Tietysti joudumme tekemään velvollisuutemme ilmastonsuojelusssa. Se mikä on hyvin häiritsevää, keskustan motiivi koko asiassa. Perustuu puhtaasti rahastukseen ja täysin vastuuttomiin päätöksiin. Toivottavasti Pekkarisen risupaketeille löytyy riittävästi vielä veronmaksajia. Teollisuuden piireissä puhutaan huomattavasti tätäkin raporttia kovemmista luvuista.
Jätetäänkö vanhukset hoitamatta, koulut kiinni ja maksetaan kaikki liikenevä kepulaisille "ympäristönsuojelusta".
Hallituksen vaietut taustatiedot: Energiaohjelma leikkaa palkkoja ja työpaikkoja
Julkaistu 24.01.2008, klo 00.01 (päivitetty 24.01.2008, klo 02.51)
Kuva: YLE; lähteet AP Graphics Bank, Pekka Elomaa / YLE
Suomen hallitus on jättänyt kertomatta julkisuuteen asiantuntijoiden synkimmät arviot EU:n energia- ja ilmasto-ohjelmasta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan ohjelma heikentää suomalaisyritysten kilpailukykyä, heikentää työllisyyttä, leikkaa reaalipalkkoja sekä hidastaa kasvua.
YLE Uutiset on nähnyt hallitukselle laaditut laskelmat, joista ilmenee, että ilmasto-ohjelma johtaa osassa Suomen taloutta uuteen rakennemuutokseen. Ohjelman kielteiset taloudelliset vaikutukset ovat suuremmat kuin sen myönteiset vaikutukset, muistiosta selviää.
Ilmasto-ohjelman lopputulos on VATTin laskelmissa miinusmerkkinen. Kansantuote heikkenee 12 vuoden aikana puolitoista prosenttia perusuraan verrattuna. Muistiossa muutosta luonnehditaan suureksi ja kustannusten lisäystä merkittäväksi.
YLE Uutiset on saanut kopion VATTin mallilaskelmien tulosraportista. Raportti ei ole julkinen. Sitä ei ole haluttu julkistaa, sillä vihreiden ja keskustan vastuuministerit pitävät laskelmia keskeneräisinä ja tuloksia "epätarkoituksenmukaisina". VATT on päätynyt laskelmissaan osin synkempiin arvioihin kuin mitä hallitus on kertonut.
Ohjelman hinta: Kolme kertaa kehitysapu
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan EU:n ilmastopaketti laskee kansantuotetta 0,1 - 0,2 prosenttia joka vuosi niin, että vuoteen 2020 mennessä kansantuote on puolitoista prosenttia pienempi kuin mitä se muutoin olisi. Näin paljon siis katoaa kansantaloudesta.
Vaikutuksen suuruusluokasta saa käsityksen vertaamalla sitä kehitysapuun. Suomi lupautui vuonna 1970 YK:n 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteeseen. 35 vuoden uurastuksen jälkeen osuus oli viime vuonna noussut noin 0,4 prosentin tasolle. Ilmasto-ohjelmassa Suomi aloittaa savotan, joka on noin kolme kertaa suurempi ja joka aiotaan toteuttaa vain 12 vuodessa.
Tarvittavat toimet lisäävät kustannuksia, heikentävät kilpailukykyä ja leikkaavat ostovoimaa ja reaalipalkkoja, VATTin raportissa todetaan. Sen mukaan kansantuotteen lasku johtuu kustannustason noususta.
Tuulimylly joka arkipäivä 12 vuoden ajan
Raportin johtopäätösosassa todetaan, että Suomi ei saavuta uusiutuvan energian lisäämisvelvoitetta ilman tuontiraaka-aineita, vaan on tuotava vielä nykyistäkin enemmän kiisteltyä palmuöljyä.
Tuulivoimaa Suomi lisää laskelman mukaan lähes 40-kertaisesti nykyisestä. Se tarkoittaa, että vuoden jokaisena 200 arkipäivänä pitää pystyttää vähintään yksi suurehko tuulimylly 12 vuoden ajan eli on rakennettava 2 40 myllyä vuoteen 2020 mennessä.
Laskelmassa on kuitenkin oletettu, että vesivoimaa ei rakenneta lisää. Eniten uusiutuvaa energiaa oletetaan saatavan tuontipuusta ja metsähakkeesta. Niitä täydentävät lämpöpumput sekä rypsi ja ohra.
VATT arvioi, että puun käyttöä kannustetaan verotuin, mikä rahoitetaan tuloverojen korotuksin.
Edessä talouden rakennemuutos
Kaiken kaikkiaan ohjelma johtaa talouden rakennemuutokseen, joka aiemmista vastaavista poiketen toteutetaan ensimmäistä kertaa poliittisin päätöksin.
Päästöjen vähentäminen ja uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämisen vaatimat politiikkatoimet muuttavat toimialarakennetta, raportissa todetaan.
Tuotanto kasvaa osassa kone- ja laiteteollisuutta, mutta monet muut teollisuudenalat kärsivät.
Energiavaltainen teollisuus ja sitä palvelevat toimialat supistuvat muuta taloutta enemmän, raportissa arvioidaan. Häviäjiin kuuluvat myös metalli- ja metsäteollisuudet. Metallin liikevaihdon kasvu puolittuu vuoteen 2020 mennessä.
Sokeri pohjalla: Päästöt vähenevät
Muutosten vuoksi työllisyys laskee VATTin laskelman mukaan selvästi eli noin prosentin.
Työllisyys laskee energian hinnannoususta johtuvan reaalipalkkojen selvän laskun vuoksi ja myös työvoiman kysynnän laskiessa, raportissa todetaan.
Raportin ainoa selvästi myönteinen arvio koskee Suomen päästöjä. Kaiken vaivan ja uurastuksen jälkeen hiilidioksidipäästöt ovat raportin mukaan vuoteen 2020 mennessä supistuneet lähes 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
YLE Uutiset
Jätetäänkö vanhukset hoitamatta, koulut kiinni ja maksetaan kaikki liikenevä kepulaisille "ympäristönsuojelusta".
Hallituksen vaietut taustatiedot: Energiaohjelma leikkaa palkkoja ja työpaikkoja
Julkaistu 24.01.2008, klo 00.01 (päivitetty 24.01.2008, klo 02.51)
Kuva: YLE; lähteet AP Graphics Bank, Pekka Elomaa / YLE
Suomen hallitus on jättänyt kertomatta julkisuuteen asiantuntijoiden synkimmät arviot EU:n energia- ja ilmasto-ohjelmasta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan ohjelma heikentää suomalaisyritysten kilpailukykyä, heikentää työllisyyttä, leikkaa reaalipalkkoja sekä hidastaa kasvua.
YLE Uutiset on nähnyt hallitukselle laaditut laskelmat, joista ilmenee, että ilmasto-ohjelma johtaa osassa Suomen taloutta uuteen rakennemuutokseen. Ohjelman kielteiset taloudelliset vaikutukset ovat suuremmat kuin sen myönteiset vaikutukset, muistiosta selviää.
Ilmasto-ohjelman lopputulos on VATTin laskelmissa miinusmerkkinen. Kansantuote heikkenee 12 vuoden aikana puolitoista prosenttia perusuraan verrattuna. Muistiossa muutosta luonnehditaan suureksi ja kustannusten lisäystä merkittäväksi.
YLE Uutiset on saanut kopion VATTin mallilaskelmien tulosraportista. Raportti ei ole julkinen. Sitä ei ole haluttu julkistaa, sillä vihreiden ja keskustan vastuuministerit pitävät laskelmia keskeneräisinä ja tuloksia "epätarkoituksenmukaisina". VATT on päätynyt laskelmissaan osin synkempiin arvioihin kuin mitä hallitus on kertonut.
Ohjelman hinta: Kolme kertaa kehitysapu
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan EU:n ilmastopaketti laskee kansantuotetta 0,1 - 0,2 prosenttia joka vuosi niin, että vuoteen 2020 mennessä kansantuote on puolitoista prosenttia pienempi kuin mitä se muutoin olisi. Näin paljon siis katoaa kansantaloudesta.
Vaikutuksen suuruusluokasta saa käsityksen vertaamalla sitä kehitysapuun. Suomi lupautui vuonna 1970 YK:n 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteeseen. 35 vuoden uurastuksen jälkeen osuus oli viime vuonna noussut noin 0,4 prosentin tasolle. Ilmasto-ohjelmassa Suomi aloittaa savotan, joka on noin kolme kertaa suurempi ja joka aiotaan toteuttaa vain 12 vuodessa.
Tarvittavat toimet lisäävät kustannuksia, heikentävät kilpailukykyä ja leikkaavat ostovoimaa ja reaalipalkkoja, VATTin raportissa todetaan. Sen mukaan kansantuotteen lasku johtuu kustannustason noususta.
Tuulimylly joka arkipäivä 12 vuoden ajan
Raportin johtopäätösosassa todetaan, että Suomi ei saavuta uusiutuvan energian lisäämisvelvoitetta ilman tuontiraaka-aineita, vaan on tuotava vielä nykyistäkin enemmän kiisteltyä palmuöljyä.
Tuulivoimaa Suomi lisää laskelman mukaan lähes 40-kertaisesti nykyisestä. Se tarkoittaa, että vuoden jokaisena 200 arkipäivänä pitää pystyttää vähintään yksi suurehko tuulimylly 12 vuoden ajan eli on rakennettava 2 40 myllyä vuoteen 2020 mennessä.
Laskelmassa on kuitenkin oletettu, että vesivoimaa ei rakenneta lisää. Eniten uusiutuvaa energiaa oletetaan saatavan tuontipuusta ja metsähakkeesta. Niitä täydentävät lämpöpumput sekä rypsi ja ohra.
VATT arvioi, että puun käyttöä kannustetaan verotuin, mikä rahoitetaan tuloverojen korotuksin.
Edessä talouden rakennemuutos
Kaiken kaikkiaan ohjelma johtaa talouden rakennemuutokseen, joka aiemmista vastaavista poiketen toteutetaan ensimmäistä kertaa poliittisin päätöksin.
Päästöjen vähentäminen ja uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämisen vaatimat politiikkatoimet muuttavat toimialarakennetta, raportissa todetaan.
Tuotanto kasvaa osassa kone- ja laiteteollisuutta, mutta monet muut teollisuudenalat kärsivät.
Energiavaltainen teollisuus ja sitä palvelevat toimialat supistuvat muuta taloutta enemmän, raportissa arvioidaan. Häviäjiin kuuluvat myös metalli- ja metsäteollisuudet. Metallin liikevaihdon kasvu puolittuu vuoteen 2020 mennessä.
Sokeri pohjalla: Päästöt vähenevät
Muutosten vuoksi työllisyys laskee VATTin laskelman mukaan selvästi eli noin prosentin.
Työllisyys laskee energian hinnannoususta johtuvan reaalipalkkojen selvän laskun vuoksi ja myös työvoiman kysynnän laskiessa, raportissa todetaan.
Raportin ainoa selvästi myönteinen arvio koskee Suomen päästöjä. Kaiken vaivan ja uurastuksen jälkeen hiilidioksidipäästöt ovat raportin mukaan vuoteen 2020 mennessä supistuneet lähes 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
YLE Uutiset
Vastaukset 1
Vanhimmat
totuttuun tapaansa virheeseen jossa ei ole mitään uutta kun kyseessä on oman kannattajakunnan edun tavoittelu.
Suurempana ongelmana näyttää olevan pyrkimys eurooppalaisten mallioppilaaksi tässäkin asiassa kustannuksista ja vaurioista välittämättä.
Maltillisempi tavoite euroopalaisittain mitattuna olisi pyrkiä sijoiile 15-20.
Mahdollisuus hyötyä tutkimuksen- ja uuden teknologiakehityksen kautta oli silti yhtä hyvä ja lopputulos parempi.
Energian suhteen säästötoimet eivät johda kokonaiskulutuksen vähenemiseen vaan yhtäällä säästetty vapautuu muualle kulutettavaksi.
Energian tuottaminen vaihtoehtoisella tavalla yhdistettynä vähempipäästöiseen on jokatapauksessa kalliimpi ratkaisu kuin nykyiset käytössäolevat ratkaisut.
Suurin huoleaihe ei ole sähkö vaan öljy ja öljyn korvaaminen ja siihen ei keskustasta ole apua.
12 vuoden aikataulu siirtymäajaksi on kuitekin osoitus siitä että asiaan suhtaudutaan vakavasti eikä mitään ratkaisua ongelmaan ole näkyvissä.