Euroopan Unionin komissio hyväksyi turpeen biopolttoaineeksi. Päätös on historiallinen ja suuri edistysaskel suomalaiselle bioenergian tuotannolle. Päätös asettaa häpeään suomalaiset ympäristöjärjestöt , jotka ovat yksisilmäisesti puolustaneet hiilen ja öljyn globaaleja markkinoita vastustamalla turpeen hyötykäyttöä. Ao. linkissä on MT:n uutinen komission päätöksestä.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/01/fi_FI/Komissio_hyvaksyi_turpeen/
Seuraavassa linkissä on Suomen Luonnonsuojeluliiton kannanotto turpeen käytön lopettamiseksi:
http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2006/kiotopaiva
Alla olevassa linkissä esittäytyy Eero-Yrjö Koskinen propagandistisessa missiossaan :Turpeen mustamaalaus.
http://www.sll.fi/kolumni/kolumni/turvekolumni
Tässä olisi sopiva tehtävä ylioppilaskirjoituksiin: Tarkastele yllä olevia kannanottoja turpeen hyötykäytöstä. Pohdi aihetta biologiselta, taloudelliselta ja ympäristön suojelulliselta kannalta.
Pisteytyssuositukset: improbatur-tasoisen vastauksen tunnusmerkkinä on , jos ei havaitse professori Koskisen vanhentuneita tietoja turvetuotannosta, sekä piipun päästä laskettuja päästökertoimia. Samoin heikon vastauksen tunnusmerkkinä on turpeen elinkaariajattelun puuttuminen.
Laudatur-tasoisen vastauksen tunnusmerkkejä ovat edellisten puutteiden havaitseminen, turvetuotannon elinkaaritarkastelun monipuolisuus, sekä taloudellisten vaikutusten huomioiminen. Vastauksen peruselementeistä tulee löytyä hiilidioksiditaseen tarkastelu EU- ja valtiotasolla sekä taloudellisista vaikutuksista työllisyys-,vientikauppa- ja teknologianäkökulma. Lisäpisteitä saa, jos havaitsee elinkeino- ja aluepolittisen ulottuvuuden.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/01/fi_FI/Komissio_hyvaksyi_turpeen/
Seuraavassa linkissä on Suomen Luonnonsuojeluliiton kannanotto turpeen käytön lopettamiseksi:
http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2006/kiotopaiva
Alla olevassa linkissä esittäytyy Eero-Yrjö Koskinen propagandistisessa missiossaan :Turpeen mustamaalaus.
http://www.sll.fi/kolumni/kolumni/turvekolumni
Tässä olisi sopiva tehtävä ylioppilaskirjoituksiin: Tarkastele yllä olevia kannanottoja turpeen hyötykäytöstä. Pohdi aihetta biologiselta, taloudelliselta ja ympäristön suojelulliselta kannalta.
Pisteytyssuositukset: improbatur-tasoisen vastauksen tunnusmerkkinä on , jos ei havaitse professori Koskisen vanhentuneita tietoja turvetuotannosta, sekä piipun päästä laskettuja päästökertoimia. Samoin heikon vastauksen tunnusmerkkinä on turpeen elinkaariajattelun puuttuminen.
Laudatur-tasoisen vastauksen tunnusmerkkejä ovat edellisten puutteiden havaitseminen, turvetuotannon elinkaaritarkastelun monipuolisuus, sekä taloudellisten vaikutusten huomioiminen. Vastauksen peruselementeistä tulee löytyä hiilidioksiditaseen tarkastelu EU- ja valtiotasolla sekä taloudellisista vaikutuksista työllisyys-,vientikauppa- ja teknologianäkökulma. Lisäpisteitä saa, jos havaitsee elinkeino- ja aluepolittisen ulottuvuuden.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Turve on edelleenkin fossiilinen polttoaine eikä muuksi muutu.
Siitä vain lapioimaan turvetta tankkiin, jospa katumaasturisi lähtee valoista entistä ärhäkämmin?
HAH !!!!
Turvetta kertyy suolla 11-40 mm/ vuosi.
Se ei siis voi olla fossiilista polttoainetta.
Tiedän, että vihreiden Heidi Hautala teki todella rumaa jälkeä EU:ssa turpeelle, mutta hän kun ei tiedä, luulee vaan niinkuin yleensä siinä puolueessa tunnutaan luullun. Lukekaa ja tutkikaa mikä se totuus turpeesta on !
lukutaitohan näillä on tunnetusti heikko, mutta ei kannata itse keksittyjä lukuja esitellä julkisesti, tulee typeryksen maine.
Uutta on se, että turve onkin nyt tunnustettu komission taholta uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Seuraavassa sinulle ilmeiseti uutta tietoa tenttivastauksesi pohjaksi:
http://www.vapo.fi/filebank/1767-miksi_turvetta_151105.pdf
On huomattava , että geologinen suo ( turvekerros 30 cm) uusiutuu 50-100 vuodessa! Siis parhaimmassa tapauksessa nopeammin kuin päätehakkuun jälkeinen metsän uudistus, joka kestää täyteen päätehakkuuvaiheeseen n. 80 vuotta. Jos turvealue uudistetaan ruohelvellä, niin hiilidioksiditase korjaantuu todella nopeasti. Seuraavassa tutkittua tietoa, josta luonnonsuojelijat voivat päivittää tietonsa nykyaikaan. On kuitenkin huomattava, että ko. tutkimuksessa ei ole käsitelty turpeesta valmistettavan biodieselin KHK-taseita, jotka tulevat vielä mullistamaan suomalaisen liikennepolttoainekaupan.
http://www.mmm.fi/attachments/5lPRusizK/5uJRYhJFD/Files/CurrentFile/11_2007_Hiiliraportti_nettiversio.pdf
Tehdään periaatepäätös siitä, mitkä ojitetuista soista ennallistetaan ja mitkä otetaan VTT:n esittämällä tavalla dieselin tuotantoon.
Ei se muuta kasvavuutta, kun kasvaa kuitenkin, tehdään mitä tahansa, turve vain kasvaa.
Paljon enemmän kasvaa, kuin kulutetaan.
Miksi noin selvään asiaan kylvetään riitaa.
Tuossa lähistöllä entinen turvesuo. Tekisikin mieli esitellä se päättäjille, miten on komea viljavainio nyt. Vanhasta pellosta ei orota kukaan auetta. Varsinkin kun katsoo Elokuussa kun alkaa Ohra kypsymään. Komea pelto. Alussa oli Kauralla, sittemmin Ohralla. Outo ei osaisi yhdistää entiseen turvesuohon. Kooltaan tuo osa n. 30 hehtaaria.
Ehdotus on tarkastelun arvoinen. Ennallistaminen ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen tavoite. Ojitetut suot sitovat tutkimuksien mukaan hiiltä metsän kasvun tehostumisen myötä. Soiden ennallistamisessa suot tuottavat pitkän aikaa metaania ja vapauttavat hiilidioksidia.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Ajankohtaista/Tiedotteet1/1999/Soiden%20ojittaminen%20metsiksi%20hidastaa%20kasvihuoneilmi%F6t%E4
Olisi kartoitettava ja arvioitava ne ojitetut suot, joiden metsänkasvu on niin vajaatuottoista, että sitä ei saada lannoituksellakaan tuottavaksi. Tosiasiahan on se, että Suomi tarvitsee kaiken mahdollisen puun EU:n uusiutuvien energiavelvoitteen täyttämiseksi.
http://www.metla.fi/ohjelma/suo/tutkong.htm
Suometsien kasvuongelman lisäksi myös laatu ei ole riittävää selluloosateollisuudelle. Tällaisen puun kohdalla olisi tutkittava energiakäytön taloudellisuus. Hakkuun jälkeisen suoalueen jatkokäyttö tulisi valita uudelleen metsityksen , energiakasvien viljelyn ja ennallistamisen välillä. Ensimmäisen kriteerin tulee olla taloudellinen , koska alunperinkin tavoitteena on ollut alan taloudellinen hyödyntäminen. On myös muistettava se, että uudelleen soistamisen kiertonopeus on edullisissa olosuhteissa jopa vain 50 vuotta. Alueelta voitaisiin täten nostaa turvetta 50 vuoden kuluttua, jolloin taloudellista hyötyä saataisiin nopeammin kuin metsityksen jälkeen.
Tosin KHK-taseet olisivat ennallistamisvaihtoehdossa huonommat. Kasvatusmetsikössä myös ensiharvennukset tuottavat jonkin verran tuossa aikajaksossa, ja hiilen sidonta on ennallistamista tehokkaampaa.
http://www.tapionajatukset.com/45
tuonkin blogin pitäjä ilmeisesti?
Karu muistutus avohoidon suosimisesta laitosten kustannuksella.