140 tuulivoimalaa Sipoon edustalle!

liito-oravan ja valkoselkätikan ulosteita Helsingille luovutettavaksi määrätylle alueelle siirrettäväksi!

Helsingin edusta on riittävän tuulinen energian tuotantoon.

Tuulimyllyjen sijoittaminen Helsingin edustalle olisi vastuullista ja järkevää energiapolitiikkaa, sillä mitä enemmän tuulee, sitä enemmän tarvitaan sähköä ihmisten ollessa sisätiloissa.

Lisäksi äänihaitat ovat paikallisia ja sijoittamalla tuulimyllyt tiiviisti yhdelle alueelle Helsingin edustalle turvattaisiin kyseisen alueen linnuston ja muun ekosysteemin säilyminen luonnonvaraisena tuulimyllypuiston rakentamisen jälkeen.

Armeijan saaret ovat säilyneet luonnon turvapaikkoina huolimatta armeijan melua tuottavasta toiminnasta.

Tuulimyllypuistojen rakentaminen olisi tästäkin syystä ekologisesti inhimillinen teko, sillä luonnonvaraiset eläimet ja kasvit elää rauhassa tuulimyllypuistoissa.

Tuulimyllyjen rakennusaikana luontoa joudutaan häiritsemään, mutta tuulimyllypuiston käyttöaikana luonnon häiriö on vähäistä.

Tuulimyllyjen ääneen tottuminen ei häiritse luonnonvaraisia eläimiä.

Ihmisiä ääni saattaa ärsyttää, mutta lähi-asukkaiden asuntojen eristyksen ja ikkunoiden tekninen parantaminen vaimentamaan melua on ratkaistavissa.

Sitäpaitsi, on vähintäänkin vastuullista, että Helsinki kantaa myös vastuunsa energiantuotannossa ottamalla vastaan myös oman osansan energiantuotannon sivuvaikutuksista, kuten esimerkiksi tuulimyllyjen vähäisestä äänihaitasta.

Rakennetussa ympäristössä on turha tulla valittamaan tuulimyllyjen pilaavan näkymät.

Joka asuu pääkaupunkiseudulla, näkee jatkuvasti ihmisten rakennelmia. Sillä perusteella tuulimyllypuisto on olennainen osa rakennettua pääkaupunkiseutua.

Tärkeintä on ratkaista se, miten tuulimyllyjen tuottama sähköenergia pystytään siirtämään ja mahdollisesti varastoimaan mahdollisimman tehokkaasti tuulisina päivinä, sillä tuulimyllyjen energiantuotanto on hyvin vaihtelevaa.

Tuulimyllyjen tuottaman ylimääräinenenergia on pystyttävä varastoimaan vaikka kaukolämpöveden lämmittämiseen tai muuhun järkevään, sillä sähköntarve ja tuulimyllypuiston tuotanto eivät välttämättä toimi samassa syklissä.

Vedyn tuottaminen tuulimyllyjen energiasta mahdollistaa kulutuspiikkien aikana vedyn käyttämisen vaikka polttamalla tai vaikka vetykennojen avulla.

Vetykennoista on olemassa megaversioita laivoille asennettuina, joten tässäkin suhteessa ratkaisut ovat olemassa.

Mutta eikun vain tuulimyllypuistoja pystyyn mahdollisimman paljon.

Suomen tulevaisuus on kiinni tuulimyllyistä, joita on käytetty ammoisina aikoina niin viljan jauhatukseen kuin muuhunkin toimintaan.

Lisäksi nykyaikaiset tuulimyllypuistot luovat oheisteollisuutta, jossa Suomi voi olla edelläkävijä tuotteistamassa hyviksi havaittuja ratkaisuja maailmanlaajuisiksi tuotteiksi.