Eivätkö nämä ole enemmän kuin vähän ristiriidassa näiden uskontojen kanssa? Käsittääkseni sotilaspapitkin kantavat asetta sota-aikana ja ampuvat vastapuolen sotilaita siinä missä muutkin.
Sotilaspapit ja soturimunkit
Pulpahti mieleen
6460
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
monesti itsekin.
...raadollisempi tehtävä on nostaa taistelumielialaa ("Jumala on puolellamme") ja rauhoitella sotilaiden omaatuntoa ("Vihollisen tappaminen ei ole sodassa syntiä") sekä pitää kuoleman pelko kurissa ("Jumala huolehtii teistä mitä tahansa tapahtuu").
Uskonnon valjastaminen henkiseen taistelukyvyn parantamiseen on niin suuri voimavara, ettei mikään valtio/sotilasyksikkö voi olla käyttämättä sitä hyväkseen.
Aika mielenkiintoista, miten ihmismieli keksii selityksiä, kuinka tappaminen sodassa ei koeta ristiriidaksi uskonnon kanssa vaan ne elävät jopa sulassa sovussa keskenään.
jos vihollinen tulisi isänmaahanne ja kotiinne aikomuksenaan raiskata ja tappaa sinut ja perheesi ja anastaakseen omaisuuutesi? Vaikka olisitkin pappi, kai puolustaisit perhettäsi ja itseäsi? Yhtään rukousta väheksymättä, voisitko voin katsoa sivusta ja antaa kaiken tämän tapahtua? Olisiko se hurskasta?
onkin sitten toinen juttu. Ne ovat syntiä.
Jos jossittelemaan ruvetaan, niin entä jos olisin pappi ja täyttäisin kaikki ehtosi. Erona olisi vain se että hyökkäävä osapuoli olisi kristittyjä myöskin? Ainakin osa heistä. Miten erottaisin taistelutilanteessa kristityn muista vihollisista?
Olettaisin ainakin että hyvät kristityt eivät raisi perhettäni, mutta onhan vankiloissakin kristittyjä jotka ovat raiskanneet lapsiakin. Hmmm...
Eikö Jeesuskin raamatussa kääntänyt toisen poskensa ja miksi papin ei pitäisi tehdä näin?
Eikö papin juuri pitäisi vain rukoilla ja laskea kaikki herransa varaan?
Onko tappamisessa missään tilanteessa mitään hurskasta?
Suomen ev.lut.kirkolla tähän asiaan löytyy ratkaisu,tästä voimme kiittää Martti Lutheria jolla on tämä regimenntioppi:sen mukaan maailmassa on kaksi regimenttiä,maallinen ja hengellinen jotka erotetaan toisistaan. Tällöin sota,sotiminen,armeija jne. kuuluvat maalliseen regimenttiin eikä noita asioita sitten lasketa hengelliseen regimenttiin!
Ja vaikka kristityt tuolla jossain sotivat/käyvät armeijaa tjm.,niin eihän se tarkoita kristillisen moraalin kuihtumista. Tilanteen mukaan eletään,mietitään kristilliseltä pohjalta jos tulee ongelmatilanne
ja toimitaan sitten :).