5000 eaa.[2] [3][4][5] ja nauhakeraamiselta ajalta Tšekin Bylanysta noin 6000-5000 eaa., ja Egyptistä ajalta 4000-2000 eaa
Ohessa tanskasta löydetty riimu:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fd/Snoldelevsunwheel.jpg/180px-Snoldelevsunwheel.jpg
"Suomessa keskitysleirejä oli kymmeniä 1918.Leireissä kuoli muuamassa kuukaudessa lähes 20 000 ihmistä."
Heti sisällissodan jälkeen Suomen armeija vangitsi tappion kärsineitä punakaartilaisia sotavankileireille noin 75 000, joista noin 12 000 kuoli nälkään ja sairauksiin – osittain maassa jo muutenkin vallinneen puutteen ja elintarvikepulan seurauksena.
"Usein o esitetty väite että leirien kuolleisuus johtui espanjantaudista.Tämä ei pidä paikkaansa koska siinä tapauksessa espanjantauti rajoittui hämmstyttävästi vain leireille eikä tarttunut leirin vartijoihin.Flunssakaan ei valitse uhrejaan etnisen taustan tai yhteiskuntaluokan mukaan."
Niin kutsuttu "espanjantauti", influenssa, levisi leireillä heikkokuntoisten parissa tappaen heitä suurin määrin. Vartijathan olivat hyväkuntoisia ja stressittömiä juuri palautetun järjestyksen vuoksi.
Aikalaiskäsityksen mukaan nälkiintyneet ihmiset olivat alttiimpia taudille, koska heidän vastustuskykynsä oli heikentynyt. Helsingissä pahin aalto koettiin kuitenkin keväällä 1919, jolloin elintarviketilanne oli jo kohentunut. Rajuimmillaan espanjantauti johti niin nopeasti kuolemaan, ettei elimistön proteiinivarastoilla tai niiden puutteella ollut mitään merkitystä puolustautumisessa virusta vastaan.
Piirilääkärit huomasivat, että tauti iski erityisen ankarasti nuoriin ja vahvoihin aikuisiin
Espanjantauti esiintyi muutaman kuukauden väliajoin puhkeavina epidemia-aaltoina. Kevään ja kesän 1918 aalto oli yleisesti lievä, sairastuvuus oli runsasta, mutta kuolleisuus vähäistä. Kesän aalto oli kuitenkin vasta esimakua siitä, mitä seurasi syksyllä. On todennäköistä, että loppukesällä influenssavirus muuntui tappajavirukseksi, joka levisi räjähdyksenomaisesti, ilmaantuen lähes yhtäaikaa kolmessa merkittävässä satamakaupungissa Ranskassa, Yhdysvaltojen itärannikolla ja Afrikan länsirannikolla. Loppuvuoteen 1918 mennessä influenssa oli tavoittanut lähestulkoon kaikki asutut alueet maapallolla säästäen vain joitakin saaria ja syrjäisiä kolkkia. Tämä influenssa-aalto oli todennäköisesti maailman siihenastisen tautihistorian aidoin pandemia. Kolmas aalto vyöryi maailmalla keväällä 1919, ja viimeinen, neljäs aalto, tammi-helmikuussa 1920.
90% vankileirikuolemista(n20 000) tapahtui 1918 touko-syyskuussa jolloin epidemia oli lievä.
Pahin epidemia Suomessa oli 1919- 1920. 1918 syntyvien ja kuolleiden erotus on n 35 000 enemmän kuolleita kuin normaaleina vuosina.Jokin nuo ihmiset kaatoi sinä vuonna mutta ei suinkaan espanjantauti.
Vienan karjalaa siellähän oli tunnetusti suomensukuisia ihmisiä jotka taisteli bolsevikkeja vastaan venäjän vallankumouksen aikaan eli suomen vaikutus piiri katsottiin nuo alueet missä suomea puhuttiin niinkuin puhuttiin ja vielä vähän puhutaan inkerissäkin... heimo veljiä näet.. ja toisek vaikka olen pohjanmaalt niin ei täällä enää ketään kiinnosta punaisten tai valkoisten rikokset ollaan vain onnellisia että saadaan asua omassa itsenäisessä maassa.