Ruotsalainen tutkija kertoo, että Suomi on ulkopoliittisesti nolla pisteessa, kun tarkastelun lähtökohdaksi ottaa Euroopan unioni.
Tutkija liittää tarpeettomasti yhteen tasavallan presidentin Tarha Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen roolin ja aseman.
Koko sen ajan, jonka Tarja Halonen on ollut tasavallan presidentinnä, on erityisesti oikeiston taholta korostettu hänellä olleen liian suuren vallan ja sitähän minimoitiin lähes nollapisteeseen 2000 luvun alussa. Jatkuvat vaatimukset, joita erityisesti Kokoomuspuolueen oikeistosiipi esittää julkisesti sekä eritysiesti Euroopan Unionin konservatiisessa ryhmässä vaikuttaessaan nakertavat vaarallisesti ja lähes tuhoavat presidentti instituution mahdollisuuksia. Turhan aikainen keskustelu kahden lautasen esiintymisistä ovat erinomainen esitys siitä tasosta, jolla pelataan. Presidentti instituutio on tulevaisuudessa haudattavissa juhlallisesti ja esimerkiksi eduskunnan puhemies voisi ottaa vastaan ulkovaltojen lähettiläiden ensimmäisen käynnin.
Mitään seremoniamestaria Suomi ei tarvitse.
Pääministerin Matti Vanhaseb kelvoton ja kyvytön toiminta kulminoituu hänen naisseikkailuinsa. Niissä hän on onnistunut salaa, mutta julkisesti aiheuttanut sen ettei Suomea ei voida pitää missään kansainvälisissä kehyksissä kelvollisena. Suomnelle nauretaan ja naurettava se onkin ainakin siihen saakka, kun valta väistyy niille, jotka osaavat. Yhdessäkään asiassa Matti Vanhanen ei ole onnistunut. Heikon pääministeri kautta aikojen ja vain se, että hänen kauttaa Kokoomuksella oli mahdollisuus päästä hallitukseen on pitänyt hänet pääministerinä. Kokoomuksen taholta on kuitenkin harrastettu politiikkaa, jolla Matti Vanhaseb yli on kuljettu mennen tullen.
Matti Vanhanen pääsi vihdoinkin Yhdysvaltoihin ja tapaamaan toista nolla miestä, varapresidenttiä, joka taitaa olla pitkälti jo dementoitunut. Jaksoi vielä kuunnella puoli tuntia Matti Vanhasen löpertelyjä, Näyttelijän tapaaminen Yhdysvaltojen länsirannikolla alensi Suomen asemaa.
Hallitus vaihtoon.
Tutkija liittää tarpeettomasti yhteen tasavallan presidentin Tarha Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen roolin ja aseman.
Koko sen ajan, jonka Tarja Halonen on ollut tasavallan presidentinnä, on erityisesti oikeiston taholta korostettu hänellä olleen liian suuren vallan ja sitähän minimoitiin lähes nollapisteeseen 2000 luvun alussa. Jatkuvat vaatimukset, joita erityisesti Kokoomuspuolueen oikeistosiipi esittää julkisesti sekä eritysiesti Euroopan Unionin konservatiisessa ryhmässä vaikuttaessaan nakertavat vaarallisesti ja lähes tuhoavat presidentti instituution mahdollisuuksia. Turhan aikainen keskustelu kahden lautasen esiintymisistä ovat erinomainen esitys siitä tasosta, jolla pelataan. Presidentti instituutio on tulevaisuudessa haudattavissa juhlallisesti ja esimerkiksi eduskunnan puhemies voisi ottaa vastaan ulkovaltojen lähettiläiden ensimmäisen käynnin.
Mitään seremoniamestaria Suomi ei tarvitse.
Pääministerin Matti Vanhaseb kelvoton ja kyvytön toiminta kulminoituu hänen naisseikkailuinsa. Niissä hän on onnistunut salaa, mutta julkisesti aiheuttanut sen ettei Suomea ei voida pitää missään kansainvälisissä kehyksissä kelvollisena. Suomnelle nauretaan ja naurettava se onkin ainakin siihen saakka, kun valta väistyy niille, jotka osaavat. Yhdessäkään asiassa Matti Vanhanen ei ole onnistunut. Heikon pääministeri kautta aikojen ja vain se, että hänen kauttaa Kokoomuksella oli mahdollisuus päästä hallitukseen on pitänyt hänet pääministerinä. Kokoomuksen taholta on kuitenkin harrastettu politiikkaa, jolla Matti Vanhaseb yli on kuljettu mennen tullen.
Matti Vanhanen pääsi vihdoinkin Yhdysvaltoihin ja tapaamaan toista nolla miestä, varapresidenttiä, joka taitaa olla pitkälti jo dementoitunut. Jaksoi vielä kuunnella puoli tuntia Matti Vanhasen löpertelyjä, Näyttelijän tapaaminen Yhdysvaltojen länsirannikolla alensi Suomen asemaa.
Hallitus vaihtoon.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tätä saamattomuuspolitiikkaa. Suomi ei tarvitse maskotti-presidenttiä. Pääministerin pitää olla vahva johtaja, joka uskaltaa puolustaa oman maansa etuja kaikilla foorumeilla.
maskottia. Pääministeri uskaltaa puolustaa vain omia etujaan jopa menemällä oikeuteen saakka. Tämän kansan valitut eivät osaa tai halua puolustaa kansan etua vaan keskittyvät oman tai lähipiirin etujen ajamiseen. Onko näin muualla maailmassa tässä mittakaavassa?
näytä olevan päätellen nyt Nokia / Bochum -jupakasta, joka on analoginen Suomi / Stora Enso
-jupakkaan. Siellä korkeinta valtiojohtoa myöten vastustetaan tehtaan lopettamista. Meillä tilanne on nolompi valtiovallan taholta, koska se voisi omistajana vaikuttaa asioihin. Se on kuin heittäisi märän rätin vasten kansalaisten kasvoja. Toki täytyy myöntää, että kansassakin on vikaa. Meillä siedetään aivan liiaksi tällaista toimintaa ja tekijät luottavat, että eivät ne nouse vastarintaan. Saksassa lähtee 20.000 ihmistä kaduille osoittamaan mieltään tehtaan sulkemista vastaan. Montako meillä?
Muistatkos tuon sanojan ja sanat? Sinä et arvosta kansan tahtoa ja mielipidettä, ja se johtuu halusi digtatuuriin. Mutta jäät kyllä vähemmistöön, kansa täällä Suomessa päättää.
Saksassa eläneenä voin sanoa, että pelkän puolueen lehden lukeminen ei riitä Saksan tapahtumien seuraamiseen. Ainakin Lumikero raporteissaan eilen ja tänään on tuonut voimakkaasti ilmi, Saksassa poliitikot keräävät näin ennen osavaltiovaaleja irtopisteitä. Tullakseen valituiksi, ei Saksassa voi olla muuta kuin samaa mieltä valtavirtojen kanssa. Tästä johtuen pääpuolueet muistuttavat täysin toisiaan (et erota mistä puolueesta on kysymys kun luet heidän ohjelmiaan). Näinpä isot ovatkin samassa hallituksessa.
ollakin, että hallituksen pitää olla samaa mieltä valtavirtojen kanssa (=kansan eli äänestäjien). Meillä sensijaan valtiovalta asettuu pörssiosakkeen omistajien taakse, jotka valtiota lukuunottamatta ovat suurin osa ulkomaalaisia. Eiväthän nämä välitä Suomen työpaikoista yhtikäs mitään. Ainoa mitä he haluavat, on suuria pörssivoittoja. Tämäkin tehdas, josta nyt kiistellään (Kemijärvi) on kehitysalueelle verovaroin työllistämistarkoituksessa rakennettu. Sitten tulee aikakausi, kun joku vapaiden markkinoiden oppi on lyönyt itsensä läpi, jolloin kaikki aikaisempi tuhotaan tämän markkinafundamentalismin nimissä. Jos joku tavallinen suomalainen palkansaaja asettuu näiden taakse, niin ei se ainakaan kovin viisas ole.
Pääpuolueista:Pääpuolueet Kok, KEPU ja SDP muistuttavat Suomessakin täysin toisiaan. Ei juurikaan mitään eroja. Siis kuten Saksassakin.
En suosittele mitään näistä kolmesta.
Thomas Riesin mielipiteellä on siinä mielessä merkitystä, että hän tuntee EU:n läpikotaisin että on myös Suomen tuntija:
http://www.mpkk.fi/fi/ajankohtaista/2004_06/juttu_1
Keskustan voittaessa vaalit (Vanhanen I: Kepu SDP) alettiin Jäätteenmäen ja Halosen toimesta irtaantua eurooppalaisen vallan ytimistä. Tästä käytiin kovasti keskustelua ja ytimiin kuulumista kaipasivat silloin vain kokoomus ja puheenjohtaja Paavo Lipponen. Samaa "pois ytimistä" linjaa on ajanut ja ajaa erityisesti Erkki Tuomioja. Tähän suorana loogisena linjana Tuomiojalla ja Halosella on myös negatiivinen asenne Natoon kuulumiseen.
Eli nykyiseen tilanteeseen on tultu kohtuullisen avoimen toiminnan kautta (henkilöt ovat avoimesti sanoneet mitä haluavat). Viime vaaleissa ilmeisesti haluttiin tähän harmauteen muutosta, ja SDP joutui siirtymään oppositioon. Kokoomus alkoi luonnollisesti noudattamaan aktiivisempaa linjaa. Tässä on vain se ongelma, että ytimistä pääsee nopeasti pois, mutta sinne pääsy voi viedä vuosia!