Pohjoimaden maataloustuet

Suhteellisesti eniten maatalous- ja elintarviketuotantoaan tukevat Sveitsi, Norja ja Japani. Ennen jäsenyyttään EU:ssa myös Suomi kuului tähän hyvin korkean tukitason maaryhmään. Sveitsissä maatalouden tuen osuus on 76 prosenttia, Norjassa 71 prosenttia ja Japanissa 69 prosenttia maatalouden tuotannon arvosta.

Korkean tukitason ja suljettujen markkinoiden vuoksi Sveitsin maataloustuotteiden kuluttajahinnat on 141 prosenttia korkeammat kuin hinnat maailmanmarkkinoilla.

Norjassa kotimarkkinoiden hintojen ero maailmanmarkkinahintoihin on EU:n tilaston mukaan 103 prosenttia ja Japanissa 87 prosenttia. EU:ssa ero on 33 prosenttia.

Kuluttajatuki CSE eli maataloustuen osuus kuluttajahinnoista on Sveitsissä keskimäärin 53 prosenttia. Norjassa tuki on EU:n raportin mukaan 50 prosenttia kuluttajahinnoista ja Japanissa 46 prosenttia. EU:ssa keskimääräinen kuluttajatuki on 24 prosenttia.

Sveitsissä maatalouden kokonaistuki henkeä kohti on 695 euroa, kun se EU-maissa on keskimäärin 273 euroa. Norjan henkeä kohti laskettu maatalouden kokonaistuki oli 604 euroa ja Japanin 466 euroa.

EU maksoi maataloustukea asukasta kohti jaettuna 260 euroa ja Yhdysvallat 236 euroa.

Maatalouden subventiot ja markkinoiden tiukka sääntely selittänevät osaltaan sitä, että Sveitsi, Norja ja Japani ovat myös kokonaisuutena kalleimpia teollisuusmaita. Sveitsin kulutuksen hintataso on 34 prosenttia korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin. Samalla korkealla tasolla on Japani. Norjan hintataso on 30 prosenttia korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin.

Jos EU maksaisi suomalaisille viljelijöille yhtä paljon tukea kun vaikkapa saksalaisille,ei sossujen trenkäisi vittuilla joka päivä,montakin kertaa päivässä,asiasta joka ei palvele muita kun sitä joka syö ruokaa