Tein tutkimuksen kirkossakäynnin eduista.
Ahkerien kirkossakäyvien lapsista tuli priimuksia, rehtoreita ja tohtoreita! Mutta niinden lapsista, jotka ei käyneet kirkossa duunareita, 'hanslankareita' ja kortistossaolijoita.
Ahkerien kirkossakäyvien lapsista tuli priimuksia, rehtoreita ja tohtoreita! Mutta niinden lapsista, jotka ei käyneet kirkossa duunareita, 'hanslankareita' ja kortistossaolijoita.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Vanhempani eivät olleet kirkossakävijöitä, minusta tuli koulutukseltani insinööri ja katsomukseltani ateisti. Mitäs siihen sanot? Uskonnottomuus on muutenkin paljon yleisempää korkeastikoulutettujen joukossa, joten tutkimuksesi taitaa olla samaa luokkaa kuin raamattu: satua ja haavekuvia kannesta kanteen.
insinöörejä kouluteta ammattikorkeakouluissa ja diplomi-insinööri ole tuon alan akateeminen koulutus? Minusta on hölmöä, jos joku AMK- tai opistoinsinööri luulee olevansa korkeasti koulutettu!
Siihen en ota kantaa onko uskovaisuus tai ateismi yleisempää korkeasti koulutetuilla, koska asiaa ei ole tutkittu.
Maailmassa, jossa lukutaito ei ole läheskään itsestään selvyys, on insinööri korkeasti koulutettu ihminen.
"Siihen en ota kantaa onko uskovaisuus tai ateismi yleisempää korkeasti koulutetuilla, koska asiaa ei ole tutkittu."
Tytti E. Lepistö teki vuonna 2006 gradun Kirkkoon kuuluminen Helsingin osa-alueilla. Tutkimus oli Helsingin seurakuntayhtymän tilaama, joka selittää yllättävät tulokset.
Tutkimuksen mukaan "Tulottomat kuuluvat todennäköisesti siihen kansanosaan, joilla ei ole varaa maksaa kirkollisveroa –olivat he sitten uskossa tai eivät."Liitteenä oleva korrelaatiomatriisi näytti Kirkkoon kuulumisen ja tulottomien osuuksien väliseksi korrelaatioksi –0,010. Selitykseen ei otettu Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ja kirkkoon kuuluvien välistä 0,599 korrelaatiota. Suomeksi sanottuna hyvä koulutus ja kirkkoon kuulumattomuus liittyvät voimakkaasti yhteen, mutta asia ei ole Helsingin seurakuntayhtymän mielestä kertomisen arvoinen!
Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa referoidaan tyypillisiä eroajia. "1980-luvun alussa kirkosta irtaantuneita – sekä kirkkoon ja sen työntekijöihin kielteisesti asennoituvia –oli eniten '31–40-vuotiaissa, avoliitossa olevissa, opiskelijoissa ja korkean koulutuksen saaneissa sekä yli 5 vuotta sitten paikkakunnalle muuttaneissa'. Selkeimpään kirkosta vieraantumiseen liittyivät yleinen aktiivisuus ja harrastustoiminta, vasemmistolaisuus sekä 'tiedotusvälineitten aktiivinen seuraaminen”(Viittaus Ylimäki, Päivi (1983). Kirkosta eronneet Helsingissä. 145 s. Kirkkososiologian pro gradu-työ. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirjasto.).
"Heinon (1988: 33–37) mukaan tyypillinen kirkosta eroaja oli 1980-luvulla suhteellisen nuori mies, joka ei koskaan käynyt kirkossa ja kannatti radikaalia vasemmistopolitiikkaa. Haastattelut paljastivat myös toisen tyypin: suhteellisen nuori mies pääkaupunkiseudulta, jolla oli akateeminen koulutus, johtava asema työelämässä ja samanlaisia arvoja konservatiivisen Kokoomuksen kanssa." (Heino, Harri (1988). Uskonnollisuuden ja kirkollisuuden muutoksia toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa. 66 s. Kirkon tutkimuskeskus, Tampere )
"1990-luvulla kirkosta eroajan ensimmäinen perustyyppi oli Häkkisen (1997: 74) mukaan nuori, ammatillisen koulutuksen saanut, juuri työelämään tullut, vasemmistolaisesti ajatteleva mies. Toinen oppikirjaesimerkki oli “nuori tai keski-ikäinen, akateemisesti koulutettu, oikeistolaisesti ajatteleva mies” ja "Vuonna 1995 puolet kirkosta eronneista oli 20–30-vuotiaita. Opiskelijoita oli muihin ammattiryhmiin verrattuna kaksinkertainen määrä" (Viittaus Häkkinen, Seppo (1997). Kirkon kynnykset. Sitoutuminen ja kirkon jäsenyys. 230 s. Kirjapaja, Helsinki.)
"Työikäisten keskuudessa kirkosta eroamista harkitsevia on eniten työelämän ulkopuolella olevissa. Näihin lasketan sekä opiskelijat että työttömät." (Viittaus Niemelä, Kati (2006). Vieraantunut vai pettynyt? Kirkosta eroamisen syyt Suomenevankelis-luterilaisessa kirkossa. 244 s. Kirkon tutkimuskeskus, Tampere)
Jotenkin tästä tulee mielikuva, että kirkko tietää koulutettujen jättävän kirkon, mutta ei halua kertoa sitä. Paljon mukavampi on sanoa, että työttömillä ei ole varaa kuulua kirkkoon kuin että opiskelijat eroavat kirkosta.
Gradu löytyy https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/3895/kirkkoon.pdf?sequence=1
Korkeakoulutukseksi Suomessa määritellään ammattikorkeakoulututkinnot ja ylioptistotutkinnot.
"Ammattikorkeakoulututkinnot ovat Suomen lain mukaan korkeakoulututkintoja, jotka antavat kelpoisuuden esimerkiksi sellaisiin julkisiin tehtäviin ja virkoihin, joihin on lailla tai asetuksella säädetty kelpoisuusvaatimukseksi alempi korkeakoulututkinto tai korkeakoulututkinto."
Sanoo wikipedia korkeakoulusta. En vaivaudu nyt kaivamaan lainkohtaa finlexistä ellet välttämättä vaadi, mutta uskon että kylä se siellä jossain lukee.
Joten kyllä minä luulen että insinööri on korkeakoulutus, vaikka minun mielipiteeni ei ratkaisekaan, vaan se miten asia laissa määritellään.
Ammattikorkeakoululaki, 1 luku 2 §
"Ammattikorkeakoulujen asema koulutusjärjestelmässä
Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen."
Joten se siitä. AMK-insinööri on korkea koulutus, sanoo Suomen laki. Ei kannata ruveta mussuttamaan asioista joista ei tiedä mitään.
Kuten huomaamme, koulutus ja yleinen kiinnostus maailman menoon (=runsas lehtien lukeminen), ovat omiaan poistamaan taikauskoisuutta.
ihan maalaisjärjellä mietittynäkin. 9 vuotta peruskoulua, 3 vuotta lukiota ja tämän jälkeen ainakin 4 vuotta ammattikorkeata. Yhteensä 16 vuotta opiskeluja. Sitten tähän pisara sydämen sivistystä oli sitten ateisti tai uskovainen niin voidaan puhua jo elämän korkeakoulusta.Vaikka opiskelijoiden tuet on pieniä niin siitä huolimatta olisi hyvä muistaa, että autoasentajat, maanviljelijät, yrittäjät ym. ovat omilla veron maksuillaan mahdollistaneen insinöörin opiskelun.
"Vaikka opiskelijoiden tuet on pieniä niin siitä huolimatta olisi hyvä muistaa, että autoasentajat, maanviljelijät, yrittäjät ym. ovat omilla veron maksuillaan mahdollistaneen insinöörin opiskelun."
Insinöörit ovat vapaamatkustajia, hehän eivät veroja, edes pieniä maksa. Toista se on tukiasilla elävät maanviljelijät.
Luin sen puoleen väliin ja ajan kanssa luen loppuun.
Siihen oli koottu hyvin pitkän aikavälin tietoa. Mulle on sillä käyttöä.
Kiinnitin huomiota yhteen juttuun, vaikka menee nyt ohi aiheen, mutta toisaalta mielenkiintoinen. (alla lainauksena). Mitä tuumit? Mahtaako ne näkyä jotenkin?
"Maahanmuuton seurauksena myös ortodoksien
määrä on lisääntynyt virallisia tilastoja enemmän. Venäjällä ei ole tapana kuulua kirkkoon
rekisteröitynä jäsenenä ja monet Suomeen tulevista ortodokseista noudattavat samaa tapaa
myös tänne muutettuaan (Kääriäinen et al. 2004: 21)."
Vaikka en käy Jumalanpalveluksissa, olen usein kirkolla vähän aikaisemmin, eikä silloin voi olla huomaamatta maahanmuuttujartodokseja. Maahanmuuttuja näkyvät myös kouluissa ja seurakuntien viroissa, jonne halutaan venäjänkielen taitoisia pappeja.
Turun kirkkoherrana on Ion Durac, joka vaimonsa Danielan kanssa on pitänyt äidinkielellään Jumalanpalveluksia 90-luvun puolivälistä alkaen. En ole koskaan ollut paikalla :-)
Tarkoitatko se, että Ortodoksi kirkon toiminnassa on mukana jäseniä, jotka eivät ole rekisteröityneet kirkon jäseniksi ja toimivat kirkossa aktiivina? Voiko tällainen olla pappi? Mietin tässä sitä, että ortodoksien todellista määrää ei taideta Suomessa tietää? Vai miten ne lasketaan? Mitä tuo rekisteröitynyt näissä yhteyksissä mahdollisesti tarkoittaa?
Ortodoksisessa kirkossa toimii paljonkin seurakuntiin kuulumattomia. Tuttavapiiriinikin kuuluu kaksi luterilaista pappia, jotka laulavat (tai ainakin lauloivat 10 vuotta sitten) kirkon kuorossa, säännöllisistä Jumalanpalveluksiin osallistujista useampikin on kirkkon kuulumaton maahanmuuttaja. Ikonipiireissä on paljon luterilaisia.
Pappeus ei poistu vaikka muuttaisi maasta toiseen. Isä Ion saanut Romaniassa pappisvihkimyksen http://www.ortodoksi.net/uutinen/liite/ion_durac.htm
"Mitä tuo rekisteröitynyt näissä yhteyksissä mahdollisesti tarkoittaa?"
Kaikki maahanmuuttajat laitetaan väestörekisteriin. Osa maahanmuuttajista liitty joko luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon. Ortodoksisen kirkon jäsenistä on lähes 10 % vieraskielisiä, mutta luterilaisessa kirkossa on enemmän vieraskielisiä, mutta he hukkuvat suureen joukkoon.
eikös se niin mene että mitä pienempi lahko, sen tiukempi meno?
eivät käyneet kirkossa, ja minusta tuli matemaatikko.
"tutkimus"menetelmäsi ennen kuin alat hutkia.
Tutkimuksissa todettiin että kaikki Jeesukseen uskovat pääsevät taivaaseen.ammatilla ei mitään väliä.kuninkaantyttärenä ihaaaaaaaaaannnnaaaaaaaaa olla!!!!!
Uskonnolle käy valistuksen myötä kuten tupakalle: vain sivistymättömimmät ja tyhmimmät jatkavat siihen turvautumista.
Toinen käy kirkossa, kun ei kestä elämän realiteetteja, toinen panee tupakaksi kun ei kestä hermostuneisuuttaan.
suomenmaassa ei montaa priimusta, rehtoria tai tohtoria olisi, sillä ahkeria kirkossakävijöitä ei liiemmälti ole.