Tekstin tulkinta

olevan käyttäytymisohje naisille, jotka häiritsevästi syventyvät "juoruiluun" missä tahansa kokoontumisessa ja näin häiritsevät sitä asiaa/toimintaa, mihin on kokoonnuttu. Tästä on hyvä esimerkki nykyisinkin esim. ortodoksissa kirkoissa, kun palveluksiin osallistuvat - valitettavasti useimmiten venäläiset - naiset rupattelevat keskenään opetuspuheen tai ihan minkä muun aikana, puhuvat kännykkään jne.
En ole koskaan tulkinnut ko. tekstiä niin, että se kieltäisi naisia osallistumasta yhdenvertaisina kirkon toimintaan, tosin en tarkoita naispappeutta, siitähän on Pyhässä Raamatussa aivan eri kohta, jossa selvitetään, miten temppeli ja sen palvelukset tulee rakentaa ja toimittaa. Jumalahan on itse antanut ohjeet kaikesta tästä ja asettanut pappeuden.
Tämä mielipiteeni perustan sille omalle kokemukselleni arvostuksesta omalle toiminnalleni seurakunnassani - olen siis nainen!
Mitä tarkoitetaan "seurakunnan kokouksella"? Se ei välttämättä ole aina Jumalanpalvelus, vaan muu kokoontuminen, jossa opetetaan, puhutaan seurakunnan yhteisistä asioista jne. Seurakuntien - ja koko kirkkokunnan - hallintoon kuuluu myös naisia, joten ortodoksisessa kirkossa myös naiset saavat puhua, pappeuteen he eivät kuulu. Alttariin voidaan siunata myös naisia tekemään erilaisia tehtäviä, ei tosin palvelusten aikana, ja se on mielestäni ihan järjestyksessä oleva asia.

tulkinnan luulisi olevan kaikille aivan selvä. I:ssä Korinttolaiskirjeessähän puututaan seurakunnassa esiintyneisiin järjestyshäiriöihin.

Korinton naisilla oli tapana puhella keskenään saarnan aikana ja kysellä toisiltaan tai aviomiehiltään kaikenlaista joko asiatonta tai asiaan kuuluvaa. Pyhä Paavali kielsi tämän ja käski naisia olemaan vaiti ja kysellä vasta kotonaan miehiltään. Apostoli ei siis tuominnut naisten tiedonhalua, vaan kehotti heitä vain säilyttämään järjestyksen.

Naisten ääni ei kokonaan puuttunut varhaiskristillisistä jumalanpalveluksista, sillä samassa kirjeessä edellä P. apostoli kehottaa rukousten lukijoina ja puhujina (profetoijina) toimivia naisia esiintymään säädyllisesti ja peittämään päänsä I Kor 11:5.

Uskonnollisilla tavoilla ja tulkinnoilla on monta ulottuvuutta ja yksi niistä on kulttuurisidonnaisuus. Mieti, milloin esimerkkisi teksti on kirjoitettu, mikä silloin oli naisen asema yhteiskunnassa ja perheessä, niin ymmärrät, miksi silloin on näin kirjoitettu. Monet asiat ovat ihmiskunnan kehityksen rattaissa muuttuneet. Ortodoksisuudessa monet tavat ja rituaalit ovat edelleen samoja kuin alkuseurakunnassa, mikä on sen vahvuus, ne sitovat meidät siihen aikaan ja ovat tukena. Hengellinen sanoma ja sen ydin on ja pysyy aina samana. Jumala rakastaa luomakuntaansa. Hän loi ihmisen omaksi kuvakseen -rakasta siis lähimmäistäsi niinkuin itseäsi - näe hänessä Jumalan kuva, koska se siellä on meissä kaikissa. Ja sehän se vaikeaa onkin, miten rakastaa väärintekijää, vaikkapa pedofiilia. Häntä ei tule jätää rankaisematta teostaan, mutta kuitenkin on yritettävä ymmärtää, että jokin hänen elämässään on pahasti mennyt pieleen, ja siitä johtuu hänen pahuutensa, yleensä toisten ihmisten teoista. Meidän on rukoilta näiden ihmisten puolesta, heidän pelastuksensa puolesta.
Kristuskin rukoili ristillään kaikkien, myös väärintekijöiden puolesta, että Taivaallinen Isä antaisi heille anteeksi, sillä hei eivät tiedä, mitä he tekevät...