Lestadiolaisuuden hyvät puolet!

Eräs es. les.

Jotenkin tuntuu, että tällä palstalla halutaan vain ja ainoastaan löytää puutteita esim. esikoislestadiolaisuudesta. Monesti kuulee puhuttavan, että elämä menee jotenkin hukkaan sen seurauksena, että joitakin asioita ei saisi tehdä. Ajattelen niin, että kaikkea saa tehdä, jos ihminen haluaa. Syy, miksi itse en halua osallistua kaikkeen on se, että haluan varjella sitä pientä uskonhiukkasta, joka ehkä on vielä jäljellä. Voin sanoa, että olen kokenut paljon sellaisia asioita, joita olen myöhemmin katunut, mutta minun syntieni tähden ja meidän jokaisen syntien tähden Jeesus kerran kuoli. Tästä iloitkaamme ja uskon, että kun tämän saa tuntea omalle kohdalle tulee halu seurata Kristusta eikä maailmaa.
Itse tunnen, että es. les. seuroissa saarnataan elävä Jumalan sana. Kun olen löytänyt paikan, jossa saarnataan elävä Jumalan sana, ei minulla ole mitään tarvetta vaihtaa toiseen. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö muualla saarnattaisi elävää Jumalan sanaa. Minulle tämä on hyvä paikka ja jollekin muulle joku toinen.
En ymmärrä sitä, miksi joillakin on niin suuri tarve puuttua kaikkiin epäkohtiin. On totta, että meilläkin on puutteita ja saarnaajatkin ovat kuitenkin ihmisiä. Helposti saattaa eksyä saarnaan joitakin omia ajatuksia, jotka eivät ole raamatun kanssa yhteneviä, mutta jos näin tapahtuu niin meidän tulee mennä keskustelemaan henkilökohtaisesti kyseisten saarnaajien kanssa. Monesti mieli, joka täällä vallitsee ei ole rakentavaa vaan halveksivaa. Kyllä kirkollakin on omat ongelmansa ja varmasti kaikilla eri liikkeillä. Kantakaamme rakastavaa ja anteeksiantavaista sydäntä.
Omaan elämään es.les. on tuonut turvaa, seurustelukumppanin, lukemattoman määrän hyviä ystäviä ja paljon muuta. Rautavaaran Tapion sanoin lopetan, että en päivääkään vaihtaisi pois.
Kuljettakoon Jumala meidät kaikki Häneen uskovat taivaan kotiin!

21

1821

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hyvä yhteys ja rakkaus samankaltaisten ystävien kesken.

    • autuas suo meille

      Jumala auttakoon ymmärtämään sinua, miksi
      apostoli Paavali saarnaa galatalaisille, puuttuu seurakunnan epäkohtiin.
      Onko Paavali langennut pois uskosta, kun tuolla tavalla arvostelee ja unohtaa kaikki hyvät asiat?

      Voimme uskoa, että varmasti Galatian seurakunnassa oli monen hyvä olla, ja he olivat tyytyväisiä saarnattuun sanaan. Moni oli löytänyt vielä hurskaan elämänkumppaninkin.

      • on totuus

        ilman totuutta ei ole rakkautta.


      • Mitä ja missä ja milloin
        on totuus kirjoitti:

        ilman totuutta ei ole rakkautta.

        Mitä tarkoittaa, että rakkaus on totuus?


      • teutatess
        Mitä ja missä ja milloin kirjoitti:

        Mitä tarkoittaa, että rakkaus on totuus?

        Kysyit , mitä tarkoittaa että Rakkaus on totuus, minusta se vain sitä, että kun rakkauden ominaisuuksi kirjattiin, niistä yksi oli, rakkaus ei valetele ... kohtia oli monia .


    • yhtyä tuohon

      toivotukseen. Muutenkin oli aivan yhtenevä kirjoitus omien tuntojeni ja kokemusteni kanssa.

      Rakkauden tulee kulkea aina etunenässä. Sen avulla ratkeaa pulmatkin.

      • mitä, missä, milloin ja kuinka

        RAkkaus etunenässä? Mitähän se tarkoittaa?


      • Jumalan
        mitä, missä, milloin ja kuinka kirjoitti:

        RAkkaus etunenässä? Mitähän se tarkoittaa?

        puoleen ,HÄN antaa vastauksen.


      • paha nyhjästä
        Jumalan kirjoitti:

        puoleen ,HÄN antaa vastauksen.

        Köyhä on sinunkin uskosi, jos et itse pysty mitään kertomaan.
        "Jos joku teidän autuutenne perustusta kysyy, olkaa nopeat vastaamaan".
        Perinnekristitty sanoo: "Kuule, mee Jumalalta kysyy..".


      • voin kertoa
        paha nyhjästä kirjoitti:

        Köyhä on sinunkin uskosi, jos et itse pysty mitään kertomaan.
        "Jos joku teidän autuutenne perustusta kysyy, olkaa nopeat vastaamaan".
        Perinnekristitty sanoo: "Kuule, mee Jumalalta kysyy..".

        että en ole "perinne kristitty" vaan aivan henkilökohtaisesti Jumala on minussa herättänyt synnintunnon ja olen saanut nousta takaisin Isän luokse synninjuoksusta ja saanut armosta KAIKKI synnit anteeks!MIKÄ VOISI OLLA SUUREMPAA RAKKAUTTA!!!Kiitos JUMALALLE.Tämän selvemmin en voi selvittää,eikä sitä voi kirjoista lukemalla oppia.


      • tätä
        paha nyhjästä kirjoitti:

        Köyhä on sinunkin uskosi, jos et itse pysty mitään kertomaan.
        "Jos joku teidän autuutenne perustusta kysyy, olkaa nopeat vastaamaan".
        Perinnekristitty sanoo: "Kuule, mee Jumalalta kysyy..".

        tarkoitin. Pitäisi nähdä toinen Kristuksen lunastamana Pyhänä ja...

        Abimelek osaa valaista paremmin.


      • toivon
        tätä kirjoitti:

        tarkoitin. Pitäisi nähdä toinen Kristuksen lunastamana Pyhänä ja...

        Abimelek osaa valaista paremmin.

        sydämmestäni että käännyt Jumalan puoleen.


    • - Abimelek

      Lestadiolaisuuden huono puoli on juuri siinä että asiallinenkin arvostelu, Jumalan sanan perusteella, on kiellettyä.

      Sen vuoksi vapaaseen keskusteluun jää tilaa vain täällä.

      On väin yksi keskeinen epäkohta johon on pakko jokaisen valvovan kristityn puuttua.

      Se on siinä että Kristusta lyödään alas ja omavanhurskaus perkelettä kotrotetaan. Jeesuksesta tehdään ontuvalle kävelykeppi ja armoa jaetaan muruina ihmisiltä kerjäämisen palkaksi. Halveksitaan ja pilkataan Jumalan sanaa, Sakramentit turhennetaan ja Jeesus revitään oman yhdistyksen kassakaappiin, ja lukitaan sinne muiden ulottumattomiin.

      Tällainen uskonnopllisuus on niin sairasta, ettei siihen saa olla enää puuttumatta, jotta johtokin heräisi käsittämään Kristinuskon perussanoman.

      Ap. t. 10:42   Ja hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että hän on se, jonka Jumala on asettanut elävien ja kuolleitten tuomariksi.
      Ap. t. 10:43   Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta."
      ------------
      Mark. 16:15   Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.
      Mark. 16:16   Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.

    • uskis

      Oli kiva lukea kerrankin tällainen "neutraali" kirjoitus. Uskon, että sinun tavallasi ajattelee suurin osa lestadiolaisista. Erityisen positiivisena pidin sitä, että et tuominnut kaikkia muita uskovaisia vain siksi, että he eivät kuulu samaan liikkeeseen.

      On hyvä asia, että ihminen löytää, ja että sinä olet löytänyt uskovien yhteyden, jossa viihdyt ja josta saat voimia. Se on hyvin tärkeää.

      Olen samaa mieltä siitäkin, että rakkaus on tärkeää.

      MUTTA rakkaus EI saa mennä TOTUUDEN edelle! Voimme rakastaa saarnaajaa IHMISENÄ, mutta jos ja kun saarnoissa esiintyy epäkohtian, on hyvin tärkeää puuttua niihin. Nykyisin tuntuu olevan vallalla sellainen opetus, että se mitä pöntöstä sanotaan, on suoraan Jumalalta tullutta sanaa ja sitä ei saa arvostella. Tämä on yksi suuri epäkohtan, johon pitää puuttua jos lähimmäistään rakastaa. Itsekin tiedän tuttavapiiristäni niin monta synnin ja lain tuskassa elävää kristittyä.

      Siunausta sinulle ja rukoillaan, että raittiit opin tuulet saisivat taas puhaltaa lestadiolaisuudessa. (vielä muutama vuosi sitten ne puhalsivatkin ja onneksi vieläkin joskus).

      • yks vaan

        Varmaan tosi moni yhtyy ajatuksiinne (esim. minä ja mieheni).

        Tuli vaan mieleeni sellainen asia, että olet varmaan aika nuori? Muistelit, että raittiit opin tuulet puhaltelivat aikaisemmin - ja se on aivan totta. Tuntui siltä kuin olisi avattu ikkunat ja ovet ja saatu kunnolla tuuletettua ja valoa sisään...

        Mutta vielä sitä aikaisemmin olivat asiat toisin! Huhhuh minkälaisella tavalla minäkin asiat opin ymmärtämään lapsena!

        Aivan pienenä muistan lukeneeni isompien sisarusteni uskontokirjoja ja muistan, kuinka haavoittavalta tuntui ajatella hyvää Jeesusta kärsimässä aiheetonta rangaistusta. Muistan lukeneeni myös 23. psalmia samaisista kirjoista ja muistan ne suunnattoman rauhoittavat sanat ja kuvat myös.

        Mutta sitten tulivat vuodet, jolloin aloin käydä seuroissa ja kasvaa aikuiseksi ja silloin ulkonaiset asiat menivät kaiken edelle. Köyhää oli elämä eikä silloin ollut nykyisenkaltaisia huvittelumuotoja olemassakaan. Mutta suunnilleen kaikki oli syntiä, aivan kaikki, työssä ja seuroissakäynti ei sitä tietysti ollut, mutta jo koulunkäyntikin sitä taisi olla (korkeakoulujen sanottiin olevan helvetin portteja - miten lienee nyt?)...Ja ne naisten hiukset ja hameenhelmat olivat jatkuvassa syynissä - muodin muuttuessa kyllä nekin sitten oikenivat - kukapa ei muistaisi esimerkiksi niitä järjettömiä nutturoita pään päällä? Tikahtuisimme nauruun, jos nyt näkisimme itsemme (silloin valokuvatkin olivat syntiä ainakin siellä missä minä elin, joten todistusaineistoa ei juuri ole :)

        Oli se hauskaa aikaa myös, ei sitä voi kieltää ja jotkut ystävyyssuhteetkin ovat sieltä asti säilyneet. Mutta se energiamäärä, mikä meni joutavien asioiden vahtimiseen sekä itsessä että toisissa ja kyvyttömyys ajatella ainoatakaan asiaa itsenäisesti kyselemättä neuvoja joltakin oli kyllä mieletön! Mistään vapaasta uskomisesta ei ollut puhettakaan.

        Varmaan silloin oli kaikenlaisia perheitä ja monissa niistä keskusteltiin ja annettiin lastenkin puhua, mutta ei sitä mahdollisuutta kaikilla ollut.

        Mitä siis aion tässä sanoa? Ajattelin sitä, että onko kysymys aaltoliikkeestä? Sillä tavoin että ollaan ensin toisessa laidassa ja sitten heilahdetaan toiseen laitaan taas?

        Muistan lukioajoilta uskonnonopettajan, joka oli iäkäs (ainakin se siltä silloin tuntui!) pappismies. Siihen aikaan kauhisteltiin "nykymenoa" ja senaikaiset poikien pitkät hiukset ja tyttöjen yhä lyhenevät hameet olivat yleisen paheksunnan kohteina. Hän sanoi lohdullisesti kaiken toimivan ikään kuin heiluriliikkeenä - laidasta laitaan ja taas takaisin! (Ja toinen opettaja hymyillen kertoi, kuinka hänen nuoruudessaan nuorisoa paheksuttiin syvästi ja pidettiin aivan turmeltuneena - mutta se onkin jo toinen juttu se!)


      • Eräs es. les.

        Näinhän se on, että seurakunnan tehtävä on valvoa sitä, mitä sanotaan ja tarpeen vaatiessa puuttua siihen. Koska saarnaajakin on kuitenkin ihminen ja erehtyväinen siinä, missä jokainen muukin.


      • - Abimelek
        Eräs es. les. kirjoitti:

        Näinhän se on, että seurakunnan tehtävä on valvoa sitä, mitä sanotaan ja tarpeen vaatiessa puuttua siihen. Koska saarnaajakin on kuitenkin ihminen ja erehtyväinen siinä, missä jokainen muukin.

        Se tuo turvallisuutta, kun seurakunta rukoilee saarnaajan puolesta ja tukee saarnaajaa hänen työssään.


      • Aameen
        yks vaan kirjoitti:

        Varmaan tosi moni yhtyy ajatuksiinne (esim. minä ja mieheni).

        Tuli vaan mieleeni sellainen asia, että olet varmaan aika nuori? Muistelit, että raittiit opin tuulet puhaltelivat aikaisemmin - ja se on aivan totta. Tuntui siltä kuin olisi avattu ikkunat ja ovet ja saatu kunnolla tuuletettua ja valoa sisään...

        Mutta vielä sitä aikaisemmin olivat asiat toisin! Huhhuh minkälaisella tavalla minäkin asiat opin ymmärtämään lapsena!

        Aivan pienenä muistan lukeneeni isompien sisarusteni uskontokirjoja ja muistan, kuinka haavoittavalta tuntui ajatella hyvää Jeesusta kärsimässä aiheetonta rangaistusta. Muistan lukeneeni myös 23. psalmia samaisista kirjoista ja muistan ne suunnattoman rauhoittavat sanat ja kuvat myös.

        Mutta sitten tulivat vuodet, jolloin aloin käydä seuroissa ja kasvaa aikuiseksi ja silloin ulkonaiset asiat menivät kaiken edelle. Köyhää oli elämä eikä silloin ollut nykyisenkaltaisia huvittelumuotoja olemassakaan. Mutta suunnilleen kaikki oli syntiä, aivan kaikki, työssä ja seuroissakäynti ei sitä tietysti ollut, mutta jo koulunkäyntikin sitä taisi olla (korkeakoulujen sanottiin olevan helvetin portteja - miten lienee nyt?)...Ja ne naisten hiukset ja hameenhelmat olivat jatkuvassa syynissä - muodin muuttuessa kyllä nekin sitten oikenivat - kukapa ei muistaisi esimerkiksi niitä järjettömiä nutturoita pään päällä? Tikahtuisimme nauruun, jos nyt näkisimme itsemme (silloin valokuvatkin olivat syntiä ainakin siellä missä minä elin, joten todistusaineistoa ei juuri ole :)

        Oli se hauskaa aikaa myös, ei sitä voi kieltää ja jotkut ystävyyssuhteetkin ovat sieltä asti säilyneet. Mutta se energiamäärä, mikä meni joutavien asioiden vahtimiseen sekä itsessä että toisissa ja kyvyttömyys ajatella ainoatakaan asiaa itsenäisesti kyselemättä neuvoja joltakin oli kyllä mieletön! Mistään vapaasta uskomisesta ei ollut puhettakaan.

        Varmaan silloin oli kaikenlaisia perheitä ja monissa niistä keskusteltiin ja annettiin lastenkin puhua, mutta ei sitä mahdollisuutta kaikilla ollut.

        Mitä siis aion tässä sanoa? Ajattelin sitä, että onko kysymys aaltoliikkeestä? Sillä tavoin että ollaan ensin toisessa laidassa ja sitten heilahdetaan toiseen laitaan taas?

        Muistan lukioajoilta uskonnonopettajan, joka oli iäkäs (ainakin se siltä silloin tuntui!) pappismies. Siihen aikaan kauhisteltiin "nykymenoa" ja senaikaiset poikien pitkät hiukset ja tyttöjen yhä lyhenevät hameet olivat yleisen paheksunnan kohteina. Hän sanoi lohdullisesti kaiken toimivan ikään kuin heiluriliikkeenä - laidasta laitaan ja taas takaisin! (Ja toinen opettaja hymyillen kertoi, kuinka hänen nuoruudessaan nuorisoa paheksuttiin syvästi ja pidettiin aivan turmeltuneena - mutta se onkin jo toinen juttu se!)

        Historian havinaa!


      • Vieno-Inkeri
        Eräs es. les. kirjoitti:

        Näinhän se on, että seurakunnan tehtävä on valvoa sitä, mitä sanotaan ja tarpeen vaatiessa puuttua siihen. Koska saarnaajakin on kuitenkin ihminen ja erehtyväinen siinä, missä jokainen muukin.

        Tosi on että seurakunta valvoo, mutta ei siinä eriseuraa tarkoiteta. Eriseuraisuus on noituutta.


      • teutatess
        - Abimelek kirjoitti:

        Se tuo turvallisuutta, kun seurakunta rukoilee saarnaajan puolesta ja tukee saarnaajaa hänen työssään.

        Kyllä, kyllä mutta entä sitten kun sattuu niin, että ei seurakunta muistakkan rukoilla .
        Nöyrä saarnaaja kaipaakin sitä kuitenkin .

        Parempi olisi heti luottaa jumalaan ja huota Hänen puoleen .
        On sitten sellaisia saarnaajiakin joille ei ole kertakaikkiaan annettu lahjoja ,? Paraneeko rukouksista , ei näytä 30-40 vuotta samanlaista,
        onneksi ei lähetymiehiä .


      • - Abimelek
        Vieno-Inkeri kirjoitti:

        Tosi on että seurakunta valvoo, mutta ei siinä eriseuraa tarkoiteta. Eriseuraisuus on noituutta.

        Pitää myös ymmärtää sanojen merkitys kun niitä käyttää.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Milloin ajattelit

      Nähdä minut? Onko jotain odotuksia?
      Ikävä
      144
      1912
    2. Yksi mies ajatteli hyvin pitkään

      ja hänen kaipauksensa menetti kiinnostuksensa häneen…
      Ikävä
      114
      1487
    3. Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?

      Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia
      Maailman menoa
      91
      1285
    4. Ihastuin sun kaksoisolentoon

      Kaipaan sitä nyt tästä eteenpäin. Joskus käy näin. 👋🏻
      Ikävä
      169
      1272
    5. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      89
      1205
    6. Minä vaan masennun yksinäni

      Viettäkää mukava perjantai ilta ja kiva viikonloppu. 🌃🌞🐺💤
      Ikävä
      207
      1081
    7. Hyvää yötä naiselle.

      Olitko sä taas lihonut? Hyh Hyh mieheltä jonka tunnet
      Ikävä
      98
      997
    8. Ketä kaivattusi mielestäsi muistuttaa

      ulkonäöllisesti?
      Ikävä
      47
      986
    9. Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle

      Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti
      Maailman menoa
      204
      962
    10. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      76
      848
    Aihe