Olen ortodoksi mutta en paastoa. Minua tympäisee alituinen paastoaminen jota meidän kalenterissa riittää!!!!! Jos oikeasti noudattaisi tuota paastoa niin koko ajan saisi olla ajatukset ruoassa, onko se muka paaston tarkoitus? koko aika saisi miettiä että jaa laitankos tänään kasvispataa, saako syödä juustoa, onko öljy sallittu - maito ei ainakaan..?
Mitä järkeä tässä on hyvät kanssaortodoksit? Lisäksi siitäkään ei saisi edes tuntea tervettä ylpeyttä jos siihen pystyy vaan pitää silti vaan nöyränä muistaa että ihan yhtä hyvä orto on se joka ei paastoa päivääkään. Minusta koko paastojuttu ei siis kannata, koska siitä ei SAA mitään. olkoon siis mun puolestani, paastotkoon ne jotka haluaa.
tietty ennen ehtoollista paastoan mutta se tulee luontevasti, ei tartte miettiä sitä sen enempää.
Nälkäisenä ei ajattele jumalaa vaan RUOKAA aina entistä enemmän. Moni viettää paaston ajat alituisessa lihanhimossa ja kebabin tarpeessa. mitä mieltä tässä on?????
Luin isä mitron ortodoksisuuden sanakirjan ja siinä pari asiaa jäi ärsyttämään tosin nyt poikkean tästä paastoasiasta muulle tielle. Isä mitroa haittaa se kun suomessa monet ortodoksitkin antavat lapselle useamman kuin yhden nimen. Onko tämä oikeasti niin paha asia? jos nimistä yksi on Kirkon pyhä ja suojeluspyhä niin miksi olisi haittaa saada vaikka joku suvussa kulkenut nimi sen lisäksi, jos kumminkin kutsumanimi on se pyhä?joskus ort. kirkon piirissä tuntuu tiettyä pikkumaisuutta, kun sairaalloisesti halutaan vetää eroa luteriseen, vaikka fakta on se että tässä elämämme monet seka avioliitoissa ja joka tapauksessa moni kääntyjäkin on lyterinen ollut ennen liittymistään. Miksi se kaikki ihan kaikki pitäisi kieltää????
onko muille käynyt sellaista että olette yrittäneet mennä mukaan kirkon toimintaan ja kohdanneet siellä kaikkea muuta kuin kristillistä käytöstä?utelua siitä onko synt- ortodoksi vai vähempiarvoinen myöhemmin liittynyt?ja ihmisten laittamista kaikkiin arvo järjestyksiin. joskus tuntuu että jos on muualta muuttanut niin sillonkaan ei ole tulemista uusiin piireihin koska siellä ovat vain ne vanhat oikeutettuja olemaan mukana.
Mitä järkeä tässä on hyvät kanssaortodoksit? Lisäksi siitäkään ei saisi edes tuntea tervettä ylpeyttä jos siihen pystyy vaan pitää silti vaan nöyränä muistaa että ihan yhtä hyvä orto on se joka ei paastoa päivääkään. Minusta koko paastojuttu ei siis kannata, koska siitä ei SAA mitään. olkoon siis mun puolestani, paastotkoon ne jotka haluaa.
tietty ennen ehtoollista paastoan mutta se tulee luontevasti, ei tartte miettiä sitä sen enempää.
Nälkäisenä ei ajattele jumalaa vaan RUOKAA aina entistä enemmän. Moni viettää paaston ajat alituisessa lihanhimossa ja kebabin tarpeessa. mitä mieltä tässä on?????
Luin isä mitron ortodoksisuuden sanakirjan ja siinä pari asiaa jäi ärsyttämään tosin nyt poikkean tästä paastoasiasta muulle tielle. Isä mitroa haittaa se kun suomessa monet ortodoksitkin antavat lapselle useamman kuin yhden nimen. Onko tämä oikeasti niin paha asia? jos nimistä yksi on Kirkon pyhä ja suojeluspyhä niin miksi olisi haittaa saada vaikka joku suvussa kulkenut nimi sen lisäksi, jos kumminkin kutsumanimi on se pyhä?joskus ort. kirkon piirissä tuntuu tiettyä pikkumaisuutta, kun sairaalloisesti halutaan vetää eroa luteriseen, vaikka fakta on se että tässä elämämme monet seka avioliitoissa ja joka tapauksessa moni kääntyjäkin on lyterinen ollut ennen liittymistään. Miksi se kaikki ihan kaikki pitäisi kieltää????
onko muille käynyt sellaista että olette yrittäneet mennä mukaan kirkon toimintaan ja kohdanneet siellä kaikkea muuta kuin kristillistä käytöstä?utelua siitä onko synt- ortodoksi vai vähempiarvoinen myöhemmin liittynyt?ja ihmisten laittamista kaikkiin arvo järjestyksiin. joskus tuntuu että jos on muualta muuttanut niin sillonkaan ei ole tulemista uusiin piireihin koska siellä ovat vain ne vanhat oikeutettuja olemaan mukana.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kirkon perinteet ja niiden noudattaminen???
Eikö silloin olisi viisaampaa siirtyä sellaiseen kirkkoon, jossa on "katto korkealla ja seinät leveällä", eli esim. luterilaiseen kirkkoon! Siellä eivät "perinteet" paina ja jos joku rupeaa risomaan niin ainahan voi keksiä uusia sääntöjä!
"Jos oikeasti noudattaisi tuota paastoa niin koko ajan saisi olla ajatukset ruoassa, onko se muka paaston tarkoitus? koko aika saisi miettiä että jaa laitankos tänään kasvispataa, saako syödä juustoa, onko öljy sallittu - maito ei ainakaan..? "
Monille taas käy niin onnellisesti, että kun tähän asiaan alkaa perehtyä vaikka ruuan/keittiön kautta, vähitellen valkenee moni muukin asia ja etsijä voi löytää sääntöjen takana olevat mittaamattomat hengelliset rikkaudet.
----------------------------------
"tietty ennen ehtoollista paastoan mutta se tulee luontevasti, ei tartte miettiä sitä sen enempää."
Olisi varmaan hyvä ainakin nimenomaan tuossa tilanteessa miettiä vähän enemmän!
----------------------------------
"Isä mitroa haittaa se kun suomessa monet ortodoksitkin antavat lapselle useamman kuin yhden nimen. Onko tämä oikeasti niin paha asia?"
Se nyt vaan sattuu olemaan vastoin kirkon perinnettä - ja on hyvä, että edes joku Suomessakin yrittää pitää *omaa* traditiota pinnalla. Mitä hyötyä/etua/iloa on monista etunimistä? Mitä järkeä on siinä, että ihmisellä on liuta nimiä eikä useinkaan edes se ensimmäinen ole kutsumanimi. Vastaus: EI MITÄÄN.
Jos taas luterilaiseen tapaan yritetään perustella ylimääräiset kuolleiden sukulaisten lisänimet, ei siinäkään ole mitään järkeä. Kunnioitamme edesmenneitä polvia rukoilemalla heille taivasten valtakuntaa, EMME pitämällä ristinämme turhia etunimiä, jotka yleensä näkyvät vain henkilöllisyystodistuksessa.
----------------------------------------
"onko muille käynyt sellaista että olette yrittäneet mennä mukaan kirkon toimintaan ja kohdanneet siellä kaikkea muuta kuin kristillistä käytöstä?"
ON
juhlaa, paastoa ja juhlaa. Näinhän se kirkkovuosi sujuu. Ei siis: paastoa, paastoa, paastoa...
Jos et syystä tai toisesta halua tai pysty paastoamaan niin älä syytä kirkkoa vaan itseäsi. Kirkkoa syyttämällä perustamme uuden lahkon. Lahkoja ja riitaa on täällä elämässämme ihan tarpeeksi muutenkin.
älä paastoa, äläkä vaahtoa. Kuten sanottu vaihtoehtoja maailmassa on tai sitten kehität oman uskonnon.
Kyl mä sillee uskon, mut toi Jeesus-jutska on vähä outo, ihmine se oli, joo ja sit helvetti ei kelpaa mulle sillee, enkelit on ihanii mut pahoi ei oo olemaskaa, joo ja sit mä rakastan paastoamist iha kybäl, mut suklaast ja hamppareist en luovu, en mä kyl tee paljo muutakaa pastojutskaa, mut kyl mä paastoon sillee, se on jotenki mageet, ainaski siit on kiva puhuu, ja muutenki tää uskonto on mulle sellain vähä oma jutska, tiietsä, en mä sit kirjaa lue mä funtsin nää asiat ite.
"Lisäksi siitäkään ei saisi edes tuntea tervettä ylpeyttä jos siihen pystyy vaan pitää silti vaan nöyränä muistaa että ihan yhtä hyvä orto on se joka ei paastoa päivääkään."
Koskaan ei ole tervettä se ylpeys, joka nousee vertaamisesta toiseen.
"Minusta koko paastojuttu ei siis kannata, koska siitä ei SAA mitään."
Niinpä niin. Eipä sitä kai sellaista kannata tehdä mistä ei itse saa mitään. Vai olisiko niin, että oma saaminen ei ole elämän keskeinen asia? Olisiko "maailman napa", joku muu kuin omasi? Jumala, kenties?
"tietty ennen ehtoollista paastoan mutta se tulee luontevasti, ei tartte miettiä sitä sen enempää."
Et sinä silloin oikeasti paastoa.
"Nälkäisenä ei ajattele jumalaa vaan RUOKAA aina entistä enemmän. Moni viettää paaston ajat alituisessa lihanhimossa ja kebabin tarpeessa. mitä mieltä tässä on?????"
Ihmiset ovat syntisiä ja heidän suurimmat halunsa keskittyvät nautintoihin, ruokaan, juomaan, seksiin jne. jne. Oletko ajatellut, että paasto voisi auttaa sinua löytämään alkuperäisen halusi, joka kohdistuu yhteyteen Jumalan kanssa?
Tosin ehkä kokemattomana ja viattomana! Sillä olen n. 5 v ortodoksisuutta sivusta seuranneena viimein käsittänyt, että voinhan sitä minäkin oikeasti ELÄÄ sitä elämää, jota haluan. So. elämää ortodoksisen kirkon yhteydessä.
Kirkon paastosäännöt (yksi ateria per pv tai kokonaan ilman ruokaa) todellakin kuulostavat äkkiseltään aika hurjilta näin normityötä tekevän ja keskivertoa reippaammin urheilevan nuoren naisen korvissa. Joku jossain väläytti, että koko aika menee pelkkää ruokaa pohtiessa, mutta eikös silloin pitäisi hälytyskellojen soida? Paaston pohjimmainen tarkoitushan piilee sen vaikutuksessa hengelliseen kilvoitukseemme. Siksi nyt tiedustelenkin teiltä kokeneilta paastoajilta, että mikä on "sopiva" ruoka-annos? Onko sopimatonta syödä esim aamulla puuroa, päivällä keittoa ja illalla vaikkapa leipää normiarkipaastopäivinä? Siinäkin olisi jo melkoinen muutos normaaleihin tottumuksiini...
En nyt mikään kokenut paastoaja kyllä ole, mutta eiköhän tuossa suunnitelmassasi jo ole paastoamista ihan yllin kyllin. Kunhan et vain saisi paastoburnoutia, jos muutos aikaisempaan on liian suuri. :) Yleensähän noista kyllä kannattaa neuvotella rippi-isänsä kanssa, mikäli mietityttää.
Pitää kirkon yleiset paastoperiaatteet mielessään, ja pyrkii niihin, mutta ei kuitenkaan ole ihan liian ehdoton, niin eiköhän siitä hyvä tule. Liika ehdottomuus saattaa viedä paastohalut kokonaan itseensä pettyessään, jos välillä vähän lipsuu tavoitteistaan. Lihansyönnin osalta olen kyllä aika ehdoton, kun en sitä kovin paljon syö muutenkaan, niin miksi sitten paastopäivinä, mutta muuten kyllä lipsuilen tämän tästä. :) Ja yhden aterian periaatettakin tulee noudatettua lähinnä silloin kun osallistuu ennenpyhitettyjen lahjojen liturgiaan, ehkäpä tuossa voisi yrittää skarpata vähän enemmän vastaisuudessa...
Et kai vain käännynnäinen ole? Käännykkäät usein ottavat nämä paaston asiat niin ihmeen vakavasti ja hurjina paastoavat. Vertaa syntyperäisiin: eivät usein paastoa ollenkaan. Ota siitä mallisi.
Kristinusko on rakkautta, rakkauden toteuttamista arjessa ja elämässä! Viis siitä mitä suuhun laittaa tai ei, se on epäolennaista. Paljon helpompihan on vahdata sitä, mitä suuhunsa pistää (ja varsinkin mitä naapurin suuhun menee), kuin oikeasti toteuttaa jumalallista rakkauden ihannetta elämässään.
Terv. paastoa pizzeriassa viettävä ;)
vertaamaan lapsena ortodoksiksi kastettuja ja myöhemmin kirkkoon liittyneitä.
Voin sanoa omastakin havaintopiiristä sen että ns. alkuperäiset (???) ortodoksit tietävät hyvin vähän ortodoksisesta kirkosta ja uskosta. Heidän ei ole tarvinnut vaivautua koskaan ottamaan selvää asioista. Ja paastoaminen.. juu, mitäs sillä on väliä.. ;)
Kukin rehennelköön ihan millä haluaa: jos tunnet tyydytystä siitä että rehentelet paastoamisellasi niin siitä vaan. Tai jos saat kiksejä siitä että rehentelet miten et paastoa niin anna mennä.
Jätä kuitenkin sellaiset ihmiset rauhaan jotka eivät numeroa asioistaan tee.
saanut ort.uskonnonopetusta jo kotona ja alaluokilta alkaen. Hän tietää tavat ja oman uskonsa asiat. Myöhemmin ortodokseiksi tulleita o n kahta lajia,toiset ottavat selvää papeilta,opiskellen ja kysellen seurakuntalaisilta.Heitä kunnioitan.Toiset ovat taas niitä,jotka eivät ole päteneet omissa entisissä ympyröissään ja yrittävät tuoda omia vieraita tapoja kirkkoomme.
on vain ruoasta paastoamista? Paastohan on paljon muutakin, huvitusten vähentämistä, televisio, kyläily, yleensä hiljentymistä ja ajatusten siirtämistä sisäänpäin ja itsensä tutkistelua. Ruokapaasto on vain osa paastoa ja esim. minun pitää sairauksieni vuoksi syödä tietyllä tavalla, josta en voi tinkiä mutta monesta muusta asiasta voin luopua tai ainakin vähentää niiden osuutta jokapäiväisessä elämässäni.
Mitä tulee hankaluuksiin seurakunnan toiminnassa, tulee mieleeni erään tuttavani kertomus siitä, mitä pappi sanoi hänelle kun hän pyysi apua erään hankalan ihmisen kanssa ja aikoi kokonaan jo luopua vapaaehtoistyöstä; "Miksi haluat rangaista Kirkkoa siitä, että et tule toimeen jonkun ihmisen kanssa?" Olipa viisaasti sanottu. Eipä tämä ystävänä jättänyt tehtäviään vaan jatkoi kilvoittelua!