Siis katso, ihminen jolla on tahto hyvän ja pahan tietämiseen, on tällä myös oleva Jumalan tahto, sillä Jumala on osoittava jokaiselle syynsä, että juuri niiden kautta ihminen saisi aina ja ikuisesti vallita ja valita ja ymmärtää tahtomansa olemassaolon kysymystä.
Jumala kysyi Aatamilta. Etkö syönyt siitä puusta, josta Minä kielsin sinua syömästä?
Ja koska tieto hyvästä ja pahasta oli saavuttanut Aatamin, tämä ei voinut enää ajatella vapaasti, sillä ennen tätä oli hänelle annettu vain yksi käsky, eikä siihen ollut sisältynyt käsitystä hyvästä tai pahasta. Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: Syö vapaasti! Eli vapaus valita, mutta ei ymmärtää.
Aatami oli siis vapaa valitsemaan, mutta hän ei kyennyt ymmärtämään valintojensa tarkoituksia. Vasta syötyään tiedonpuusta, Aatamin vapaa tahto ymmärsi olemassaolonsa tarkoituksen ja se loi ristiriidan sen kiellon kanssa jonka Jumala oli Aatamille tiedonpuusta säätänyt. Mutta miksi olemassaolon kysymys oli saavutettavissa vain Jumalan määräämän kiellon kautta?
Ehkäpä siksi, että vaikka Aatami ei olisikaan syönyt tiedon puusta ( ja näin ollen ollut syyllinen rikkomukseen) olisi hän joka tapauksessa kuollut. Ilman lankeemusta olemassaolon kysymys olisi jäänyt ihmiseltä ymmärtämättä ja kuolema olisi ollut ihmisen ikuinen valinta. Nyt jumalan kielto ja hyvän ja pahan tietämys on tullut jokaiselle tahdon vapaudeksi ymmärtää niitä elämän syitä ja seuraamuksia minkä kautta Jumala on osoittava tahtonsa ihmisessä.
Jumala kysyi Aatamilta. Etkö syönyt siitä puusta, josta Minä kielsin sinua syömästä?
Ja koska tieto hyvästä ja pahasta oli saavuttanut Aatamin, tämä ei voinut enää ajatella vapaasti, sillä ennen tätä oli hänelle annettu vain yksi käsky, eikä siihen ollut sisältynyt käsitystä hyvästä tai pahasta. Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: Syö vapaasti! Eli vapaus valita, mutta ei ymmärtää.
Aatami oli siis vapaa valitsemaan, mutta hän ei kyennyt ymmärtämään valintojensa tarkoituksia. Vasta syötyään tiedonpuusta, Aatamin vapaa tahto ymmärsi olemassaolonsa tarkoituksen ja se loi ristiriidan sen kiellon kanssa jonka Jumala oli Aatamille tiedonpuusta säätänyt. Mutta miksi olemassaolon kysymys oli saavutettavissa vain Jumalan määräämän kiellon kautta?
Ehkäpä siksi, että vaikka Aatami ei olisikaan syönyt tiedon puusta ( ja näin ollen ollut syyllinen rikkomukseen) olisi hän joka tapauksessa kuollut. Ilman lankeemusta olemassaolon kysymys olisi jäänyt ihmiseltä ymmärtämättä ja kuolema olisi ollut ihmisen ikuinen valinta. Nyt jumalan kielto ja hyvän ja pahan tietämys on tullut jokaiselle tahdon vapaudeksi ymmärtää niitä elämän syitä ja seuraamuksia minkä kautta Jumala on osoittava tahtonsa ihmisessä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jumala on kaiken isä, varsinkin minun.
Se käy ilmi Luukkaan evankeliumin 3. lyvun 23.
ja 38. jakeista. Mutta aivan kaikki on Hänestä
syntyisin - Hän on Genesis enemmän kuin alkujen
kirja, Genesis. (1. Mooseksenkirja).
Siis Jeesuksesta kaikki on syntyisin, saanut
alkunsa.
Joh 1:3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
Enempää ei alusta tarvitse tietää.
Niinhän se tosiaankin on, että langenneessa tilassa
jos olisivat päässeet elämän puusta syömään -
kuten olivat siihen asti syöneet - olisi vaivan
paikka ollut peruuttamaton.
Niinkuin jo on saatanalle ja sen enkeleille.
Mutta Kristuksessa saamme syödä elämän puusta!
Joku filosofi vaivautui pitkästi kirjoittamaan,
vain todistellakseen, että ihminen ei muka ole
enempää kuin apina. Elävä olento vain kuten
sika ja rotta ja gorilla.
on järki ja järki on juuri se, mikä ihmisessä on jumalallista.
Elämänpuuta ei ole annettu kenenkään maisteltavaksi tähän päivään mennessä. Muistakaa, te jotka pidätte raamattua erehtymättömänä (pidän itsekin mielessä tämän)
ja sitähän se on: Jopa ennen kristusta oli olemassa synnittömiä ihmisiä. Miten se on mahdollista? Luuk 1:5-6
Vastaus piile perisynnissä, sellaista ei ole, vaan Aatamin synti vahingoitti häntä itseään, mutta ei jälkipolvia. Hes 18: 19-21
(354 - 430) >> Perisynti, vapaa tahto, armo ja predestinaatio
Augustinuksen teologiset näkemykset erityisesti perisyntiä ja vapaata tahtoa koskien olivat vallankumouksellisia:
Pyhä Augustinus opetti, että Aadamilla oli ennen syntiinlankeemusta vapaa tahto ja että hän olisi voinut pidättäytyä synnistä. Mutta kun hän ja Eeva söivät omenan, turmelus tuli heihin ja siirtyi heistä kaikkiin heidän jälkeläisiinsä, joi[s]ta ainoakaan ei kykene omin voimin karttamaan syntiä. Vain Jumalan armo tekee ihmisen kykeneväksi olemaan hyveellinen. Koska me kaikki olemme perineet Aadamin synnin, me kaikki ansaitsemme iankaikkisen kadotuksen. Kaikki, jotka kuolevat kastamattomina, myös pienet lapset, joutuvat helvettiin kärsimään loppumattomia tuskia Meillä ei ole oikeutta valittaa tätä, koska olemma kaikki pahoja. (Tunnustuksissaan pyhimys luettelee rikokset, joihin hän teki itsensä syypääksi kätkyessä.) Mutta Jumalan vapaasta armosta ovat muutamat kastetuista määrätyt pääsemään taivaaseen; nämä ovat valitut. He eivät pääse taivaaseen siitä syystä, että ovat hyviä; me kaikki olemme turmeltuneita, mikäli ei Jumalan armo, joka on suotu ainoastaan valituille, tee meitä kykeneviksi olemaan toisenlaisia. Ei voida mainita mitään syytä, miksi eräät pelastuvat ja toiset joutuvat kadotukseen; tämän määrää Jumalan motivoimaton valinta. Kadotukseen joutuminen osoittaa Jumalan oikeamielisyyttä, pelastuminen hänen armoansa. Molemmat yhdessä osoittavat hänen hyvyyttään."[21]
Jumala oli Augustinuksen mukaan näin salatulla tavalla oikeudenmukainen ja oikeudenmukaisella tavalla salattu. Hän katsoi, ettei kukaan voinut pelastua ilman kastetta ja kirkon jäseneksi tulemista. Näkemys perisynnistä vaikuttaa edelleen katolisen kirkon opissa. [Wiki]