Voiko esim kiilakyljet ja kuparitetrat
ystävystyä? Meinaan minulla on 5 kiilakylkeä ja 4
kuparitetraa ja ne ovat lähes koko ajan yhdessä
niin kuin parvi. Sitten vielä että tarviiko olla
jotain viisi samaa monnia jos ostaa vaikka kolmea
eri lajia kaksi kappaletta, niin tuleeko niistä
hyvä ystäväparvi???
ystävystyä? Meinaan minulla on 5 kiilakylkeä ja 4
kuparitetraa ja ne ovat lähes koko ajan yhdessä
niin kuin parvi. Sitten vielä että tarviiko olla
jotain viisi samaa monnia jos ostaa vaikka kolmea
eri lajia kaksi kappaletta, niin tuleeko niistä
hyvä ystäväparvi???
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minulla ainakin intiaaninsulat (8 kpl) ja
sitruunatetrat (4 kpl) liikkuvat samassa
parvessa. Enimmäkseen ne kuitenkin ajavat
takaa/leikkivät saman lajin kanssa, mutta kyllä
aina välillä joku intiaaninsulka saattaa hetken
ajaa takaa sitruunatetraakin. Jos yksittäinen
poikanen aivan erilajia on parvessa, saattaa se
yrittää matkia muita, vaikkei oikin
ruumiinrakenteensa puolesta pystyisikään uimaan
samallalailla. Monnisten suhteen kannattaa valita
mahdollisimman samankaltaisia lajeja, kuten
leopardimonniset, iso-leopardimonniset ja
pantterimonniset. Luonnossa monniset uivat
pyytäjien kertoman mukaan vain yhden tai kahden
läheisen lajin parveissa.
En tiedä kuinka kalat kokevat ystävyyden, eli onko
se määritelmältään semmoinen kuin meillä
ihmisillä, mutta seuraava tarina on omasta
akvaariostani.....
Reilu vuosi takaperin hankin akvaariooni yhden
pikkumonnisen (corydoras habrosus). Aivan, vain
yhden yksilön - en jaksa muistaa miksi näin tein,
joku syy siihen oli. Joka tapauksessa,
lajitoveriton nuori pikkumonnisnaaras oli jonkin
aikaa hieman "eksyneen oloinen" kunnes se äkkäsi,
että samassa akvaariossa olevat kolme
täplämonnista ovat väritykseltään samankaltaisia.
Niinpä aina kun jokin kolahdus tms. säikäytti sen,
pikkuruinen pikkumonninen ui kiireen vilkkaa
täplämonnisten lähettyville turvaan. :)
Täplämonnisten lisäksi samassa altaassa oli myös
pari nuorehkoa pandamonnisnaarasta. Väritykseltään
ne eivät muistuta noita kahta muuta lajia sitten
yhtään, mutta jostain syystä noista pandoista
näytti tulevan pikkumonnisen leikkikavereita.
niiden kanssa se uiskenteli pitkin poikin
akvaariota - isokokoisemmat täplämonniset harvoin
moiseen yltyvät.
No pikkumonnisneito kasvoi komeaksi aikuiseksi ja
täplämonnisten kanssa kaveraaminen jäi
taka-alalle. Yllätys, yllätys, sen "ystävyys"
pandojen kanssa kuitenkin jatkui. Nuo kaksi
pandamonnista ovat muuten jääneet varsin
pienikkoisiksi, eivätkä nykyään ole juurikaan
tuota täysikasvuista pikkumonnista kookkaampia.
Sittemmin tuo kuuden monnisen sekaparvi on
muuttanut isompaan akvaarioon, ja noin puolisen
vuotta sitten päätin hankkia pikkumonniselle
omanlajistaan seuraa. Kauppareissun myötä
akvaarion muutti kuusi uutta
keskenkasvuista pikkumonnista. Aikaisemmin
yksinäinen harbosusneiti selvästi ilahtui
omankaltaisestaan seurasta, mutta, mutta....
Yllätyksekseni se usein edelleen säikähtäessään
ryntää pandojen perässä sen sijaan että menisi
lajitoveriensa kanssa! Ja muun pikkumonnisparven
hengaillessa yhdessä kuin paita ja peppu, tämä
yksilö selvästikin viihtyy pandaporukassa!! Vanhat
kaverit eivät siis selvästikään ole unohtuneet.
Onko kyseessä meidän ihmisten tunteman ystävyyden
kalamainen vastine vaiko nuorena tapahtunut
"leimautumnen" erilajin yksilöihin.... no jokainen
tehköön omat päätelmänsä. Itse pohdin mielessäni
ennemminkin sitä, että mitäköhän
"ystävyyssuhteelle" tapahtuu, jos/kun päätän
lisätä pandojen määrää.....
on kardinaalitetroja ja neontetroja, jotka
viihtyvät hyvin sekaparvessa. Se ei ehkä ole
niinkään outoa, kuin helmirihman ja
sinirihman "ystävyys". Niidenhän pitäisi
periaatteessa tapella keskenään, mutta ei, ne
uiskentelevat sulassa sovussa tai kököttävät
nurkassa vierekkäin. Olisikin kiva tietää mitä
tapahtuisi, jos kalat erotettaisiin..!