Pistän tähän erään hahmotelman evoluutio määrittelyksi. Tuskin paljon kerkiän kommentoimaan ihan heti, mutta myöhemmin varmaankin. On vähän kiire.
Otetaan tarkastelun kohteeksi koko biosfääri. Biosfääritasolla voidaan evoluutio ehkä jakaa fitnessiin ja biodiversiteettiin. Tässä on nyt huomattava, että yhden lajin (kuten ihmisen) fitnessin kasvu voi vähentää toisten lajien fitnessiä ja biodiversiteettiä koko maapallon mittakaavassa.
Fitness voidaan taas mitata suoraan populaation/lajin yksilömääränä. Jos yksilömäärä lisääntyy, on kasvaa fitness. Jotta eri lajeja voitaisiin paremmin verrata, käytetään yksilömäärän yksikkönä solumäärää. Tämähän ehkä hieman tasaa bakteerien ylivaltaa verrattuna vaikkapa sinivalaisiin.
Eli E = f(N,B,t) eli biosfäärin evoluutio on solumäärän, monimuotoisuuden ja ajan funktio.
Monimuotoisuus voidaan edelleen pelkistää biologiseksi entropiaksi, joka saattaa olla sama kuin fysikaalinen entropia (selvinnee tutkimalla). Tässä käytetään kuitenkin tunnusta B eikä S.
Kun huomioidaan eri tekijöiden vaikutus saadaan yhtälöksi yksinkertaisimmillaan jotain seuraavaa:
dE/dt = kNdB/dt lBdN/dt
Eli biosfäärin evoluution suunta ajan funktiona on riippuvainen yksilömäärästä kerrottuna biologisen entropian muutoksella ajan suhteen sekä biologisesta entropiasta kerrottuna yksilömäärän muutoksella. k ja l ovat vain normituskertoimia, joiden avulla yksilömäärä ja biodiversiteetti (=biologinen entropia) saadaan yhteismitallisiksi.
Nykyaikana näyttäisi sekä biologinen entropia että yksilömäärä (laskettuna soluina) olevan biosfäärissä laskusuunnassa, eli evoluution suunta on alaspäin.
On huomattava, että edellä määritelty evoluutio ei ole yksi yhteen sama kuin esim. "alleelisuhteiden muutos ajan funktiona", koska jälkimmäisestä ei saa evoluution suuntaa ratkaistuksi. Muutos aa-->aA--->AA on yhtä suuri kuin AA--->aa. Tästä seuraa se "hauska" piirre, että muutos aa-->AA-->aa on kaksinkertainen, vaikka se on lopputuolokseltaan identtinen muuttumattomuuteen aa-->aa nähden. Evoluutikot eivät olekaan kovin kvantitatiivisia, ymmärrettävästi.
Otetaan tarkastelun kohteeksi koko biosfääri. Biosfääritasolla voidaan evoluutio ehkä jakaa fitnessiin ja biodiversiteettiin. Tässä on nyt huomattava, että yhden lajin (kuten ihmisen) fitnessin kasvu voi vähentää toisten lajien fitnessiä ja biodiversiteettiä koko maapallon mittakaavassa.
Fitness voidaan taas mitata suoraan populaation/lajin yksilömääränä. Jos yksilömäärä lisääntyy, on kasvaa fitness. Jotta eri lajeja voitaisiin paremmin verrata, käytetään yksilömäärän yksikkönä solumäärää. Tämähän ehkä hieman tasaa bakteerien ylivaltaa verrattuna vaikkapa sinivalaisiin.
Eli E = f(N,B,t) eli biosfäärin evoluutio on solumäärän, monimuotoisuuden ja ajan funktio.
Monimuotoisuus voidaan edelleen pelkistää biologiseksi entropiaksi, joka saattaa olla sama kuin fysikaalinen entropia (selvinnee tutkimalla). Tässä käytetään kuitenkin tunnusta B eikä S.
Kun huomioidaan eri tekijöiden vaikutus saadaan yhtälöksi yksinkertaisimmillaan jotain seuraavaa:
dE/dt = kNdB/dt lBdN/dt
Eli biosfäärin evoluution suunta ajan funktiona on riippuvainen yksilömäärästä kerrottuna biologisen entropian muutoksella ajan suhteen sekä biologisesta entropiasta kerrottuna yksilömäärän muutoksella. k ja l ovat vain normituskertoimia, joiden avulla yksilömäärä ja biodiversiteetti (=biologinen entropia) saadaan yhteismitallisiksi.
Nykyaikana näyttäisi sekä biologinen entropia että yksilömäärä (laskettuna soluina) olevan biosfäärissä laskusuunnassa, eli evoluution suunta on alaspäin.
On huomattava, että edellä määritelty evoluutio ei ole yksi yhteen sama kuin esim. "alleelisuhteiden muutos ajan funktiona", koska jälkimmäisestä ei saa evoluution suuntaa ratkaistuksi. Muutos aa-->aA--->AA on yhtä suuri kuin AA--->aa. Tästä seuraa se "hauska" piirre, että muutos aa-->AA-->aa on kaksinkertainen, vaikka se on lopputuolokseltaan identtinen muuttumattomuuteen aa-->aa nähden. Evoluutikot eivät olekaan kovin kvantitatiivisia, ymmärrettävästi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Evoluutiota ei tarvitse enää määritellä. Se on määritelty jo ajat sitten. Tarkoittanet evoluution tai sen suunnan mittaamista ja muutosnopeutta.
Hauskahko rakennelma mutta käytännössä vaikeasti käytettävissä. Erikoisesti fitness-komponentti on käytännössä mahdoton. Mehän emme tunne edes lajien määrää, saatikka sitten yksilömäärää.
Periaatteessa voitaisiin ajatella että fitnessiä ei mitattaisikaan kaikilta lajeilta vaan ainoastaan osajoukolta. Tässä taasen on riski että mukaan poimitaan laji joka vääristää tuloksia liikaa.
Rakennelmastasi päätellen veikkaan - mikäli väittämäsi ammattinimike pitää paikkaansa - että olet tilasto- tai taloustieteilijä. Sen verran teoreettinen rakennelma :-). Kiinnostunut olen kuulemaan mitä tuloksia tämä ajatusleikki antaa.
Seuraan sivusta jännittyneenä keskustelun etenemistä. Muistaakseni nimimekki Mirka on joskus esittänyt jotain samanlaista tällä palstalla (-;
seuraamistasi. Mitähän siittä taas seuraa, ettetkö hakis vaan pelkkää seuraa ?! Seuraava...
Keskustelua ei näyttänyt syntyvän, mutta tuo nimimerkki "Yks.Proffa .." on jostakin lainannut minun tälle palstalle joskus aiemmin kirjoittamaani viestiä. Mirka teki sen saman, olisko nytkin kyseessä sama henkilö eri nikillä? Pisteet nikin lopussa ovat vihjeenä?
En ole nähnyt alkuperäistä viestiäsi, mutta ajattelin
ensin palstalle löytyneen toisenkin fiksun kreationistin,
ennen kuin tuo johdannon, ja jutun tason ristiriitaisuus
alkoi epäilyttämään?
Eli maailmassa on yhä vain yksi ainut fiksun oloinen kreo.
Kerrankin tulee kovaa faktaa, mutta itse väite puuttuu.
Yleensä täällä tulee väitteitä huomattavasti enemän,
kuin todisteita.
Johtuneeko vähähiilihydraattisesta ruokavaliostani,
mutta hukkasin punaisen langan?
Yleensäkin minusta suomen kieltä täytyisi kunnioitaa
sen verran, että yrittäisi kertoa asiat suomeksi
(biodiversiteetti = eliöiden määrä) ihan helppoa,
jos jutun pointti ei ole itsetehostus?
Eli mikä on se varsinainen uutinen, sekö että
eliömäärä vähenee rakkaalla planeetallamme
(kaikkihan tietää että elämme juuri nyt yhtä
planeetan historian pahinta sukupuuttoaaltoa)
vai sekö ettei evoluutikot ole kovin kvantitaviisia?
(määrällisiä määrää koskevia?)
Tähän on hyvä sitten vastata sivistyssanoin
jotain vaikeaselkoista kun joskus ehdit,
anteeksi kerkiit kiireiltäsi.
(Jos kirjoitat sivistyssanakirja kädessä,
tai heität valmista tekstiä, älä käytä
johdannossa sanamuotoa "kerkiän, se ei jotenkin
"soi muun asian sekaan)
Otit esimerkin ihmisen solumäärästä ?????
Jätät kuitenkin huomiotta, että ihmisen soluilla on kullakin yhteinen perimä geeneinä mutta silti ne tehtäviltään ovat varsin toisistaan poikkeavia eri elimissä.
Se todistaa ettei solun geenien informaatio ole yksiselitteinen eikä ainoastaan sitä itseään varten.
Ihmisellähän on miljoonaa eri olomuotoa olevia soluja kehonsa eri elimissä kuten myös kaikilla muillakin monisoluisilla eliöillä.
Hedelmöityksen jälkeen munasolu aloittaa tarkoin säädellyn monimutkaisen jakaantumisprosessin jolloin eri solujen tehtävät määrittyvät jopa paljon ennen kuin ne varsinaisesti aloittavat edes toimia niiden omassa tehtävässään.