Sanokaas jotka tiedätte että mikä olisi luotettava lyhyen koron rahasto, eli sellainen jolla ei ole mitään kummituksia salkussaan ja jonka tasaiseen arvonkohoamiseen voi luottaa? Pitäis olla vielä kotimainen eli helposti tavallisen tahvon nettipankissa hoidettavissa kotimaisella kielellä. Löytyykö Nordealta, Osuuspankilta...?
Rahaa olisi reilut 12 tonnia.
Rahaa olisi reilut 12 tonnia.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Nordea Euro Korko (tuotto/kasvu)
Aktia Likvida
Kaikilla muillakin rahastoyhtiöillä on. Eivät ne yllätä.
"Eivät ne yllätä."
Joopa joo. Kummasti on tullut yllätyksiä lyhyen koron rahastoissakin. Kysymys on hyvä, mutta joku muu varmaan osaa paremmin vastata.
No en kyllä ole sijoitusneuvoja, vaan piensijoittaja. Kysyisin sinulta kun väität, että mikä lyhyen koron rahasto ei esim. viimeisen vuoden aikana ole tuottanut?
Näissä toki on pieniä eroja sekä riskin että tuoton suhteen.
Tuolla mainostetulla Celeresin rahastolla on hyvä mennyt vuosi, mutta välttämättä se ei ole tae tulevasta.
Erittäin tasaista, mutta ei huipputuottoa antaa mainitsemani Nordean Euro Korko rahasto
Aktian Likvida heiluu vähän enemmän, mutta on tuotolta verrattavissa Nordean rahastoon.
Tuotot molemmissa olleet 3-4 %. Tuotto on nyt kasvamassa, koska yleinen korkotaso on lähtenyt laskusuuntaan. Esim. Nordean viimeisen kuukauden nousu on yli 6 % vuositasolle muunnettuna.
Noista muista palstalla mainituista minulla ei ole kokemuksia.
"Kysyisin sinulta kun väität, että mikä lyhyen koron rahasto ei esim. viimeisen vuoden aikana ole tuottanut? "
Tässä muutama jotka ei ole tuottaneet puoleen vuoteen oikeastaan mitään. Ja jos subprime-sotku on notkahduksen syy niin sehän ei ainakaan ohi ole. Eli saapa nähdä miten menee näillä seuraavat puoli vuotta:
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=55&page=fundbasicdata&sym=SPLYHKORKB.FIF
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=55&page=fundbasicdata&sym=OPEUROA.FIF
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=55&page=fundbasicdata&sym=HANKORKOA.FIF
Celereskin on alkanut yskimään, mistä lie johtuu:
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=55&listsyms=;AUDVS.FX1&page=fundbasicdata&page_id=55&sym=CELKORKO.FIF&chart_len=30days
Kaikki nuo listaamasi lyhyen koron rahastot ovat tuottaneet vuoden aikana 1,7 - 4,2 %. Eihän niiltä voi kummoisempaa tuottoa odottaakaan. Odotuksesi ovat ilmeisesti ylimitoitettuja.
Nämä korkorahastot ovat lähes yhtä riskittömiä kuin talletustilit ja tuotto vastaa keskimääräistä talletustilien tuottoa.
Jos haluaa lisätuottoa, pitää pystyä ottamaan riskiä, merkitsemällä osakerahastoja tai ostamalla suoraan osakkeita.
Tuo mennyt vuosi 2007 oli vuosi, jolloin yleinen korkotaso oli koko ajan nousussa. Tällaisissa olosuhteissa korkorahastojen tuotto on heikkoa ja pidemmän koron rahastoilla tappiollista.
Nyt on kotrot lähteneet laskusuuntaan, mikä merkinnee korkorahastojen tuoton kasvua.
"Tuo mennyt vuosi 2007 oli vuosi, jolloin yleinen korkotaso oli koko ajan nousussa. Tällaisissa olosuhteissa korkorahastojen tuotto on heikkoa ja pidemmän koron rahastoilla tappiollista."
Ei näytä pitävän paikkaansa. Jotkut lyhyen koron rahaston on tahkonnut yli neljää prosenttia tasaisesti ja toiset on painuneet viimeisen 6kk aikana melkein nollaan. Jos jälkimmäisten mataminen johtuu kv. rahoitusmarkkinakriisistä niin en kyllä arkijärjellä tajua miten ne voisi lähteä nyt nousuun kun kriisi syvenee. Lähtevätkö suorastaan laskuun? KUka ties?
1,7:n ja 4,2:n välillä on muuten jo iso ero eli turha sanoa että yhtä luotettavia on kaikki lyhyen koron rahastot.
Selvä se että jos enemmän haluaa niin sitten pitää mennä osakepuolelle mutta siitä ei tässä ole ollut kyse vaan korkopuolen rahastoista.
että viimeiset vajaa pari viikkoa Celeres Korkokin on vetänyt nollaviivaa. Mistä lie johtuu..
Myös korkorahastojen suhteen pätee sama kuin osakerahastojen suhteen. Mennyt kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä.
Jos valitsee parhaiten menestyneen korkorahaston, saattaa se seuraavana vuonna olla häntäpään rahastojen joukossa.
Tuo esimerkki Celeresin rahastosta on hyvä. Se oli Suomen paras lyhyen koron rahasto viime vuonna, tuottoprosentti 6,2 %.
Eilisestä vuosi taaksepäin tuotto oli enää 4 % luokkaa.
Monen peräkkäisen vuoden tilastot kuvaavat paremmin rahaston arvoa.
Celeres Korko. Ei notkahtanut vuoden -07 lopulla kuten monet muut. Edullinen hallinnointi eikä merkintäpalkkiota.
Varokaa kyseistä rahastoyhtiötä. Huijaavat asiakkaita mennentullen. Muuttelevat rahaston arvoja jälkikäteen monelta kuukaudelta (eivät muka ole osanneet laskea oikein.)
Ottivatko ahneuksissaan liikaa riskiä ja riskit turbulenssissa toteutui. Joutuvat kai jälkikäteen laskemaan(sanan molemmissa merkityksissä!) rahaston arvoa..
Että näin:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=9866
Sampon korko. Ei notkahtanut loppuvuodesta. Ei merkintä- eikä lunastuspalkkioita. Hallintopalkkio 0,6 % on samaa luokkaa kuin pankkien kansanrahastoissa, siis turhan korkea. Ehkä suosittelisin pienikuluisina Celerestä, Seligsonia ja Carnegea. Näistä jälkimmäisistä kannattaa tarkistaa, riittääkö rahat minimimerkintään.
Edellisiin lisäten vielä Sammolla on oikeastaan vielä varmempi vaihtoehto, Sampo Valtiokorko, jossa ei ole edes "investment-grade" tason yrityslainoja.
Alkuperäiselle, katso tasaisen kehityksen lyhyen koron rahastot läpi (taitaa olla täällä jo mainittukin) ja lue niistä säännöt. Kyllä se on säännöissä mainittu, jos rahasto saa sijoittaa yrityslainoihin.
Pankki tileille saa tällä hetkellä kilpailukykyistä korkoa verrattuna korkorahastoihin ja pääoma on turvattu.
Ensinnäkin, kiitos kaikille vastanneille!
Eli jos oikein ymmärsin niin yrityslainat on siis se mitä pitää varoa lyhyen koron rahastossa ellei halua yllätyksiä.
Kun kaikkeen pitää köyhän varautua niin mitenkäs muuten käy sijoitusten jos pankki/rahastoyhtiö menee konkurssiin? Vaikka tämä pirujen maalailua onkin, niin maalaillaan hieman. Oletetaan että hyvämaineisella suomalaispankilla onkin holvissaan kummitus, eli huonoja lainoja ja tulee syvä lama jolloin lainoille ei löydy maksajia. Miten käy rahastosijoitusteni mikäli tuo pankki päätyy konkurssiin? (Tiedän että pankkitalletuksissa on se reilun parinkymmenen tonnin valtion takaus.)
Entä missä tilanteessa pieni suomalainen rahastoyhtiö voisi mennä konkurssiin ja miten silloin kävisi rahastosijoitusten?
Juu, säästötili on tietysti yksi vaihtoehto kanssa, taitavat vaan mennä korot nyt alaspäin.
Rahastoja hallinnoi RAHASTOYHTIÖT, eivät pankit. Rahastot voivat toimia, vaikka pankki kaatuisi.
Rahasto on kuin osuuskunta. Rahaston "omistavat" sitä merkinneet tahot. Kukin omistaa tuosta rahastosta osuuksia merkintähetken rahamäärän mukaisesti. Tuo osuuksien määrä näkyy merkintätodistuksesta, jonka rahasto toimittaa merkitsijälle pian merkinnän jälkeen.(Nordealla oma systeemi).
Jos rahastolla menee huonosti, esim. sen korkopapereita nollautuu, laskee rahaston osuuden arvo vastaavasti. Rahasto voi hyvin jatkaa edelleen, jos merkitsijät eivät lunasta laajasti rahojaan.
Rahoitustarkastus valvoo rahastojen toimintaa. Se on määritellyt myös rahaston minimikoon. Jos rahaston arvo ja omistajakunta laskee tämän rajan alle, rahasto voidaan liittää johonkin toiseen rahastoon tai purkaa ja jakaa varat osuuksien suhteessa.
Kaiken menettämistä on turha pelotella.
Käytäntö koskee kaiken tyyppisiä rahastoja (erilaisia korkorahastoja, yhdistelmärahastoja, erikoissijoitusrahastoja, vipurahastoja, Hedge-rahastoja, osakerahastoja j.n.e.)
Rahastossa menettää kaikki rahansa vain siinä tapauksessa, että kaikki rahaston omistavat arvopaperit menettävät arvonsa. Käytännössä mahdoton tilanne, koska jokaisessa rahastossa on yleensä vähintään 15 eri paperia, monissa useita kymmeniä.
Jos rahastoyhtiö menisi konkurssiin seurauksena voi olla hetkellinen rahaston arvojen "jäädyttäminen", eli lunastuksia ei voisi tehdä selvitystilan aikana. Luulisin, että salkunhoitaja muuttaa rahaston arvon käteiseksi siinä vaiheessa, kun ymmärtää, että ns. tarina päättyy, eli rahaston arvo pysyisi tuonakin aikana ennallaan.
Tuo mitä edellä puhuttiin siitä, että rahaston arvo laskisi joukkolunastusten seurauksena ei pidä paikkaansa. Yksi suomalainen rahasto on kuitenkin maailmanluokassa niin pieni, etteivät sen pääomat heiluttele pörssejä mihinkään, ei vaikka se sijoittaisi pelkästään Suomeen. Rahaston sijoitusten laskusta voi toki seurata joukkolunastus.
Talletussuoja korvaa siinä epätodennäköisessä tapauksessa että pankki menisi kanttuvei. Korkoa 5%.
Isommilla summilla kannattaa katsella lyhyen koron rahastoja. Seligsonilla ei tiettävästi muita kuin valtion papereita ja pienet kulut.
näkyy olevan paras, miksei nordea euro kansa ja mandatum us bond,, ite kippasin tohon seligsoniinn kuluja ei juur ole.
Juu, Seligson ainakin näyttää hyvältä. Kulut on pienet ja hyvin näyttää sinnitelleen indeksin syrjässä.
Mutta mitenkäs vielä tämä kysymys jonka aiemmin esitin: missä tilanteessa pieni suomalainen rahastoyhtiö voisi mennä konkurssiin ja miten silloin kävisi rahastosijoitusten?
Meinaan että jos näissä pienissä firmoissa ei ole mitään riskiä niin minkä ihmeen takia kukaan pitää rahojaan isojen pankkien rahastoissa joissa kulut ovat suolaisia?
Eli onko näissä isoissa sittenkin joku etu verrattuna Seligsoneihin ja muihin pieniin?
http://www.seligson.fi/suomi/ajankohtaista/kysymys_vastaus/show_item.asp?itemID=58
Sanoisin, että isoissa ei ole etua pieniin. Tietysti isoilla on paremmat valikoimat rahastoja ja jos olet jo pankin asiakas, ei tarvitse poistua pankista.
"Meinaan että jos näissä pienissä firmoissa ei ole mitään riskiä niin minkä ihmeen takia kukaan pitää rahojaan isojen pankkien rahastoissa joissa kulut ovat suolaisia?"
Samaa ihmettelen minäkin. Varmasti isot sijoittajat pystyvät neuvottelemaan itselleen paremmat palkkiot, jolloin kulut ovat samaa tasoa kuin pienillä, mutta muuta syytä en keksi.
Pankkien mainostus on tehokkaampaa ja iskee paremmin mielikuviin. Kuvittelepa itse miltä tuntuisi sijoittaa rahojaan sellaiseen, jossa myönnetään, että tässä nyt ei tehdä mitään aktiivista työtä tuottojen hakemiseksi. Ainoa etu on, että pienellä rahasummalla pääsee hajauttamaan sijoituksensa koko pörssiin. Iso pankki taas hehkuttaa, kuinka rahojasi hallinnoivat kansainväliset huippunimet, aktiivisesti maailman pörssejä seuraten ja jos vielä pelottaa, niin tarjoamme kaupanpäälle vielä pääomaturvan. Missään ei kerrota, että "kansainväliset huippunimet" voi olla ison rahastoyhtiön indeksirahasto ja pääomaturva leikkaa tuotosta niin ison osan, ettei juuri pitkän koron rahaston tuottoa päihitetä, edes hyvänä aikana.
Loppuun vielä, toki moni kallis pankin tai muun yhtiön rahasto on pärjännyt hyvin. Mikään ei kuitenkaan takaa, että näin olisi myös tulevaisuudessa. Salkunhoitajat saattavat vaihtua tai sijoitustyyli muuttua. Luulen, että jos joku pystyy vuodesta toiseen saamaan huipputuottoja osakkeilla, markkinatilanteesta riippumatta, hän varmaan osaa hyödyntää näitä taitoja myös henkilökohtaisessa taloudenhoidossaan, eikä kovin pitkään rahaston salkunhoitajana ole, vaan keksii ennen pitkää muuta tekemistä elämässään.
Hyviä pointteja, kiitos Teukka!
Aloittajahan halusi nimenomaan tietää ehdottoman luotettavia lyhyen koron rahastoja ja sitten täällä ehdotellaan kaikenlaisia erikoissijoitus- ja pitkän koron rahastoja.
Seligsonin Euro Obligaatio on PITKÄN koron rahasto joka sijoittaa Euroalueen valtioiden joukkolainoihin. Pitkien korkojen liikkeitä on aina vähän hankalaa ennustella, joten riski jopa sijoituksen tappiolle menosta on aina mahdollinen. Sen sijaan Seligsonilta löytyy myös erinomainen lyhyen koron rahasto 'rahamarkkina AAA', joka sijoittaa valtion ja kuntien velkakirjoihin ja vain parhaan luottoluokituksen omaavien pankkien sijoitustodistuksiin. Tämmöiset sijoitukset ovat erittäin hyvä turvasatama rahalle kun halutaan nimenomaan jättää riskinotto pois. Rahastoon on helppo laittaa rahaa omalla merkintäviitteellä ja lunastaminen onnistuu oman salkkupalvelun kautta sähköisesti, eli toimii vähän kuin pankkitili. Rahasto on myös kuluiltaan edullisimmasta päästä. Kun katsoo rahaston kehitystä, niin käyrästä ei pahemmin moitteen sijaa löydä. Koska riskinotto on minimoitu, niin tuototkaan ei ole aina ihan parhaasta päästä, joskin nyt epävarmoina aikoina on noussut parhaiden lyhyen koron rahastojen joukkoon sekin.
Myös aiemmin mainittu Celeres on pärjännyt hyvin tähän astisissa mylläköissä, mutta nyt viimeiset ajat alkanut sekin heilua epäilyttävästi. Sinänsä siinähän on myös yritysriskiä mukana, joten oikein huonoina aikoina riskit voivat myös toteutua. Olen kyllä tähän asti ollut melko luottavainen rahastoyhtiön varainhoidon osaamiseen, mutta nyt täytyy seurailla keskimääräistä tarkemmin miten rahaston kehitys jatkuu. Myös merkintä ja lunastaminen on hieman kankeaa, onnistuu vain postittamalla tai faksaamalla lomakkeita.
Tutustuin juuri tuohon Seligsonin AAA-rahastoon enkä keksi siitä moitteen sijaa. Eli ellei nyt jotakin vielä parempaa tule vastaan, niin taidanpa laittaa rahani sinne parempia aikoja odottelemaan. Riskin ottamista varten on aivan eri rahastot ja lyhyen koron rahastolta odotan yksinkertaisesti riskittömyyttä (salkussa pelkkää AAA-luokitusta eikä mitään muuta) ja matalia kuluja.
Hieman sellainen olo on kyllä että suurella enemmistöllä ei ole varmaan hajuakaan mitä noihin eri lyhyen koron rahastoihin sisältyy. Mikään muu ei voi selittää että niin huonosti hoidettu rahasto kuin vaikkapa OP-Euro on ylipäänsä vielä pystyssä. Vaan eipä ollut minullakaan ennenkuin aloin täältä utelemaan ja vähän ottamaan selvää.
Tuo nettitoiminta on minusta aivan oleellista. En viitsi postin tai faksien kanssa tupeloida kun internet on keksitty.
Kehotan kaikkia: ottakaa ihmiset selvää, verratkaa ja valitkaa parhaat. Vain sillä keinolla rahastoyhtiöt kehittävät toimintaansa ja palveluaan. Nyt kun ajat ovat vaihteeksi huonot niin hyvät alkavat erottua akanoista.
Myös Eufex välittää Celeres-rahastoja, olisko tuo käytännön puoli sitä kautta helpompaa. Vaatii vaan tunnuksien hakemisen Eufexilta.
Tämä ei liity lyhyisiin korkoihin, mutta aiemmin erinomainen Celeres Pension -rahasto alkoi mennä viime helmikuussa täydellisen poskelleen eikä oo toipunut vieläkään. Mutta ehkä se strategian valinta viisaillakaan ei aina mene putkeen..
Joo, unohtui tosiaan mainita että Eufexin kautta tottakai voi homman hoitaa sähköisesti, sen kautta itsekin olen operoinut. Vaatii tosiaan erillisten tunnusten hankkimisen, mutta sitten ei kylläkään jatkossa tarvitse availla enää uusia asiakkuuksia eri rahastoyhtiöiden kanssa, mikäli haluaa uusien kanssa toimia.
Huonona puolena Celeresin rahastoissa on minimisijoitussumma 10000 ja jatkosijoitukset muistaakseni 1000€. Eufexin kautta jatkosijoituksetkin pitää olla kymppitonni kerrallaan, heikentää pienempien summien kanssa pelaamista. Lisäksi tulee 0,5% lunastuspalkkio jos lunastaa alle puolen vuoden pitoajan jälkeen. (Siis muutenkin kuin Eufexin kautta)
Seligsonissa on se hyvä puoli, että ei ole minimimerkintäsummia eikä merkintä/lunastuskuluja missään olosuhteissa. Myös kaikki rahaston sijoitukset ovat joka hetki nähtävillä yrityksen nettisivujen kautta reaaliaikaisesti. Seligson harjoittaa muutenkin poikkeuksellisen avointa tiedotuspolitiikkaa, joka lisää luottamusta yritykseen kummasti.
Noihin ns. "absoluuttisen tuoton" ja muihin hedgerahastoihin en ole koskaan uskonut hetkeäkään. Niissä on yleensä kalliit kulut ja johdannaisilla sun muilla erikoissijoitusinstrumenteilla pelaaminen on muutenkin liian riskaabelia omaan strategiaani. Ei sitä absoluuttista tuottoa ole tosiaan Celeresin pojatkaan onnistuneet hankkimaan. Muuten kyllä firmalla on mielenkiintoisia rahastoja, joiden kulutkin ovat poikkeuksellisen alhaisia.
"Seligson harjoittaa muutenkin poikkeuksellisen avointa tiedotuspolitiikkaa, joka lisää luottamusta yritykseen kummasti."
Pitää paikkaansa. Samaa ei voi sanoa kaikista yhtiöistä. OP ei ole vaivautunut selittämään mitenkään OP-Euron matamista. Mutta mitäs sitä selittelemään kun tavallinen pulliainen makuuttaa rahojaan rahastossa eikä vaadi eikä kysele niiden perään mitään.
Rahastokuluttajien tulisi herätä vaatimaan enemmän.
Mitäköhän Icecapitalin lyhyen koron rahastoille on oikein tapahtunut? Tuottivat syksyyn asti keskimääräistä paremmin. Onneksi en merkinnyt, kun oli epäselvää heidän sijoituspolitiikkansa.
http://www.morningstar.fi/index.asp?r=funds/overview.asp?cid=JHAPR00025
http://www.morningstar.fi/index.asp?r=funds/overview.asp?cid=JHAPR00024
sammon korko k:ssa oli 10päivän tuotto -3e, stana
laittaa korkorahastoihin, mites näin kävi?
Nyt menee rahat määräaikaiselle tilille.
"laittaa korkorahastoihin, mites näin kävi?
Nyt menee rahat määräaikaiselle tilille."
Ehkä tästä opitaan ettei kannata ostaa lyhyen koron rahastoakaan säkissä. Kaikki ei ole sitä miltä se näyttää ja minä sitä mainostetaan.
Ja rahastoyhtiöille sanoisin että on parasta katsoa peiliin. Mikäli ei saa lyhyen koron rahastolle prosentin murto-osankaan nousua puolessa vuodessa, niin sitten on aika vaihtaa rahaston hoitajaa ja strategiaa.
Vaihtoehto on se että rahasto lakkaa olemasta kun ihmiset vetävät rahansa pois. Sille firmalle joka onnistuu omaa typeryyttään lyhyen koron rahaston näin ryssimään nauravat harakatkin.
Jokohan näillä kilpailtaisiin ennätyksestä sarjassa 'lyhyen koron rahaston kurssin lasku yhden päivän aikana':
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=55&listsyms=;AUDVS.FX1&page=fundbasicdata&page_id=55&sym=OPEUROA.FIF&chart_len=30days
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=55&listsyms=;AUDVS.FX1&page=fundbasicdata&page_id=55&sym=OPEUROPLUA.FIF&chart_len=30days
ks. otsikko
Tosin vähän edullisempi olisi Celeres Korko, mutta vaatii 10 000 e lähdön.
lyhyen koron rahastot tuottavat tällä hetkellä ja mikä rahasto?
Lyhyen koron rahastot ovat korjanneet voimakkaasti korkohäiriön jälkeen tuottoaan. Sama tahti ei varmaan jatku pitkään..
Nordea Euro Korko + 5,8 % vuosinousuksi muunnettuna viimeisen kuukauden ajalta.
Aktia Likvida + 5,15 % samoin vuosinousuksi muunnettuna viimeisen kuukauden ajalta.
Nousuvauhti on siis ollut reipasta, mutta se johtuu kyllä vuodenvaihteen korkohäiriön korjausliikkeestä.
Maanantaina lähtee rahat muualle. OP-Euro on ihan kuralla, piti olla luotettava tuotto, käsittämätöntä. Puoleen vuoteen ei oo tuottanu pennin jeniä ja alaspäin mennään.
Itselläni ei ole OP:n Euroa, mutta olen ihmetellyt sen huonoa pärjäämistä viime aikoina. Olisi mukava tietää, mihin rahastonhoitaja on saanut hassattua rahaa niin, että rahasto näyttää miinusta useina sellaisina päivinä, kun muut korkorahastot ovat plussalla. Onko kysymys osaamattomudessa tehdyistä riskisijoituksista?
OP-Euron rahastonhoitaja vaihtui kesällä ja ongelmat alkoivat heti sen jälkeen. Voisiko olla pelkkä sattuma?
Tiedustelkaapa omasta (jos olette asiakas, voi sitä tiedustella vaikkei olisikaan) OP-pankistanne, mikä OP-euro rahastoa oikein vaivaa.
Itse kysyin ihan huvikseni, kun asiasta on niin paljon keskustelua, ja vastaus "huomenna on paikalla henkilö joka voi vastata kysymykseenne".
Voikos semmoinen olla mahdolista että ihmiset on joukolla vetämässä rahojaan OP-Eurosta ja hoitaja joutuu myymään salkun sisältöä huonoon aikaan?
Jos noin on niin siinä on kait säästäjällä tasan 2 mahdollisuutta: vetää omat rahat pois niin äkkiä kuin mahdollista, tai jäädä ja kärsiä lähtijöiden aiheuttama kurssilasku omien säästöjen sulamisena.
Kuka muuten tietää paljonko tuo rahasto voi periaatteessa laskea??