Löysin Aune Greggaksen (ETRA-liitto ry) kokoaman ”Viini Raamatussa” kirjasen ja kirjoitin siitä joitakin ajatuksia. Olkoon Aunen toive myös meidän toiveemme: ”Toivoisin kirjasen innostavan jokaista kristittyä valitsemaan päihteettömän elämäntavan ja myös toimimaan niin, että päihteiden käytön tarve omassa yhteiskunnassamme vähenee.”
VIINI RAAMATUSSA
Raamatun kirjoittamisen aikana sanan viini merkitys oli toinen kuin nykyään. Se sisälsi kaikki viinirypäleistä tehdyt juomat rypäletuoremehusta luonnollisen käymisen kautta käyneisiin viineihin. Väkeviä viinejä ei Raamatun aikana tunnettu lainkaan, elleivät sellaisia olleet Babylonin viinit.
VIINI KUULUI JUUTALAISEEN PERINTEESEEN:
Viini oli olennainen osa juutalaista perinnettä. Se oli osoitus Jumalan siunauksesta. Juutalaiselle perheelle leipä ja viini olivat vertauskuva Jumalan luomisvoimasta. Aivan samalla tavalla kuin Jumala kasvatti viljan, hän kasvatti myös hedelmät. Viljasta saatiin leipää, hedelmistä juomaa. Viini ei ollut heille päihtymyksen vertauskuva. Se oli heille Jumalan siunauksen vertauskuva, Jumalan heitä varten kasvattamista hedelmistä saatava juoma, joka virkisti ja poisti janon.
Raamatussa viinistä käytetyt nimitykset:
Raamatussa on useita viiniä merkitseviä sanoja. Näitä ovat jajin, oinos, khamar, khemer, tirosh, asis, gleukos, sobhe, shemarim, mesek, mezeg, mimsak, ashisha ja shekar.
SEKÄ ALKOHOLITON ETTÄ ALKOHOLIPITOINEN
Jajin (hebr.), oinos (kreikk.)
Yleisin viinirypäileistä puristetun juoman nimitys Raamatussa on jajin, joka esiintyy Vanhassa testamentissa n.140 kertaa. Sitä vastaava kreikankielinen nimitys on oinos. Se esiintyy Uudessa Testamentissa 32 kertaa.
Sanat jajin ja oinos olivat yleisnimityksiä, joita voitiin käyttää sekä rypäletuoremehusta, rypäletäysmehusta ja rypälemehusta että alkoholipitoisesta ja alkoholittomasta viinistä.
Jajin johtunee sanasta javan, vaahdota, kuohua, ja merkitsee siis rypäleen puserrettua mehua sellaisena kuin se kuohuu polkijainsa jalkojen alla. Jajin sanaa käytetään rypäleen mehusta sen kaikissa vaiheissa käymättömästä käyneeseen. Rypälemehun lisäksi se voi merkitä vielä pusertamattomia rypäleitä (Jes.16:10, rypäleitä; Jer.40:10, viinirypäleitä; Jer.40:12 viinisato; Jer.48:33 viininpolkijain; Ps.104:15 kasvatat viinin; Neh.13:15 rypäleitä).
Myös kreikankielinen viiniä merkitsevä sana oinos sisältää alkoholittoman päihdyttämättömän viinin merkityksen. Se käy ilmi Vanhan Testamentin kreikankielisestä Septuaginta-käännöksestä. Siinä on jajin-sanan lisäksi hepreankielinen päihdyttämätöntä viiniä merkitsevä tirosh käännetty 33 kertaa sanalla oinos.
Päihdyttävä merkitys sanalla jajin, oinos on esim. Job.32:19 täynnä nuorta viiniä, Jer.23:9 viinistä horjahtelee; Sananl.23:31 älä katsele viinin hehkuvaa punaa.
Khemer, khamar (hebr.)
Samanlainen yleisnimitys kuin jajin ja oinos olivat myös khemer ja khamar. Ne löytyvät Raamatusta 9 kertaa. Sana sisältää myös hapanviinin, etikan merkityksen. Sanat khemer ja khamar johtuvat sanasta käydä (khamar) Dan.5:1-4 (Belsassarin pidot) se merkitsee päihdyttävää juomaa; 1 Sam.25:37 (Naabal) ja 1 Moos.9:24 (Nooa) juopumusta; 4 Moos.6:3 etikkaa; Esra 7:22 tärkeää ravintoainetta.
ALKOHOLITON
Tirosh, asis (hebr.), gleukos (kreikk.)
Yksinomaan käymättömiä viinejä merkitsevät heprealaiset sanat tirosh ja asis sekä kreikankielinen gleukos. Sana tirosh esiintyy Raamatussa 38 kertaa, asis viisi kertaa ja gleukos yhden kerran. Sana tirosh esiintyy Raamatussa 38 kertaa. Se johtunee sanasta jarash, omistaa, ja merkitsee oikeastaan ”tulo, saalis, työn ja vaivannäön palkka ja hedelmä”. Sitä käytetään monessa paikassa itse viinisadosta (5 Moos.14:23 viljanne, viininne ja öljynne kymmenykset; Neh.10:38 ensihedelmistä, viinistä ja öljystä), siitä mikä kootaan ( 5 Moos.11:14 viljanne, viininne ja öljynne; Joel 1:10 sato on tuhottu, viini kuivunut, öljy ehtynyt) tai poljetaan kuurnassa (Miika 6:15 poljet rypäleitä, mutta et saa viiniä) sekä rypäleessä olevasta mehusta (Jes.65:8 viinirypäleet ovat mehukkaita). Ainoastaan Hoos. 4:11 sitä käytetään aivan kuin päihdyttävänä: Huoruus ja viini vievät kansalta järjen”. Ehkä siinä oli kysymys koko elämän keskittymisestä hyvän viinisadon saamiseen (Hoos.7:14).
Asis johtuu sanasta asas, rikkipolkea, ja se merkitsee polkemalla irrotettua, käymätöntä rypäletuoremehua. Sen tähden asis (5 kertaa) ja gleukos (1 kerta) merkitsevät nuorta, vielä käymätöntä makeaa viiniä (asis, Joel 1:5; 3:18; Aamos 9:13; Jes. 49:26; gleukos Ap.t.2:13).
Ap.t.2:13:ssa oleva syytös, että opetuslapset olisivat sitä runsaasti juotuaan päihtyneet, ei välttämättä osoita sen olleen päihdyttävää.
MERKITYKSELTÄÄN EPÄSELVÄ
Sobhe (hepr.) mainitaan Raamatussa vain kolme kertaa (mm. Jes.1:22). Todennäköisimmin sillä on tarkoitettu kiehautettua viiniä.
Shemarim esiintyy VT:ssa viisi kertaa (mm.Jes.25:6). Sitä pidetään siivilöimättömänä hiivain päällä maanneena viininä.
Mesek, mezeg, mimsak (hebr.) käytetään Raamatussa neljä kertaa (mm.Sananl.23:30 ja Jes.65:11). Todennäköinen merkitys on vedellä sekoitettu, laimennettu (masak) viini.
Ashisha (hepr.), kokoonpuserretuista hedelmistä, rypäleistä tai rusinoista valmistettu rypäle- tai rusinakakku, hunajaleipä (Laul. l.2:5).
PÄIHDYTTÄVÄT PALMU- JA OHRAVIINIT
Shekar (hepr.)
Päihdyttävistä palmu- ja ohraviineistä käytettiin nimeä shekar. Se mainitaan Raamatussa 23 kertaa. Uudessa käännöksessä se on usein käännetty olueksi. Vanhemmissa käännöksissä enimmäkseen sanaparilla väkevä juoma, tosin siinä voi olla alkoholia korkeintaan 14-16 tilavuusprosenttia. Tislaustaitoa ei vielä silloin ollut opittu. Se opittiin vasta 9. vuosisadalla jKr.
Raamatussa tätä päihdyttäväksi tarkoitettua juomaa ei hyväksytä. 5. Moos. 14:26 mainitaan tosin, että kymmenysrahoilla voi ostaa viiniä tai olutta (shekar). Tekstissä käytetty viini-sana (tirosh) ei kuitenkaan ole käynyt vaan käymätön viini. Shekar saattoi siis jajin- ja oinos-sanojen tavoin merkitä sekä alkoholitonta että alkoholipitoista juomaa.
Shekarin tärkein ominaisuus ei ollut väkevyys vaan makeus. Vaikka palmupuun paljon sokeria sisältävä mahla alkoi käydä nopeasti, siihen jäi käyneenäkin paljon makeutta.
Raamatun aikana alkoholipitoisuus ei siis ollut viinin olennainen ominaisuus. Itse asiassa juutalaisen käsityksen mukaan hyvä viini turmeltui sen käydessä. Paras viini ortodoksijuutalaisen tradition mukaan on vielä nykyäänkin käymätön makea viini, jossa olevia sokereita käyminen ei ole muuttanut alkoholiksi ja jota voisi nimittää ennemmin rypäletuoremehuksi.
Leivän ja viinin runsaus oli juutalaisille osoitus Jumalan siunauksesta, Jumalan heille antamasta lahjasta. Esim. 1 Moos. 27:28; 5 Moos.11:14; 4 Moos.18:12
Jos taas Jumalan kirous kohtaisi Jumalan kansaa, näkemästään vaivannäöstä huolimatta viinitarhat eivät antaisi sille satoaan. Esim. 5 Moos.28:39; Hoosea 2:10,11; Valitusv.2:11,12.
VIINI JEESUKSEN ELÄMÄSSÄ
Viini kuului asiaan myös Uuden testamentin aikana. Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko oli Kaanan häissä tehty viini (Joh.2:1-12). Hän osallistui juhla-aterioille, joilla tarjoiltiin viiniä (Matt. 11:18,19). Hän käytti viiniä ja viinileilejä vertauksissaan (Mark.2:22; Luuk.5:37,38). Jeesus jopa vertasi itseään viinipuuhun ja opetuslapsiaan hedelmää tuottaviin viinipuun oksiin (Joh.15:1-4, vrt. Jes.5:1-7). Leipä ja viini kuuluivat myös viimeiseen ehtoolliseen. Paavalin mukaan Jeesus vertasi ehtoollismaljaa uuteen liittoon (1 Kor.11:25). Viini kuvasi hänen vertaan. Samasta yhteydestä käy ilmi, että ehtoollista tultaisiin viettämään Herran tulemukseen asti ( 1 Kor.11:26). Jeesuksen mukaan hän joisi viiniä (viiniköynnöksen antia) myös Jumalan valtakunnassa (Matt.26:29).
VIINIKÖYNNÖKSEN ANTI
Jeesus käytti viimeisellä ehtoollisella sanontaa ”viiniköynnöksen anti” (gennema tes ampelou) puhuessaan juomasta, jota hän joisi isänsä valtakunnassa..
Sanontaa ”viiniköynnöksen anti” käytettiin tuoreesta käymättömästä rypälemehusta. Juutalainen historioitsija Josefus, joka eli samanaikaisesti opetuslasten kanssa, antaa tästä hyvän esimerkin. Ensiksi Josefus kutsuu kolmesta viinirypäletertusta puristettua viiniä nimellä gleukos. Toiseksi Josefus selvästi kutsuu juuri puristettua rypälemehua ”viiniköynnöksen anniksi” (gennema tes ampelou). Tämä varmistaa sen, että sanontaa ”viiniköynnöksen anti” käytettiin makeasta käymättömästä rypälemehusta. Kun lisäksi otetaan huomioon, kuinka usein Uuden testamentin kirjoittajat puhuessaan viimeisestä ehtoollisesta välttävät sanan oinos (viini) käyttämistä, yhteys on merkittävä.
Mark.14:25 ja Matt.26:29 uusi suomalainen kirkkoraamattu puhuu myös ”uudesta viinistä”, mutta sanaa viini, oinos, ei ole alkutekstissä. Vaikka oinos voi tarkoittaa sekä käynyttä (alkoholipitoista) että käymätöntä viiniä, ”viiniköynnöksen anti” viittaa puhtaaseen rypälemehuun – sopiva vertauskuva Kristuksen verestä, Kristushan nimitti itseään ”tosi viinipuuksi” (Joh.15:1).
VIININ KÄYTÖN RAJOITUKSIA
Vaikka viiniä pidettiin Jumalan siunauksen ja tämän antamien lahjojen vertauskuvana, siihen suhtautuminen oli varauksellista. Jo Mooseksen aikana oli viininjuontia koskevia rajoituksia. Papit eivät saaneet juoda viiniä eivätkä juovuttavia juomia pyhäkköpalvelusta suorittaessaan (3 Moos.10:9). Sama kielto toistettiin Hesekielin aikana (Hes.44:21).
Mooseksen lain mukaan myös nasiirien tuli pidättyä viinistä ja oluesta (4 Moos.6:3). Myöskään äitinsä kohdusta asti Jumalan nasiiriksi valitun Simsonin äiti ei saanut juoda viiniä eikä olutta (Tuom.13:4,14).
Muita rajoituksia esim. Sananl.31:4,5; Sananl.23:19-21; Jer.35:6; Dan.1:5-12; Luuk.1:15; Room.14:21.
Väärinkäytön mukanaan tuoma kirous
Esim. 1 Moos.9:20-27, luvut 15-19; Joos.7:7-24; 3 Moos.10:1,2,9,10; 1 Sam.25:36; 2 Sam.13:28; 1 Kun.20:16-21; Jesaja 6:11,18; 22:13; 28:1,3; 28:7,8,13; Hoos.4:11, 17,18; 7:5; Aamos 2:8,12; 3:2; 6:6,7; Joel 3:3; 4:3(Ukr); Jer.51:7; Dan.5:1-6:1
PÄIHDYTTÄVÄÄ VAI ALKOHOLITONTA VIINIÄ?
Raamatun kanta viinin käyttöön päihdyttävänä juomana on hyvin selvästi kielteinen. Raamatusta on kuitenkin pyritty löytämään kohtia, joiden mukaan päihdyttävän viinin käyttö olisi luvallista.
HÄÄT GALILEAN KAANASSA
Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko Galilean Kaanassa on yksi näistä. Väitettä perustellaan valvojan sanoin: ”Valvoja maistoi vettä – ja sanoi: ”Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huonompaa. Sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti”. (Joh.2:9,10). Ilmaus alkavat juopua on käännös sanasta ”methyein, methyskesthai, jota on käytetty myös 1 Moos. 43:34; Ps.36:9; Laul.l.5:1, Jes. 34:5,7 ja Jer. 46:10. Sana voidaan kääntää myös ”kun ovat kylläisiä” tai ”kun ovat juoneet kyllikseen”. Näin mm. Passowin suuri kreikan sanakirja osoittaa, että methyskein merkitsee myös ”runsaasti kostuttaa ja kastella läpeensä” ja methyein ”olla läpimärkä, olla kyllästetty tai olla täynnä jostakin”. Varhaisen kristillisen kirkon käyttämässä Vanhan testamentin Septuaginta-käännöksessä edellä mainitut sanat esiintyvät eri muodoissaan lähes viisikymmentä kertaa. Vain 22 kohdassa niinden voidaan edes ajatella merkitsevän päihtymistä tai juopumista, muissa ei. Käännöksistä käy ilmi, että ”methyein” - sanan alkuperäinen merkitys on janoamisen, kuivuudesta ja vedenpuutteesta kärsimisen vastakohta, olla täysi, kylläinen.
Ps.36:9: Sinä ruokit (methysthesontai) heidät...
Ps.65:11: Sinä kastelet (methyson) vaot...
Jes. 34:5: Kun miekkani on kyllikseen juonut (emethysthe)...
Jer. 34:7: Maa juo kyllikseen (methysthesetai)
Ps. 23:5: Maljani on ylitsevuotavainen (methyskon)
5 Moos. 32:42: Minun nuoleni juopuvat (methyso).
VIIMEINEN EHTOOLLINEN
Ehtoollisella Jeesus otti maljan, kiitti Jumalaa ja antoi opetuslapsille ja sanoi: ”Juokaa tästä, te kaikki”. (Matt.26:27).
Jos maljassa oleva juoma olisi ollut nykyisen lainsäädännön mukaista viiniä, se olisi ollut käynyttä. Juutalaisten pääsiäisviinin ei kuitenkaan tarvinnut olla käynyttä. Louis Ginzbergin mukaan juuri puristettua rypälemehua voitiin käyttää aivan yhtä hyvin kuin käynyttäkin (American Jewish Year Book 1923, s.414). Nykyisistä juutalaisista ortodoksijuutalaiset käyttävät yhä edelleen käymätöntä viiniä ja vain uudistusmieliset käynyttä. The Jewish Encyclopedia (1904, vol5, s.165) esittää Jeesusta käsittelevässä artikkelissa, että kiirastorstain muistoaterialla olisi käytetty happamatonta leipää ja käymätöntä viiniä. Myös Cyclopedia of Biblical Literature (1845, vol 2, s.477) uskoo pääsiäisaterian viinin olleen käymätöntä, ei kuitenkaan juuri puristettua. Samassa yhteydessä kerrotaan Mishnahissa esitetystä tavasta keittää viiniä ja laimentaa sitä vedellä. Mishnah on rabbi Jehudan juutalaisia tapoja esittelevä kokoelma noin vuodelta 200 jKr. Siinä esitetään, kuinka pääsiäisiltana kaikki käyneet juomat (mm. Cutach, sheker, hamets) hävitettiin myös kellareista. 12. vuosisadalla eläneet espanjalaiset rabbit Maimonides ja Bartenora väittivät kuitenkin, että kysymys oli ainoastaan viljatuotteista valmistetuista väkijuomista.
Kaiken käyneen, myös viinirypäleistä valmistetun käyneen viinin, hävittäminen pääsiäisjuhlan yhteydessä on säilynyt meidän aikaamme asti. Käymätöntä rypälemehua pidettiin siunauksen vertauskuvana, käynyttä turmeltuneisuuden symbolina. Joskus juutalaiset joutuivat juomaan käynyttäkin viiniä. Tällöin siihen sekoitettiin kaksi kolmatta osaa vettä. Sekoittamattoman viinin juomista pidettiin häpeällisenä. Esim. Juutalainen filosofi Filon sanoo: ”Ei kukaan, joka haluaa ajatella yleviä ja jaloja asioita, maista koskaan vapaaehtoisesti sekoittamatonta viiniä tai muuta hulluuden juomaa”.
1 Kor. 11:21 Paavali nuhtelee korinttilaisia siitä, että heidän juhla-aterioillaan ”toinen on nälissään ja toinen juovuksissa”. Sana ”methuo” olisi voitu kuitenkin kääntää sanalla ”kylläinen, saanut yli oman tarpeen, saanut ylitsevuotavaisesti”. Myös tekstiyhteys tukee tätä. Paavali ei nuhtele korinttilaisia viinin juomisesta vaan siitä, miten ruoka ja juomat jaetaan juhla-aterialla.
Viiniä vatsan tähden
”Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin” (1 Tim.5:23). Paavali ei kuitenkaan missään mainitse, että Timoteuksen tuli nauttia käynyttä viiniä.
KEHOITUKSIA RAITTIUTEEN
Jeesus varoitti päihtymyksestä niitä, jotka odottivat hänen tuloaan: ”Pitäkää varanne, etteivät juopottelu ja päihtymys tai jokapäiväisen elämän huolet turruta teitä, niin että se päivä yllättää teidät” (Luuk.21:34).
Kevytmielisestä ja juopottelevasta elämästä voitiin Mooseksen lain mukaan tuomita kuolemaan (5 Moos. 21:18-21). Näin käy Jeesuksen mukaan myös kelvottomalle palvelijalle, joka alkaa lyödä tovereitaan ja syö ja juo juoppojen seurassa (Matt. 24:48-51).
Paavalin mukaan juomingit ja remuaminen kuuluivat lihan aikaansaannoksiin: ”...ne jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa” (Gal.5:19-21) ”Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne” (Ef.5:18).
”...ne jotka juovat, ovat juovuksissa yöllä. Mutta meidän, jotka kuulumme päivälle, on pysyttävä raittiina” (1 Tess.5:7,8).
”Meidän on elettävä nuhteettomasti niin kuin päivällä eletään, ei remuten ja juopotellen” (Room.13:13).
Paavalin mukaan kaikkien seurakunnan työntekijöiden, niin seurakunnan kaitsijoiden (1 Tim.3:2,3), seurakunnan vanhimpien (Tit.1:6-9) kuin seurakunnan palvelijoiden (1 Tim.3:8-10) ja myös seurakuntalaisten, niin naisten (1 Tim.3:11; Tit.2:3) kuin miesten (Tit.2:2), tuli olla raittiita.
Pietarikin kehottaa olemaan raitis kolme eri kertaa: ”Vyöttäytykää siis, olkaa raittiit. Pitäkää ajatuksenne kirkkaina (1 Piet.1:13). ”Kaiken loppu on lähellä. Olkaa siis ymmärtäväiset ja raittiit voidaksenne rukoillla!” (1 Piet.4:7). ”Olkaa raittiin ja valvokaa” (1 Piet.5:8).
VIINI RAAMATUSSA
Raamatun kirjoittamisen aikana sanan viini merkitys oli toinen kuin nykyään. Se sisälsi kaikki viinirypäleistä tehdyt juomat rypäletuoremehusta luonnollisen käymisen kautta käyneisiin viineihin. Väkeviä viinejä ei Raamatun aikana tunnettu lainkaan, elleivät sellaisia olleet Babylonin viinit.
VIINI KUULUI JUUTALAISEEN PERINTEESEEN:
Viini oli olennainen osa juutalaista perinnettä. Se oli osoitus Jumalan siunauksesta. Juutalaiselle perheelle leipä ja viini olivat vertauskuva Jumalan luomisvoimasta. Aivan samalla tavalla kuin Jumala kasvatti viljan, hän kasvatti myös hedelmät. Viljasta saatiin leipää, hedelmistä juomaa. Viini ei ollut heille päihtymyksen vertauskuva. Se oli heille Jumalan siunauksen vertauskuva, Jumalan heitä varten kasvattamista hedelmistä saatava juoma, joka virkisti ja poisti janon.
Raamatussa viinistä käytetyt nimitykset:
Raamatussa on useita viiniä merkitseviä sanoja. Näitä ovat jajin, oinos, khamar, khemer, tirosh, asis, gleukos, sobhe, shemarim, mesek, mezeg, mimsak, ashisha ja shekar.
SEKÄ ALKOHOLITON ETTÄ ALKOHOLIPITOINEN
Jajin (hebr.), oinos (kreikk.)
Yleisin viinirypäileistä puristetun juoman nimitys Raamatussa on jajin, joka esiintyy Vanhassa testamentissa n.140 kertaa. Sitä vastaava kreikankielinen nimitys on oinos. Se esiintyy Uudessa Testamentissa 32 kertaa.
Sanat jajin ja oinos olivat yleisnimityksiä, joita voitiin käyttää sekä rypäletuoremehusta, rypäletäysmehusta ja rypälemehusta että alkoholipitoisesta ja alkoholittomasta viinistä.
Jajin johtunee sanasta javan, vaahdota, kuohua, ja merkitsee siis rypäleen puserrettua mehua sellaisena kuin se kuohuu polkijainsa jalkojen alla. Jajin sanaa käytetään rypäleen mehusta sen kaikissa vaiheissa käymättömästä käyneeseen. Rypälemehun lisäksi se voi merkitä vielä pusertamattomia rypäleitä (Jes.16:10, rypäleitä; Jer.40:10, viinirypäleitä; Jer.40:12 viinisato; Jer.48:33 viininpolkijain; Ps.104:15 kasvatat viinin; Neh.13:15 rypäleitä).
Myös kreikankielinen viiniä merkitsevä sana oinos sisältää alkoholittoman päihdyttämättömän viinin merkityksen. Se käy ilmi Vanhan Testamentin kreikankielisestä Septuaginta-käännöksestä. Siinä on jajin-sanan lisäksi hepreankielinen päihdyttämätöntä viiniä merkitsevä tirosh käännetty 33 kertaa sanalla oinos.
Päihdyttävä merkitys sanalla jajin, oinos on esim. Job.32:19 täynnä nuorta viiniä, Jer.23:9 viinistä horjahtelee; Sananl.23:31 älä katsele viinin hehkuvaa punaa.
Khemer, khamar (hebr.)
Samanlainen yleisnimitys kuin jajin ja oinos olivat myös khemer ja khamar. Ne löytyvät Raamatusta 9 kertaa. Sana sisältää myös hapanviinin, etikan merkityksen. Sanat khemer ja khamar johtuvat sanasta käydä (khamar) Dan.5:1-4 (Belsassarin pidot) se merkitsee päihdyttävää juomaa; 1 Sam.25:37 (Naabal) ja 1 Moos.9:24 (Nooa) juopumusta; 4 Moos.6:3 etikkaa; Esra 7:22 tärkeää ravintoainetta.
ALKOHOLITON
Tirosh, asis (hebr.), gleukos (kreikk.)
Yksinomaan käymättömiä viinejä merkitsevät heprealaiset sanat tirosh ja asis sekä kreikankielinen gleukos. Sana tirosh esiintyy Raamatussa 38 kertaa, asis viisi kertaa ja gleukos yhden kerran. Sana tirosh esiintyy Raamatussa 38 kertaa. Se johtunee sanasta jarash, omistaa, ja merkitsee oikeastaan ”tulo, saalis, työn ja vaivannäön palkka ja hedelmä”. Sitä käytetään monessa paikassa itse viinisadosta (5 Moos.14:23 viljanne, viininne ja öljynne kymmenykset; Neh.10:38 ensihedelmistä, viinistä ja öljystä), siitä mikä kootaan ( 5 Moos.11:14 viljanne, viininne ja öljynne; Joel 1:10 sato on tuhottu, viini kuivunut, öljy ehtynyt) tai poljetaan kuurnassa (Miika 6:15 poljet rypäleitä, mutta et saa viiniä) sekä rypäleessä olevasta mehusta (Jes.65:8 viinirypäleet ovat mehukkaita). Ainoastaan Hoos. 4:11 sitä käytetään aivan kuin päihdyttävänä: Huoruus ja viini vievät kansalta järjen”. Ehkä siinä oli kysymys koko elämän keskittymisestä hyvän viinisadon saamiseen (Hoos.7:14).
Asis johtuu sanasta asas, rikkipolkea, ja se merkitsee polkemalla irrotettua, käymätöntä rypäletuoremehua. Sen tähden asis (5 kertaa) ja gleukos (1 kerta) merkitsevät nuorta, vielä käymätöntä makeaa viiniä (asis, Joel 1:5; 3:18; Aamos 9:13; Jes. 49:26; gleukos Ap.t.2:13).
Ap.t.2:13:ssa oleva syytös, että opetuslapset olisivat sitä runsaasti juotuaan päihtyneet, ei välttämättä osoita sen olleen päihdyttävää.
MERKITYKSELTÄÄN EPÄSELVÄ
Sobhe (hepr.) mainitaan Raamatussa vain kolme kertaa (mm. Jes.1:22). Todennäköisimmin sillä on tarkoitettu kiehautettua viiniä.
Shemarim esiintyy VT:ssa viisi kertaa (mm.Jes.25:6). Sitä pidetään siivilöimättömänä hiivain päällä maanneena viininä.
Mesek, mezeg, mimsak (hebr.) käytetään Raamatussa neljä kertaa (mm.Sananl.23:30 ja Jes.65:11). Todennäköinen merkitys on vedellä sekoitettu, laimennettu (masak) viini.
Ashisha (hepr.), kokoonpuserretuista hedelmistä, rypäleistä tai rusinoista valmistettu rypäle- tai rusinakakku, hunajaleipä (Laul. l.2:5).
PÄIHDYTTÄVÄT PALMU- JA OHRAVIINIT
Shekar (hepr.)
Päihdyttävistä palmu- ja ohraviineistä käytettiin nimeä shekar. Se mainitaan Raamatussa 23 kertaa. Uudessa käännöksessä se on usein käännetty olueksi. Vanhemmissa käännöksissä enimmäkseen sanaparilla väkevä juoma, tosin siinä voi olla alkoholia korkeintaan 14-16 tilavuusprosenttia. Tislaustaitoa ei vielä silloin ollut opittu. Se opittiin vasta 9. vuosisadalla jKr.
Raamatussa tätä päihdyttäväksi tarkoitettua juomaa ei hyväksytä. 5. Moos. 14:26 mainitaan tosin, että kymmenysrahoilla voi ostaa viiniä tai olutta (shekar). Tekstissä käytetty viini-sana (tirosh) ei kuitenkaan ole käynyt vaan käymätön viini. Shekar saattoi siis jajin- ja oinos-sanojen tavoin merkitä sekä alkoholitonta että alkoholipitoista juomaa.
Shekarin tärkein ominaisuus ei ollut väkevyys vaan makeus. Vaikka palmupuun paljon sokeria sisältävä mahla alkoi käydä nopeasti, siihen jäi käyneenäkin paljon makeutta.
Raamatun aikana alkoholipitoisuus ei siis ollut viinin olennainen ominaisuus. Itse asiassa juutalaisen käsityksen mukaan hyvä viini turmeltui sen käydessä. Paras viini ortodoksijuutalaisen tradition mukaan on vielä nykyäänkin käymätön makea viini, jossa olevia sokereita käyminen ei ole muuttanut alkoholiksi ja jota voisi nimittää ennemmin rypäletuoremehuksi.
Leivän ja viinin runsaus oli juutalaisille osoitus Jumalan siunauksesta, Jumalan heille antamasta lahjasta. Esim. 1 Moos. 27:28; 5 Moos.11:14; 4 Moos.18:12
Jos taas Jumalan kirous kohtaisi Jumalan kansaa, näkemästään vaivannäöstä huolimatta viinitarhat eivät antaisi sille satoaan. Esim. 5 Moos.28:39; Hoosea 2:10,11; Valitusv.2:11,12.
VIINI JEESUKSEN ELÄMÄSSÄ
Viini kuului asiaan myös Uuden testamentin aikana. Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko oli Kaanan häissä tehty viini (Joh.2:1-12). Hän osallistui juhla-aterioille, joilla tarjoiltiin viiniä (Matt. 11:18,19). Hän käytti viiniä ja viinileilejä vertauksissaan (Mark.2:22; Luuk.5:37,38). Jeesus jopa vertasi itseään viinipuuhun ja opetuslapsiaan hedelmää tuottaviin viinipuun oksiin (Joh.15:1-4, vrt. Jes.5:1-7). Leipä ja viini kuuluivat myös viimeiseen ehtoolliseen. Paavalin mukaan Jeesus vertasi ehtoollismaljaa uuteen liittoon (1 Kor.11:25). Viini kuvasi hänen vertaan. Samasta yhteydestä käy ilmi, että ehtoollista tultaisiin viettämään Herran tulemukseen asti ( 1 Kor.11:26). Jeesuksen mukaan hän joisi viiniä (viiniköynnöksen antia) myös Jumalan valtakunnassa (Matt.26:29).
VIINIKÖYNNÖKSEN ANTI
Jeesus käytti viimeisellä ehtoollisella sanontaa ”viiniköynnöksen anti” (gennema tes ampelou) puhuessaan juomasta, jota hän joisi isänsä valtakunnassa..
Sanontaa ”viiniköynnöksen anti” käytettiin tuoreesta käymättömästä rypälemehusta. Juutalainen historioitsija Josefus, joka eli samanaikaisesti opetuslasten kanssa, antaa tästä hyvän esimerkin. Ensiksi Josefus kutsuu kolmesta viinirypäletertusta puristettua viiniä nimellä gleukos. Toiseksi Josefus selvästi kutsuu juuri puristettua rypälemehua ”viiniköynnöksen anniksi” (gennema tes ampelou). Tämä varmistaa sen, että sanontaa ”viiniköynnöksen anti” käytettiin makeasta käymättömästä rypälemehusta. Kun lisäksi otetaan huomioon, kuinka usein Uuden testamentin kirjoittajat puhuessaan viimeisestä ehtoollisesta välttävät sanan oinos (viini) käyttämistä, yhteys on merkittävä.
Mark.14:25 ja Matt.26:29 uusi suomalainen kirkkoraamattu puhuu myös ”uudesta viinistä”, mutta sanaa viini, oinos, ei ole alkutekstissä. Vaikka oinos voi tarkoittaa sekä käynyttä (alkoholipitoista) että käymätöntä viiniä, ”viiniköynnöksen anti” viittaa puhtaaseen rypälemehuun – sopiva vertauskuva Kristuksen verestä, Kristushan nimitti itseään ”tosi viinipuuksi” (Joh.15:1).
VIININ KÄYTÖN RAJOITUKSIA
Vaikka viiniä pidettiin Jumalan siunauksen ja tämän antamien lahjojen vertauskuvana, siihen suhtautuminen oli varauksellista. Jo Mooseksen aikana oli viininjuontia koskevia rajoituksia. Papit eivät saaneet juoda viiniä eivätkä juovuttavia juomia pyhäkköpalvelusta suorittaessaan (3 Moos.10:9). Sama kielto toistettiin Hesekielin aikana (Hes.44:21).
Mooseksen lain mukaan myös nasiirien tuli pidättyä viinistä ja oluesta (4 Moos.6:3). Myöskään äitinsä kohdusta asti Jumalan nasiiriksi valitun Simsonin äiti ei saanut juoda viiniä eikä olutta (Tuom.13:4,14).
Muita rajoituksia esim. Sananl.31:4,5; Sananl.23:19-21; Jer.35:6; Dan.1:5-12; Luuk.1:15; Room.14:21.
Väärinkäytön mukanaan tuoma kirous
Esim. 1 Moos.9:20-27, luvut 15-19; Joos.7:7-24; 3 Moos.10:1,2,9,10; 1 Sam.25:36; 2 Sam.13:28; 1 Kun.20:16-21; Jesaja 6:11,18; 22:13; 28:1,3; 28:7,8,13; Hoos.4:11, 17,18; 7:5; Aamos 2:8,12; 3:2; 6:6,7; Joel 3:3; 4:3(Ukr); Jer.51:7; Dan.5:1-6:1
PÄIHDYTTÄVÄÄ VAI ALKOHOLITONTA VIINIÄ?
Raamatun kanta viinin käyttöön päihdyttävänä juomana on hyvin selvästi kielteinen. Raamatusta on kuitenkin pyritty löytämään kohtia, joiden mukaan päihdyttävän viinin käyttö olisi luvallista.
HÄÄT GALILEAN KAANASSA
Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko Galilean Kaanassa on yksi näistä. Väitettä perustellaan valvojan sanoin: ”Valvoja maistoi vettä – ja sanoi: ”Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huonompaa. Sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti”. (Joh.2:9,10). Ilmaus alkavat juopua on käännös sanasta ”methyein, methyskesthai, jota on käytetty myös 1 Moos. 43:34; Ps.36:9; Laul.l.5:1, Jes. 34:5,7 ja Jer. 46:10. Sana voidaan kääntää myös ”kun ovat kylläisiä” tai ”kun ovat juoneet kyllikseen”. Näin mm. Passowin suuri kreikan sanakirja osoittaa, että methyskein merkitsee myös ”runsaasti kostuttaa ja kastella läpeensä” ja methyein ”olla läpimärkä, olla kyllästetty tai olla täynnä jostakin”. Varhaisen kristillisen kirkon käyttämässä Vanhan testamentin Septuaginta-käännöksessä edellä mainitut sanat esiintyvät eri muodoissaan lähes viisikymmentä kertaa. Vain 22 kohdassa niinden voidaan edes ajatella merkitsevän päihtymistä tai juopumista, muissa ei. Käännöksistä käy ilmi, että ”methyein” - sanan alkuperäinen merkitys on janoamisen, kuivuudesta ja vedenpuutteesta kärsimisen vastakohta, olla täysi, kylläinen.
Ps.36:9: Sinä ruokit (methysthesontai) heidät...
Ps.65:11: Sinä kastelet (methyson) vaot...
Jes. 34:5: Kun miekkani on kyllikseen juonut (emethysthe)...
Jer. 34:7: Maa juo kyllikseen (methysthesetai)
Ps. 23:5: Maljani on ylitsevuotavainen (methyskon)
5 Moos. 32:42: Minun nuoleni juopuvat (methyso).
VIIMEINEN EHTOOLLINEN
Ehtoollisella Jeesus otti maljan, kiitti Jumalaa ja antoi opetuslapsille ja sanoi: ”Juokaa tästä, te kaikki”. (Matt.26:27).
Jos maljassa oleva juoma olisi ollut nykyisen lainsäädännön mukaista viiniä, se olisi ollut käynyttä. Juutalaisten pääsiäisviinin ei kuitenkaan tarvinnut olla käynyttä. Louis Ginzbergin mukaan juuri puristettua rypälemehua voitiin käyttää aivan yhtä hyvin kuin käynyttäkin (American Jewish Year Book 1923, s.414). Nykyisistä juutalaisista ortodoksijuutalaiset käyttävät yhä edelleen käymätöntä viiniä ja vain uudistusmieliset käynyttä. The Jewish Encyclopedia (1904, vol5, s.165) esittää Jeesusta käsittelevässä artikkelissa, että kiirastorstain muistoaterialla olisi käytetty happamatonta leipää ja käymätöntä viiniä. Myös Cyclopedia of Biblical Literature (1845, vol 2, s.477) uskoo pääsiäisaterian viinin olleen käymätöntä, ei kuitenkaan juuri puristettua. Samassa yhteydessä kerrotaan Mishnahissa esitetystä tavasta keittää viiniä ja laimentaa sitä vedellä. Mishnah on rabbi Jehudan juutalaisia tapoja esittelevä kokoelma noin vuodelta 200 jKr. Siinä esitetään, kuinka pääsiäisiltana kaikki käyneet juomat (mm. Cutach, sheker, hamets) hävitettiin myös kellareista. 12. vuosisadalla eläneet espanjalaiset rabbit Maimonides ja Bartenora väittivät kuitenkin, että kysymys oli ainoastaan viljatuotteista valmistetuista väkijuomista.
Kaiken käyneen, myös viinirypäleistä valmistetun käyneen viinin, hävittäminen pääsiäisjuhlan yhteydessä on säilynyt meidän aikaamme asti. Käymätöntä rypälemehua pidettiin siunauksen vertauskuvana, käynyttä turmeltuneisuuden symbolina. Joskus juutalaiset joutuivat juomaan käynyttäkin viiniä. Tällöin siihen sekoitettiin kaksi kolmatta osaa vettä. Sekoittamattoman viinin juomista pidettiin häpeällisenä. Esim. Juutalainen filosofi Filon sanoo: ”Ei kukaan, joka haluaa ajatella yleviä ja jaloja asioita, maista koskaan vapaaehtoisesti sekoittamatonta viiniä tai muuta hulluuden juomaa”.
1 Kor. 11:21 Paavali nuhtelee korinttilaisia siitä, että heidän juhla-aterioillaan ”toinen on nälissään ja toinen juovuksissa”. Sana ”methuo” olisi voitu kuitenkin kääntää sanalla ”kylläinen, saanut yli oman tarpeen, saanut ylitsevuotavaisesti”. Myös tekstiyhteys tukee tätä. Paavali ei nuhtele korinttilaisia viinin juomisesta vaan siitä, miten ruoka ja juomat jaetaan juhla-aterialla.
Viiniä vatsan tähden
”Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin” (1 Tim.5:23). Paavali ei kuitenkaan missään mainitse, että Timoteuksen tuli nauttia käynyttä viiniä.
KEHOITUKSIA RAITTIUTEEN
Jeesus varoitti päihtymyksestä niitä, jotka odottivat hänen tuloaan: ”Pitäkää varanne, etteivät juopottelu ja päihtymys tai jokapäiväisen elämän huolet turruta teitä, niin että se päivä yllättää teidät” (Luuk.21:34).
Kevytmielisestä ja juopottelevasta elämästä voitiin Mooseksen lain mukaan tuomita kuolemaan (5 Moos. 21:18-21). Näin käy Jeesuksen mukaan myös kelvottomalle palvelijalle, joka alkaa lyödä tovereitaan ja syö ja juo juoppojen seurassa (Matt. 24:48-51).
Paavalin mukaan juomingit ja remuaminen kuuluivat lihan aikaansaannoksiin: ”...ne jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa” (Gal.5:19-21) ”Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne” (Ef.5:18).
”...ne jotka juovat, ovat juovuksissa yöllä. Mutta meidän, jotka kuulumme päivälle, on pysyttävä raittiina” (1 Tess.5:7,8).
”Meidän on elettävä nuhteettomasti niin kuin päivällä eletään, ei remuten ja juopotellen” (Room.13:13).
Paavalin mukaan kaikkien seurakunnan työntekijöiden, niin seurakunnan kaitsijoiden (1 Tim.3:2,3), seurakunnan vanhimpien (Tit.1:6-9) kuin seurakunnan palvelijoiden (1 Tim.3:8-10) ja myös seurakuntalaisten, niin naisten (1 Tim.3:11; Tit.2:3) kuin miesten (Tit.2:2), tuli olla raittiita.
Pietarikin kehottaa olemaan raitis kolme eri kertaa: ”Vyöttäytykää siis, olkaa raittiit. Pitäkää ajatuksenne kirkkaina (1 Piet.1:13). ”Kaiken loppu on lähellä. Olkaa siis ymmärtäväiset ja raittiit voidaksenne rukoillla!” (1 Piet.4:7). ”Olkaa raittiin ja valvokaa” (1 Piet.5:8).
Vastaukset 35
Vanhimmat
Ruokaan liittyvät säännöt ja kiellot ovat täysin vieraita koko UT:n teologialle. Ruokien syömistä koskeviin kielloista on tärkeä apostolinen opetus 1 Tim.4:1-5, jossa todetaan selkeästi, että sellaiset kiellot ovat "pahojen henkien oppeja" ja "eksyttävien henkien seuraamista". Nämä "riivaajien opit" rinnastetaan tekopyhyyteen (so. farisealaisuuteen) ja uskosta luopumiseen. Kaikenlainen asketismi ja normaaleista elämän iloista kieltäytyminen on vastoin evankeliumia. Paavali opettaa, että kaikki, minkä Jumala on luonut on hyvää eikä mikään ole hylättävää - ei siis sianliha, simpukat, jänis, kahvi, tee, viini eikä mikään muukaan- kun se nautitaan kiittäen, sillä Jumalan sana ja rukous pyhittää kaiken Luojan luoman. Jokainen voi vapaasti ja hyvällä omallatunnolla syödä ja juoda mitä haluaa ja hyväksi näkee, eikä hänellä ole siitä mitään tilinteon velvollisuutta ihmisille - eikä Jumalalle, sillä Jumala ei ole kiinnostunut sellaisista asioista.
1 Tim.4:3: "...ja nauttimasta ruokia, mitkä Jumala on luonut niiden nautittavaksi..."
Tässä mainitaan sellaisten ruokien syömisestä, jotka Jumala on tarkoittanut ihmisravinnoksi.
Sinä voit minun puolestani syödä jänistä ja huudella sen alas koskenkorvalla. Katsotaan montako päivää olet sillä tyylillä elossa.
1 Kor.6:19,20: "Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat? Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne!"
Gal.5:13: "Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen."
ovat elossa, kuka kauemmin, kuka vähemmän kauan - aivan samalla tavalla kuin pelkkiä kasviksia syövät ja vettä särpivät ihmisetkin.
Mikä on se ruoka tai juoma, mikä eniten ihmisiä tappaa? Miksi niin moni tupakoitsematon kuolee syöpään jo aika nuorena?
Lauseenpuolikkailla sinä yrität antaa väärää todistusta
1.Timoteuksen kirje:
4:1 Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja
4:2 valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty
4:3 ja jotka kieltävät menemästä naimisiin ja nauttimasta ruokia, mitkä Jumala on luonut niiden nautittavaksi kiitoksella, jotka uskovat ja ovat tulleet totuuden tuntemaan.
4:4 Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, EIKÄ MIKÄÄN OLE HYLJÄTTÄVÄÄ, kun se kiitoksella vastaanotetaan;
4:5 sillä se pyhitetään Jumalan sanalla ja rukouksella.
4:6 Kun tätä veljille opetat, niin olet hyvä Kristuksen Jeesuksen palvelija, joka ravitset itseäsi uskon ja sen hyvän opin sanoilla, jota olet noudattanut.
4:7 Mutta epäpyhiä ämmäin taruja karta ja harjoita itseäsi jumalisuuteen.
ja se on RUOKASÄÄNNÖS!!!!!!!!!!
sitä että ihminen saa elää kuin sika pellossa. Vai sellaiseen "evankeliumiin" uskot. No se EI OLE SITÄ EVANKELIUMIA MITÄ RAAMATTU JULISTAA!
jälkeen.
Noihin kysymyksiisi en lähde arvailemaan oikeaa vastausta. Mutta puhdas vesi ja kasvikset tuskin eniten ihmisiä tappaa. Ja syövän syntyyn vaikuttaa muukin asia kuin tupakka.
No hyvä, jos kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä ole mikään ole hyljättävää. Jumala on luonut myös ihmisen. Milloin rupeat ihmisiä syömään? Paavali oli uskoontullut juutalainen. Milloin juutalaiset (myös uskoontulleet) ovat alkaneet syödä sianlihaa?
oma on häpeäsi tuomiopäivänä. Silloin et enää pysty vetoamaan Paavalin vääristelyihisi.
salaatinsyöjiä ja porkkananpurijoitakin. Se on sitten "slut" kun viimeinen tuomio on tullut eli henki lähtenyt.
myös sentähden kun tupakoitsijat sauhuttaa ja toiset saa sen tupakan sauhun hengittää, niin siitä sauhusta myös tulee keukosyöpä vaikka ei olis polttanut yhtäkään tupakkaa elämässään.
Nyt onkin sellainen laki ainakin täällä missä asun, että tupakoitsijat eivät saa tulla sauhuttelemaan 10metriä lähemmäksi ovi aukkoa kauppakeskuksissa, ja monissa muissa paikoissa tupakan poltto on kielettyä, ja kireämmäksi tehdään aina lakia tupakoitsijoille, jos se olisi niin terveellistä, niin miksi lääkärikin kysyy potilaalta ensimäiseksi poltatko tai juotko, kun on kieltävä vastaus niin sanoovat se on hyvä, siis paranemis mahdollisuus on parempi jos ei käytä näitä myrkkyjä.
Samoin rarvaisista ruuista, kieltävät jos on kolestrooli korkea taikka jotain vikaa sydämmessä.
Miksi ei voi ennalta ehkäitä näitä sairauksia,onko ihminen tyhmempi kuin eläin ruokavaliossaakin.
ei pidä paikkaansa, elät tai syöt miten hyvänsä.
Ps. 139:16
Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.
Eliaikasi on määrätty jo ennenkuin olet edes syntynyt. Mutta lahkolla on lahkolaiset käsitykset.
Elinaika on ennalta määrätty, totta. Mutta Jumala tietää myös etukäteen minkälaista elämää ihminen tulee viettämään. Jos joka päivä syö epäterveellisesti ja huuhtelee koskenkorvalla ruuan alas, elinikä, jonka Jumala tietää ei ole kovin pitkä. Mutta onko sellainen elämä Jumalalle kunniaksi vai paholaiselle?
ennen sinun syntymääsi miten elät. Oletko alkoholisti, mitä syöt ja juot. Ei ne päivät lisäännyt syöt tai juot mitä tahansa.
Sinä olet se miksi Jumala idussasi luonut, ja sinun jokainen elinpäivä on määrätty jo ennen syntymääsi.
Miksi te ette usko Jumalaa?
Totta puhuen, elän mieluimmin sian kuin adventistin kanssa.
kun Hän sanoi näin:
Matteus 15:
7 Te ulkokullatut, oikein teistä Esaias ennusti, sanoen:
8 'Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana,
9 mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä'."
10 Ja hän kutsui kansan tykönsä ja sanoi heille: "Kuulkaa ja ymmärtäkää.
11 Ei saastuta ihmistä se, mikä menee suusta sisään; vaan mikä suusta käy ulos, se saastuttaa ihmisen."
Kaikki jotka pitävät Jeesuksen opetusta ylimpänä auktoriteettinään, uskovat siihen.
Ihmisopit ovat asia erikseen.
Mitäs noissa sanoissa olisi kieltämistä. Mutta mitä se tähän viiniasiaan liittyy? Kyllä alkuperäisteksteihin on hyvä tutustua, koskivatpa ne mitä Raamatunkohtaa tahansa. Historiatietokin on ihan hyödyllistä ja suomalaisten on hyvä tietää, että Raamatussa on paljon kohtia alkoholittomista viineistä. Suomessa kun on tapana juoda istumalihakset olalle (kauniimmin sanottuna...)
kieltää alkoholin nauttimisen, teen, kahvin ym ym.
Jeesus nimitti sellaista toimintaa ihmiskäskyiksi, kuten ne onkin ihmiskäskyjä.
Kyllä Jeesus, Paavali ja Pietari kehoittivat UT:n puolella kristittyjä raittiuteen, kuten aloituksessa kävi ilmi. Kahvia ja teetä ei vielä kai ollut olemassa Raamatun kirjoittamisen aikaan käytössä. Kahvissa on jonkinverran antioksidantteja, jotka ovat hyväksi ihmiselle, mutta myös kofeiini-alkaloidia, joka vaikuttaa kiihottavasti keskushermostoon. Sekä omat vanhempani ja anoppini ovat "kofeiinin orjia". He eivät hallitse kahvin juontia, vaan kahvi hallitsee heitä, ikävä kyllä. Mitä vapautta se sellainen on? Sama on alkoholilla, tupakalla ja huumeilla. Ajan myötä ihminen ei välttämättä hallitse niiden käyttöä vaan aineet hallitsevat ihmistä. Kun ihminen on uudestisyntynyt, hänestä tulee Pyhän Hengen temppeli. Mikä oikeus meillä on vahingoittaa ruumistamme?
Sinulla on oikeus uskoa ihan mihin vaan ja ihan mitä vaan, mutta ymmärrä, että muilla on myös oikeus olla uskomatta sinun satuja.
Olen onnellinen, että minun ruumiini ei ole temppeliksi muuttunut :)
Onhan se kivaa, kun sapattisin temppelit istuvat temppelissä, heh.
EGW ei ole jumalani, eikä muittenkaan adventistien jumala. Sinä saat edelleenkin väittää Raamattua satukirjaksi, kuten tähänkin asti...
"Onhan se kivaa, kun sapattisin temppelit istuvat temppelissä, heh."
Eikö olekin? Tule sinäkin joku sapatti katsomaan, niin ehkä itsekkin haluat tulla temppeliksi Pyhälle Hengelle!
syntinen ruumiimme on saastainen. Jeesus sanoi, ei ihmistä saastuta se mikä menee suusta sisään, joten minä uskon Jeesusta.
Silloin kuin Pyhä Henki asuu sydämessämme, olemme hengellisesti sen temppeli. Ilman sitä koko ihminen on lihallinen saastekasa.
Mark.9 luku on hyvä lukea kokonaan. Ulkokultaisuudesta Jeesus pitää puheensa ja nuhtelee perinnäissäännöstä (pesemättömät kädet)ja ihmisen sisältä lähtevästä pahuudesta. Kyseessä ei ollut sinänsä terveysluento. Vaikka Pyhä Henki asuukin uskovan sydämessä, kyllä hän haluaa koko ruumiimme omistukseensa. Silloin kun hän laittaa virtansa päälle, se tuntuu joka solussa, ei pelkästään sydämessä. Miten Pyhä Henki pystyy puhuttelemaan ihmistä, jos aivoja turrutetaan jatkuvasti jollakin epäterveellisellä?
puhuttelee vaikka juonkin Gevaliaa muutaman kupposen päivässä. Se ei ole pelastuskysymys.
Jeesus puhui juuri siitä mistä sinäkin, eli ulkokultaisuudesta. Hän tiesi mistä puhui, ja minä uskon Jeesusta.
Muista että Jumalalle ei ole mikään mahdotonta, ei edes turnuneiden aivojenkaan puhdistus. Hän se aikanaan ne loikin
No toivottavasti sinä hallitset Gevalia-kahvin juomista, eikä toisinpäin! Kofeiini on petollista. Niin, ei ruoka tai juoma saa tulla uskovalle epäjumalaksi tai Jeesuksen tilalle, pitäähän nyt tietenkin järki olla terveysasioissakin. Tietysti Jumala pystyy puhdistamaan turtuneetkin aivot, mutta miksi ihmeessä niitä pitää ehdoin tahdoin turruttaa. Ainakaan viinalla. Siinähän kuolee aivosoluja joka kerta.
saa tulla epäjumalaksi ihmiskäskyt ja opit. Ne eivät ole Jumalasta.
Tulihan se sieltä, mitä vähän pelkäsin puolestasi, kun sanoit : ""Miten Pyhä Henki pystyy puhuttelemaan ihmistä, jos aivoja turrutetaan jatkuvasti jollakin epäterveellisellä?"". Eli toisin sanoen tuot tuossa sen, että lihaa syövä ihminen ei voi olla Jumal* yhteydessä ollenkaan. Tuossa sinun lausahduksessa astuu esille koko adventismin ominainen ellenistinen näkökanta. Näytät olevan Ellen Whiten lumottu viestinkantaja, vaikka välillä jo arvelin toisin.
"Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa." (Room 14:5-6)
Paavali osoittaa vapautta sapattikysymyksessä, samalla hän korosti kristityn vapautta syödä tai olla syömättä mitä halusi. Terveellinen ruoka ei lähennä meitä millään tavalla lähemmäksi Jumalaa. Turhaa on sinun yrittää tehdä ruokakin tikapuiksi taivaaseen pääsyyn. ""Mutta ruoka ei lähennä meitä Jumalaan; jos olemme syömättä, emme siitä vahingoitu; jos syömme, emme siitä hyödy.""(1 Kor 8:8).
Uskovalle on kaikki sallittua, kunhan ei ala vallitsemaan (tee sairaalloisen riippuvaiseksi).
"Kaikki on minulle luvallista, mutta ei kaikki ole hyödyksi; kaikki on minulle luvallista, mutta minä en saa antaa minkään itseäni vallita." (1 Kor.6:12).
On todella kaukana Kristuskeskeisyydestä kääntää huomiota toisarvoisiin ruokasäännöksiin.
Uskovat syövät terveellisesti, vain siksi koska haluavat pysyä terveenä.
:)
Hirvaksen kanssa oli keskustelua lähinnä juomisesta, vaikka Markuksen 9 luvusta olikin puhetta. Miksi taas tuot EGW:n mukaan keskusteluun?
Toisessa aloituksessani oli ruuasta kyse.
Tästä Room. 14:1-14 kohdasta on ollut ennenkin puhetta. Paavali puhuu siinä jakeessa 6 syömisestä ja syömättömyydestä, eli paastoamisesta. (Muutkin Raamatun selittäjät kuin adventistit myöntävät sen). Historian mukaan fariseuksilla oli paastopäivät maanantaisin ja torstaisin ja kristityillä keskiviikkona ja perjantaina. Kaikki eivät pystyneet olemaan ruuatta koko päivää ja kasvisruoka paastopäivänä oli ihan hyvä vaihtoehto. Paastopäivät ovat vapaasti valittavissa, eikä kenenkään ole pakko paastota. Jokaisella on siinä suhteessa vapaus tehdä oma valintansa. Ei siinä sanota, että jokainen saisi valita lepopäiväkseen minkä haluaa. Sen päivän on Jumala määrännyt.
Katsoin myös 1 Kor 8 lukua. Siinä Paavali puhuu epäjumalille uhratusta lihasta. Ei hän pidä terveysluentoa, eikä väitä, että saastaisesta lihasta olisi uudessa liitossa tullut puhdasta.
1 Kor 6 luvussa on muitakin hyviä jakeita. Jae 13: "Ruoka on vatsaa varten ja vatsa ruokaa varten; ja Jumala on tekevä lopun niin toisesta kuin toisestakin. Mutta ruumis ei ole haureutta varten, vaan Herraa varten, ja Herra ruumista varten. Jae 19 ja 20: "Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat? Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne."
Onko sinusta Kristuskeskeistä juoda alkoholia, kahvia ja teetä niin paljon, että ne hallitsevat (orjuuttavat) ihmistä, ettei hän kykene enää hallitsemaan niiden käyttöä, vaan hänen on pakko käyttää niitä. Muuten on "pinna" kireällä.
Samoin onko Kristuskeskeistä syödä tahallaan sellaista, minkä jo ateistinen lääketiede myöntää epäterveelliseksi. Minulle tulee ihan toinen Raamatunjae mieleen...
Gal.5:13: "Teidät on kutsuttu vapauteen veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö ITSEKÄSTÄ LUONTOANNE valloilleen."
1 Kor.10:31: "Söittepä siis tai joitte tai teittepä mitä hyvänsä, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi."
Siinä muutamia ajatuksia EGW:n koroittamasta kirjasta Raamatusta.
;)
sitä taustaa vasten kun juutalaiskristityt tuppasivat vaatimaan pakanakristittyjäkin noudattamaan juutalaista lakia ja tapoja. Vaikka Paavali itse juutalaisena LUONNOLLISESTI noudatti omassa henkilökohtaisessa elämässään juutalaisia tapoja, ei hän ollut niin pölkkypää, että olisi vaatinut muiden kansojen tapoihin tottuneta ja kasvaneita noudattamaan omia juutalaisia tapojaan Kristus-sanoman kannalta epäoleellisissa asioissa. Siksi hän saattoi "lyödä judaisteille luuta kurkkuun", ettei heidän vaatimustensa noudattamisesta tulisi pakanoille estettä evankeliumin sanoman eteenpäin menolle ja vastaanottamiselle. - Lakihenkisten pilkunviilaajien näyttää olevan vain melko mahdotonta käsittää ja hyväksyä evankeliumiin sisältyvää vapautta.
Ajattelin, että vastasin itse aiheeseen. Mutta osuinkin mielestäsi sivuun. Kun sitten kumpainenkin kirjoitta sivuun, ei valitettavasti asiat koskaan kohtaa toisiaan. Ihmiset ainakin kohtaavat:)
Olipa jännä vastaus! Saathan sinä tietysti kertoa kantasi niin syömisestä kuin juomisesta. Ei sen takia tarvitse mennä toiseen aloitukseeni. Kerro vain rohkeasti mitä tuli mieleesi edellisestä vastauksestani ja kysymyksistäni sinulle, kenenkä "lumottu valonkantaja" tällä kertaa olin? (En muista käyttämääsi termiä ulkoa, mutta se oli ihan hauska...)
;)
Ekaksi Uuden Testamentin ohje:
Matt. 9:17
Eikä nuorta viiniä lasketa vanhoihin nahkaleileihin; muutoin leilit pakahtuvat, ja viini juoksee maahan, ja leilit turmeltuvat; vaan nuori viini lasketaan uusiin leileihin, ja niin molemmat säilyvät."
Luuk. 5:39
Eikä kukaan, joka juo vanhaa viiniä, halua nuorta, sillä hän sanoo: 'Vanha on hyvää'."
Joh 2:6-
6
Niin oli siinä juutalaisten puhdistamistavan mukaan kuusi kivistä vesiastiaa, kukin kahden tai kolmen mitan vetoinen.
7
Jeesus sanoi heille: "Täyttäkää astiat vedellä". Ja he täyttivät ne reunoja myöten.
8
Ja hän sanoi heille: "Ammentakaa nyt ja viekää edeskäyvälle". Ja he veivät.
9
Mutta kun edeskäypä maistoi vettä, joka oli muuttunut viiniksi, eikä tiennyt, mistä se oli tullut-mutta palvelijat, jotka veden olivat ammentaneet, tiesivät sen-kutsui edeskäypä yljän
10
ja sanoi hänelle: "Jokainen panee ensin esille hyvän viinin ja sitten, kun juopuvat, huonomman. Sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti."
Sitten V.T.:
5. Moos 14:26
Ostakaa sillä rahalla kaikkea, mitä mielenne tekee, nautoja, lampaita ja vuohia, viiniä tai olutta tai muuta mieleistänne, ja syökää ja iloitkaa siellä perheinenne Herran, Jumalanne edessä.
Mutta pappi ei saa juoda liikaa viiniä:
1. Tim. 3:8
Myös seurakunnanpalvelijoiden on oltava arvokkaita ja vilpittömiä. He eivät saa käyttää liikaa viiniä eivätkä tavoitella omaa hyötyään.
1. Tim. 5:23
Älä enää juo vain vettä, vaan käytä vähän viiniä vatsasi tähden ja usein uudistuvien vaivojesi vuoksi.
Huomaa: Herran sinun Jumalasi edessä, eikä
siis salassa salaten. Jos juot - ei ole pakko.
noin kutsutut uskovatkin juovat nykyisin, ja myös ennenkin.Muistan kun yksi jehovan todistaja vuosia sitten meni kalja baariin, ihmettelin sitä miksi hän sinne halusi mennä niin hän sanoi menevänsä ottamaan ryypyt herran kunniaksi, niin meitähän on moneksi.
He..heh.kun oli makea juttu....entisenä jehovan todistajana!!
No,kyllä tuo on ihan mahdollista.
Mutta kyllä uskon siihen entisenä jehovalaisena että alkoholin kohtuu käyttö,viinilasi päivässä on ok.
Mut entisen alkoholistin mahdollisuudet on tasan nolla.EI EDES kefiiriä.
niin se oluen juoja teki Raamatun mukaisesti:
1. Kor. 10:31
Söittepä siis tai joitte tai teittepä mitä hyvänsä, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.