Olemme seurustelleet jätkäkamuni kanssa 4 vuotta ja saman verran olemme harrastaneet seksiä. Olen 20 v. ja kumppanini 21v. Olemme toisillemme ainoat, jonka kanssa olemme harrastaneet seksiä.
Luulen myös, että tulemme olemaan loppuelämämme yhdessä, suhteemme vain on sellainen ja rakastamme toisiamme.
Ongelma onkin sitten makuuhuoneen puolella...poikaystäväni kyllä nauttii seksistä, mutta minä en... Kun harrastimme seksiä ensimmäisen kerran, oli se niin jännittynyttä (teinimeininkiä, i know...) etten pystynyt nauttimaan siitä. Luulin että kyllä se siitä sitten ajanmyötä...mutta enpä vieläkään nauti seksistä...
Ei se minua inhotakkaan, mutta se ei vaan tunnu miltään...Joskus se hetken tuntuu aivan fantastiselta mutta se tunne häviää parissa sekunnissa. Tietysti kumppanini ei tiedä tästä... Olen kuin pitäisin siitä...tiedän, se on väärin. Mutta kuinka voisinkaan sanoa hänelle. Hän ei oikein tiedä kuinka tuottaa minulle nautintoa, enkä minä tiedä, kuinka tuntea sitä. Kyllä hän välillä yrittää, mutta nykyään jää esileikit väliin. Niimph...
Muuten suhteemme on ihana ja hellä, joten vika on kai pohjimmiltaan minussa. Tiedän että hän tekisi mitä pyytäisin mutta kun ei tunnnu missään.
Voisiko tämä johtua jotenkin e-pillereistä. Aloitin ne heti kun aloimme seurustella.
Suhteemme on hyvin rakastava ja tiedän että en ikinä aio luopua hänestä. Kukaan muu ei ikinä saa minua tuntemaan oloani yhtä rakastetuksi ja palvotuksi. Olemme hyvin hellyyden kaipuisia molemmat. Olemme jatkuvasti yhdessä.
Kun en ole seksistä nauttinut, niin enkai sitä voi kaivata. Tai sitten pitää vaan odottaa että asiat selkiintyis.
Mutta vinkit ja neuvot on tervetulleita =)
Ne sellaset että jätä miehes, voi sitte karsia heti alkuun! Koska sitä en aio tehdä ikinä =)
Luulen myös, että tulemme olemaan loppuelämämme yhdessä, suhteemme vain on sellainen ja rakastamme toisiamme.
Ongelma onkin sitten makuuhuoneen puolella...poikaystäväni kyllä nauttii seksistä, mutta minä en... Kun harrastimme seksiä ensimmäisen kerran, oli se niin jännittynyttä (teinimeininkiä, i know...) etten pystynyt nauttimaan siitä. Luulin että kyllä se siitä sitten ajanmyötä...mutta enpä vieläkään nauti seksistä...
Ei se minua inhotakkaan, mutta se ei vaan tunnu miltään...Joskus se hetken tuntuu aivan fantastiselta mutta se tunne häviää parissa sekunnissa. Tietysti kumppanini ei tiedä tästä... Olen kuin pitäisin siitä...tiedän, se on väärin. Mutta kuinka voisinkaan sanoa hänelle. Hän ei oikein tiedä kuinka tuottaa minulle nautintoa, enkä minä tiedä, kuinka tuntea sitä. Kyllä hän välillä yrittää, mutta nykyään jää esileikit väliin. Niimph...
Muuten suhteemme on ihana ja hellä, joten vika on kai pohjimmiltaan minussa. Tiedän että hän tekisi mitä pyytäisin mutta kun ei tunnnu missään.
Voisiko tämä johtua jotenkin e-pillereistä. Aloitin ne heti kun aloimme seurustella.
Suhteemme on hyvin rakastava ja tiedän että en ikinä aio luopua hänestä. Kukaan muu ei ikinä saa minua tuntemaan oloani yhtä rakastetuksi ja palvotuksi. Olemme hyvin hellyyden kaipuisia molemmat. Olemme jatkuvasti yhdessä.
Kun en ole seksistä nauttinut, niin enkai sitä voi kaivata. Tai sitten pitää vaan odottaa että asiat selkiintyis.
Mutta vinkit ja neuvot on tervetulleita =)
Ne sellaset että jätä miehes, voi sitte karsia heti alkuun! Koska sitä en aio tehdä ikinä =)
Vastaukset 10
Vanhimmat
varmaan noi pillerit on eka minkä vaihto kannattaa heti. Elämän laatu kärsii kyllä.
Tällä palstalla on ehkäsypuolella paljon kirjotuksia siitä kun halut häviää joillakin merkeillä, ja toiset taas nostavat haluja.
Mitäs, jos vaikka avaisit sen suusi ja kertoisit mistä sinä pidät!!
Mistä helvetistä se sun poikaystäväs voisi tietää, mikä tuntuu naisesta hyvältä, varsinkin jos sinä olet sen ensimmäinen!
(Pieni varoituksen sananen loppuun; Jos olet tosiaan poikaystäväsi ensimmäinen seksikumppani, voit olla varma, että jossain vaiheessa molempien alkaa varmasti tekemään mieli kokeilla seksiä jonkun toisen kanssa! Minä en ainakaan voisi kuvitella elämääni, jossa olisin kokenut seksiä vain yhden ihmisen kanssa! Kokemuksia täytyy olla molemmilla tasapainoisen ja tyydyttävän seksielämän saavuttamiseksi. En tarkoita nyt pettämistä ja sitä en ole minäkään koskaan harrastanut! Tarkoitan vain kokemuksien keräämistä.)
Kokeillut ryhmäseksiä?
Kokeillut rakastella saman sukupuolen kanssa?
Kokeillut dildoja?
Minisähköshokkeja sukuelimille (turvallisesti)?
Aijai. Jäätkö sinäkin paljosta paitsi? Onko sinulla vieläkään tarpeeksi kokemuksia?
Olen samaa mieltä siinä, että naisen (ja miehen) on kerrottava, mistä pitää, mutta ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella! Seksi paranee vain ajan ja harjoituksen myötä ja uuden kumppanin kohdalla kaikki on aloitettava (ainakin lähes) alusta.
Mutta yksi kysymys: Kuinka monen kanssa olisi rakasteltava, jotta ei jäisi mistään paitsi? Kiitos vastauksesta!
No huh!
Eiköhän jokainen taaplaa tyylillään. Me ollaan oltu naimisissa 13 vuotta ja kumpikin oli kokematon kun alettiin olla yhdessä. Eikä ole kyllä kokemusten puute haitannut pätkääkään - seksi sujuu edelleen hyvin.
Vois melkein luulla, että jos on liikaa kokemuksia, niin sitten ei yksi ihminen enää riitäkään, kun on aina tottunut saamaan kaiken ja parempaa, uutta ja erilaista jne... Ei kiitos mulle ainakaan!
olen siis yli kolmekymppinen ja harrastanut seksiä kahden partnerin kanssa ja en koe jääneeni paitsi mistään. Ensimmäisen mieheni kanssa olin yhdessä 11 vuotta ja hän oli ensimmäinen sänkykumppanini, ja nyt olen uudessa toisessa parisuhteessani, ollut 2 vuotta.
Mutta täytyy sanoa, että nyt seksi parempaa ehkä sen takia koska suhde muutenkin parempi, henkisellä tasolla. Mutta ei naisten tai miesten tarvitse vaihdella seksipartnereitaan että tulisi kokemusta. Jos pari rakastaa toisiaan niin kyllä ne seksi hommat aivan varmasti hoituu kiitettävästi. nykyisellä miehelläni myös ollut 1 ainoa kokemus ennen minua ja olemme saman ikäiset. Tiedoksi, taitaa nämä yhdenillan miehet ja naiset hakeutua aina samanlaisten persoonien kanssa yhteen, kyllä sääliksi käy kun haetaan vain seksikokemuksia, eikä aitoa rakkautta.
Itse en haluaisi löytää rinnalle kymmenien naisten kanssa ollutta miestä, yök koko ajatuskin kuvottaa ..
Vaikutat oikealta ääliöltä, etkä ymmärrä lukemaasi. Sinun käytöstavoillasi kaikki varmaankin onkin noin yksinkertaista, että avataan vaan suuta aina ja joka tilanteessa!
Mutta jos toista oikeasti RAKASTAA, miettii hänen tunteitaan enemmän kuin omiaan.
- Ja minäkin olen havainnut että siitä voi seurata monenlaisia ongelmia.
Tiedän sen sillä itse olen yksi monista saman asian kanssa painiskelevista naisista.
Seksissä ainut nautintoni on nähdä miten rakkaani nauttii.
Ja tämä on paljon yleisempää naisten keskuudessa kuin te miehet edes uskallatte ajatella!
Nainen on luotu ja kasvatettu uhrautujaksi, ei ottajaksi.
Varsinkin suomalaisen naisen helmasynti on aina ollut miehen ja perheen miellyttäminen, oman itsensä sivuuttaminen. Vasta viime aikoina on alkanut kasvaa naisten itsekkyys, siis positiivinen sellainen vaikka miehet eivät sitä aina osaa siltä kannalta nähdä.
Sanoit: "Mistä helvetistä sun poikaystäväs voisi tietää, mikä tuntuu naisesta hyvältä, varsinkin jos sinä olet hänelle ensimmäinen".
Itselläni oli sama tilanne, olimme molemmat ekaa kertaa liikkeellä ja poikaystäväni teki kaikkensa, mutta ei tuntunut missään.
Miten minä olisin osannut häntä neuvoa?
Eihän kukaan mies ollut koskaan tehnyt mitään alapäälleni, joten miten minäkään osaisin neuvoa mitä hänen pitää tehdä?
Vai pitäisikö minun opettaa hänelle muka miten itse masturboin itseäni?
En minä ainakaan halua rakastelun olevan masturbointia! Pitää siinä nyt joku ero olla, samantien voisi muuten olla rakastelematta ja pelkästään masturboida!
Ja tuosta kokemuksesta.. En vähättele kokemuksen merkitystä, mutta jokainen pari joutuu joka tapauksessa tutustumaan erikseen toisiinsa.
Ei se auta yhtään että Mervi ja Maija tykkäsivät siitä, jos nykyinen tyttösi Sanna tykkääkin ihan eri asioista!
Olenpa kuullut paljon negatiivisiakin tarinoita kokeneista, että sitten ikävöidään vanhojen seksipartnereiden temppuja, kun nykyiselle ne eivät maistu jne.. Niitä kun ei osaisi kaivata, jos niitä ei milloinkaan olisi kokenut. Vai mitä?
Naulan kantaan osuit tuossa kokemus-jutussasi!
Ei se kokemus tosiaan paljoa paina, jos nykyinen kumppani ei tykkää samasta!
Vähän kuin harjoittelisi tanssia, vaikka osaisi kaikki valssit ja tangot, ei se paljoa hetkauta jos uusi daami ei olekaan tanssijatyyppiä.
Kuulosti ihanalta tuo kuvaus suhteestanne ja sellaista ei kannata hukata !!! Itse rakastan suuseksiä ja jos kaverisi haluais tehdä sinulle ihanan olon niin hänen kannattaisi ilman muuta kokeilla.G-pistettä kannattaa etsiä YHDESSÄ ja kannatta PUHUA...sano milloin sinusta tuntuu hyvälle...se innostaa myös poikakaveriasi ja nautinto on yhteinen.Pimppi on ihana ja pehmoinen ja kaikkein intiimein paikka naisessa,se vaatii hellyyttä ja huomiota osakseen ja siinä tärkeintä on RAKKAUS...ja sitä teillä on !!!!
Kirjoituksesi oli kaikilta osin kuin minun elämästäni, mutta muutaman vuoden takaa. Siksi rohkenen jakaa omia aatoksiani, jos niistä vaikka olisi jotakin neuvoa...
Minä en ole koskaan kertonut seksiongelmistani poikaystävälleni eli nykyiselle puolisolleni. Syynä on ollut se, että tiedän, että jos kertoisin, hän rakkaudesta yrittäisi kaikkensa, ja seksistä menisi kokonaan ilo - myös häneltä. Orgasmi kun ei tule käskemällä!
Olen toki antanut aina pientä vinkkiä mistä pitäisin, mutta olen vain sanonut, että "se saisi tämän tuntumaan vielä paremmalta", mikä on totta. Seksihän on aina ollut ihanaa - minulle se orgasmi on ollut tavallaan se, kun seksin jälkeen olen saanut käpertyä syliin. Tietysti joskus on jäänyt fyysisestikin paha olo kun on tehnyt mieli mutta täyttymystä ei tule.
Mekin olemme toistemme ensimmäiset, ja minä pidän sitä rikkautena. Vaikka mies on kokematon, niin se ei ole alkuunkaan paha asia. Onhan siinä tilaisuus opettaa mies sängyssä juuri sellaiseksi kuin toivoo. Kokenut mies saattaa sängyssä soveltaa ex-tyttöystävänsä pitämiä seksitemppuja sinuun eikä sinusta tunnu samanlaiset välttämättä yhtään hyvältä (sanoo kokenut ystävättäreni).
Minun tilanteeni on se, että kuuden vuoden orgasmittoman seksielämän jälkeen olen vihdoinkin alkanut nauttia seksistä. Mitään uutta emme ole keksineet, vaan aika on yksinkertaisesti tehnyt tehtävänsä.
Aluksi en osannut vaatia itselleni nautintoa, koska suhteen alkuhuumassa halusin miellyttää häntä ja hänen nautintonsa oli tärkein. Minä en tuntenut fyysisesti mitään.
Sitten tuli sellainen inhottava vaihe, että olin vihainen siitä, että hän sai ja minä en, ja ostin uhmakkaasti kotiin seksileluja ja muuta rekvisiittaa. Eivätpä nekään auttaneet.
Tämän jälkeen tuli välinpitämättömyys. Tein aloitteita seksiin vaikka minua ei edes huvittanut, kun tiesin, että hän pitää silti siitä.
Sitten tuon viimeisen vaiheen aikana, kun en edes enää yrittänyt nauttia seksistä, ehdin ajattelemaan asioita ja tarkastelemaan niitä "ulkopuolelta". Tajusin, miten paljon hän minua rakastaa ja haluaa ja kuinka mutkatonta kaikki hänelle on. Jollakin tavalla aloin nähdä miten surkeasti olen itse suhtautunut seksiin - se on ollut joko tapa miellyttää toista tai epätoivoista orgasmijahtia - eikä ihanaa läheisyyttä toisen ihmisen kanssa. Voisiko sanoa, että seksi alkoi maistua, kun tietyt suorituspaineet putosi pois?
Ja mikä kaikista kummallisinta, niin aloin nauttia aivan tavallisesta mutkattomasta seksistä kaikista eniten - seksilelut ovat jääneet nurkkaan keräämään pölyä, koska ne eivät ole mitään oikean ihmisen rinnalla! Vaikka alunperin ostin ne jos ne tuntuisivat paremmalta...
Minäkään en tuntenut fyysisesti moneen vuoteen mitään ja mietin pahoina päivinä, että onkohan miehellä liian pieni ja olisiko joku toinen ehkä parempi, mutta nyt voin sanoa, että kyllä se oma mies tuntuu ja taivaalliselta, kun on vaan on murehtimatta turhia! Usko tai älä.
Mutta sen voin kokemuksesta sanoa, että nyt jos koetat rakastelun aikana olla murehtimatta turhia niin sekin menee yrittämiseksi ja seksi ei taatusti maistu miltään.. Ehkä on paras vaan antaa ajan kulua jos suhde on muuten kunnossa!
Ps. Jos sinua ei koskaan HALUTA, niin e-pillerit kannattaisi ehkä vaihtaa, mutta jos haluat seksiä mutta et vaan nauti siitä, niin mieti tuota mitä kirjoitin yllä.
Poikakaverini kanssa pari ensimmäistä vuotta oli seksin suhteen juuri samanlaista - hän nautti ja minä en. Mutta sitten muutimme yhteiseen kotiin ja minä kerroin hänelle että en ole saanut kertaakaan orgasmia. Poikakeverini kanssa alettiin sitten miettiin ongelmaan ratkaisua ja harjoteltiin ja harjoteltiin. Ja nykyään seksi on tosi mahtavaa. Jos en ehdi saada ennen kuin hän saa, niin kyllä hän hoitaa homman vaikka käsin. Kannattaa puhua...