Tuli jälleen kerran ajettua pitempi matka pimeällä tiellä kostealla kelillä. Välillä tien pinta oli uudehkoa ja välillä vähän kuluneempaa vaaleampaa asfalttia. Tuli siinä sitten mieleen, olisiko mahdollista lisätä jokin vaalempi pigmentti pinnoitteen joukkoon, jolloin pimeällä ja märällä tie erottuisi paremmin?
Musta tien pinta
vaaleaksi
81219
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Esim. Kangasniemeltä Mikkeliin on tie silmiinpistävän punertavaa, siis kesäkelillä.
Ideasi on mielestäni edelleenkehittämisen arvoinen.
-Tähän rasistinen vitsi pikimustasta tiestä.-
Ja sitten loppukevennyksenä hjuumoria:
annetaan peräkylänpoikain Woimakoneisiin valkoisia elokuvarenkaita; kyllä rupee pinta kalpenemaan!
Vähän toinen aihe kenties mutta samasta asiasta on kyse. Eli ihmetyttää se että kuivalle ja hyvin näkyvälle asfalttitielle levitetään sitä saatana suolapaskaliuosta niin ei näe enää sen jälkeen mitään kun märkä tie syö valotehon ja paskakalvo tuulilasissa sameana. Suolausko turvallista? Ja vitut! Äly hoi, älä jätä!
Bitumi on tietysti mustaa ja sen on ympäröitävä kiviaines, jotta päällyste pysyisi koossa. Itse asiassahan asfalttimassassa käytetään muutama prosentti hienoa kalkkijauhetta, joka on alkuaan valkoista, mutta niinpä vain mustuu sekin. Eli bitumin värjääminen ei onnistu.
Kuluneen päällysteen pinnassa näkyy siis kiviainesrakeiden pintaa ja niiden välissä olevaa bitumia. Kiveä on päällystemassasta noin 90 prosenttia ja se määrää aika pitkälle pinnan värin. Kunnolla vaaleita kiviä Suomessa on aika vähän, useimmat lujuusvaatimuksen täyttävistä kivilajeista ovat harmaita tai punertavia. Ja kun välissä on mustaa, se vielä tummentaa kokonaisvaikutelmaa.
Hyvä ehdotus mutta ei liene toteutettavissa. Betoniahan on kokeiltu päällysteenä ja se on vaaleampaa. Se kuitenkin vaatii täysin routimattoman pohjan, on muutenkin kalliimpaa eikä kestävyys kokeiluosuuksilla ole ollut läheskään odotetun mukainen.
Joskus on risteysalueita vedetty vaaleammalla kiviaineksella, mutta tosiaan, Suomessa ei oikein löydy vaaleaa kovaa kiveä, merkittäviä määriä. Löytyyköhän missään.
Muuten hyvä idea.
Ja vaikka sitä vaaleaa kiveä jostakin päin löytyisi, se ei paljon muualla auta. Kuljetuskustannukset nimittäin, kun kilometrille ajorataa tarvitaan 300 - 900 tonnia tavaraa.
Ruotsissa kokeiltiin vuosia sitten vaalean punaista asfaltia. Vaalean punainen asfalti jäi kuitenkin kokeiluksi ilmeisesti kalliimman hinnan takia.
Kyllä betonitie on betonitie.
Nastolan ja Pirkkalan pätkillä oli ilo ajella ennen niiden purkamista.
Sakut, jenkit, ja italiaanot eivät pura, koska hinta on halpaa: Rakentaessa kallista (tosin nykyisin koneet ovat eri luokkaa kuin noita koepätkiä tehtäessä 70-luvun lopulla).
Lisäksi käyttöikä on yli 10 v.
Urapaikkauksissa se säästetään kirkkaasti.
Kun lisäksi kielletään nastat ja siirrytään kitkarenkaisiin, vähenevät onnettomuudet jo siitä syystä että väärä turvallisuuden tunne häviää.
Suolaaminen lopetetaan tietysti, jolloin puolitaitoiset kuskit rajoittava ajeluitaan.
...välillä Atala-Lakalaiva se betoni on edelleen asfaltin alla ja rampit ovat vieläkin pelkkää betonia. Asfaltti laitettiin toissa kesänä, kun urautuminen alkoi mennä jo ihan mahdottomaksi betonin alettua rapautua. Ensinhän uria paikkailtiin valupaikkauksella ja seuraavana kesänä uria täytettiin asfaltilla. Lopulta päätettiin sitten onneksi vetää asfaltti päälle kokonaan. Joku järjen jättiläinen vain keksi jättää rampit vielä päällystämättä. Tuo tieosuushan on rakennettukin muistaakseni vasta 90-luvulla.
Lisäksi betoni käyttäytyy pakkasilla aivan eri tavalla kuin asfaltti. Vaikka missään muualla ei olisi liukasta, voivat nuo betonirampit olla aivan peilijäässä. Jää ei myöskään näy rampeista samalla tavalla kuin asfaltista, vaan rampit voivat näyttää aivan kuivilta. Hulluimmaksi asian tekee se, että päällystetyyppi vaihtuu aina kesken rampin. Samoin muuttuvat myös pito-olosuhteet. Jäätyneen asfaltinhan tunnistaa helposti kimaltelusta. Välillä kyllä toisinkin päin. Muualla kun tien pinnat ovat jäässä, voivat nuo betonirampit olla aivan kuivia.
Lämpötilanvaihtelut nostavat saumausbitumit laattojen välistä joka talvi ylös ja vähänkin jos routa pääsee iskemään, on meno aika pomppuista. Esimerkiksi Lahdesjärveltä Jyväskylän suuntaan laskeva ramppi on kuin perunapellolla ajaisi.
Kyllä näistä betonikokeiluista on jo nähty, että eivät betonitiet sovi tällaisille alueille, joilla tien pinnan vuotuinen lämpötilavaihtelu voi olla jopa 90 astetta. Lisäksi betoni on tolkuttoman liukasta märkänä. Varsinkin kuorma-autolla on kuin jäällä ajaisi.