Ja epäilemättä uskova_1:kin uskoo, mutta kysymys on mihin?
En ole vielä koskaan nähnyt tällä palstalla että uskova_1 tunnustaisi esimerkiksi että Raamattu sanoo että VAIN Jumalalla on kuolemattomuus.
Johtopäätökseksi jää väkisinkin että uskova_1 on erimieltä asiasta kuin Paavali. Paavali nimittäin kirjoitti että vain Jumalalla on kuolemattomuus.
uskova_1 taas uskoo itsekin olevansa kuolematon (siis Jumalan kaltainen tässä asiassa - Hänen jolla on kuolemattomuus)- mikä on merkille pantavaa.
Ihmisen kuolemattomuus oppi juontaa juurensa kaukaa - jo vuosisatoja (ehkä vuosituhansia) ennen Kristuksen maanpäällistä vaellusta oli kuolemattomuus oppi maailmassa - ei kuitenkaan Israelin kansassa, sillä kaikki sellainen oli kiellettyä harhaa heille.
Vanhatestamentti ei myöskään koskaan väitä että ihminen olisi kuolematon erossa Luojastaan. Sana sielu tai vastaava on mainittu yli 1600 (tuhat kuusi sataa) kertaa Vanhassatestamentissa, mutta ei koskaan sanota että se olisi kuolematon. Johtuuko se siitä että Jumala halusi pitää asian salassa? Miksi muka? Itselleni asia on selvä - Jumala ei luonnollisesti puhunut ihmisen kuolemattomuudesta - KOSKA IHMINEN EI OLE KUOLEMATON, ei erossa Luojastaan.. SEN Jumala kertoo - koska asia on niin.
Siis se ”kuolemattomuus usko” mihin esimerkiksi uskova_1 uskoo on Raamatun vastainen ja johtaa sen vuoksi myös Raamatun vastaisiin johtopäätöksiin. Ja kuinka se voisi muuten ollakaan sillä onhan ”syntinen mutta kuolematon” vaikeaa yhdistää - sillä Raamattu sanoo selvästi että "synnin palkka on kuolema" - mitä tehdä??? Juu - annetaan sanalle KUOLEMA uusi merkitys " ikuinen kuollut elämä" !!?
Monet pakanakansojen uskonnot opettivat, että ihminen on kuolematon ja kirkon sisällä monet oppineetkin uskoivat että pakanat olivat "vähän" oikeassa näin opettaessaan. Kristin skon levitessä pakana alueille se työnsi pois sitä edeltänyttä uskonnollisuutta mutta sai vaikutteita siitä monen kompromissin myötä. Esimerkiksi kreikkalaisen mytologian mukaan elivät kuolleet eräänlaisessa kuolleiden valtakunnassa.. ja siitä ja muualta saaduista pakana oppien vaikutuksista kehkeytyi kirkonkin usko helvettiin - oppi mitä monet kirkkoisät täänäänkin ainakin teoriassa opettavat. Tosin ei monetkaan siitä enää halua puhua vaikka se onkin kirkon "virallinen" oppi mikä johtunee siitä että ollaan erittäin epävarmoja koko opin paikkansa pitävyydestä. Aikaisemmin pidettiin tulikivenkatkuisia saarnoja ja uhkailtiin ihmisiä tulisella järvellä ja ikuisella piinalla mutta nyt ovat saarnat enemmänkin taivaan ihanuutta käsitteleviä,´.
Voi sanoa - että koko ihmisen kuolemattomuus oppi (ikuinen elämä erossa Luojastaan) ja kaikki siihen kuuluvat mielikuvat ja uskomukset tulevat kristinuskoon muualta - muun muuassa kreikkalaisen filosifian ja kreikkalaisen taruston kautta - mutta eivät Raamatusta.
Esimerkiksi Vanhaantestamenttiin nojautuvat juutalaiset eivät tänäänkään usko ihmisen automattiseen kuolemattomuuteen.
Esimerkiksi muinaisten kreikkalaisen kuolemattomuus myyttien ja sen vanavedessä tulevan kuolemattomuus uskon luonne tulee hyvin esiin esimerkiksi Homeroksen ”Haades maailma kuvauksissa” ja myös kirkon helvetin oppi sai syviä vaikutteita juuri kreikkalaisista taruista joita kuvataan juuri esimerkiksi ”Odysseuksen harharetkistä kertovassa Homeroksen epoksessa” mikä kirjoitetiin n. 600 ennen ajanlaskumme alkua.
Haades ymmärrettiin maan alla olevaksi ja siellä olevat kuolleet olivat varjomaisia näivettyneitä haamuolentoja.
Haades eroaa kuitenkin Kristinuskon luomasta helvettiopista siten että vain muutamia kuolemattomia rangaistiin mutta ei kaikkia.
Raamatun kuolemattomuus-oppi juontaa siis juurensa näihin muinaisiin taruihin ja uskomuksiin. Voi rehellisesti todeta että Vanhastatestamentista ei löydy mitään mikä tukisi ihmisen kuolemattomuutta ja luonnollisesti ei myöskään mitään helvettiä.
Ihmisen kuolemattomuus Uudessa testamentissa on täysin riippuvainen Jumalan Pojasta (Ut mainitsee ihmisen kuoleman ainakin pitkäle yli sata kertaa ja sanoon sen yhteydessä monen monta kertaa että ihmisen mahdollisuus elää ikuisesti riippuu siitä jos hän pääsee Jumalan valtakuntaan) Ut:n mukaan Jeesus Kristus on AINOA tie Jumalan valtakuntaan ja siksi ainoa kuolemattomuuden mahdollisuus ihmiselle.
Kirkko sekoitti kuitenkin vanhat perinteelliset uskomukset ja Jumalan lupauksen iankaikkisesta elämästä ja teki niistä sen "pakana kristinusko-opin” mitä on opetettu sen jälkeen ihmisille.
Kirkko teki oman helvetin kaikista yllä olevista vaikutteísta johtuen jotka sovitettiin Raamattuun niin hyvin kuin se nyt on mahdollista (mikä ei ole kovinkaan helppo tehtävä - ei varsinkaan nykyään kun Raamattu on jokaisen itsensä luettavissa).
Kirkko on tosin muotoillut oppiaan ajan kuluessa tässäkin suhteessa muutamaan kertaan ja se ei tänään ole täysin samanlainen kuin kuin kolme- ja neljäsataa luvulla..
Koko kirkon historian ajan on kirkon sisällä ollut erilaisia uskomuksia kuolemattomuudesta ja kuoleman jälkeisestä olotilasta. Kirkko päätti erilaisissa kokouksissaan mikä oppi näistä milloinkin oli tärkein ja uskottavin.
Keksittiin esimerkiksi kiirastuli (jonkinlainen pikkuhelvetti) - kiirastulessa olevat puhdistuvat ja menevät taivaaseen aikansa kärsittyään. Monet piiskasivat itseään siinä uskossa että se auttaisi heitä ja esimerkiksi vankien kiduttaminen oli tavallista kirkon sisälläkin. Noitien polttamiset Suomessakin olivat nekin kirkon kuolemattomuus oppien tulosta.
Monesti muutettiin sanoja Raamatussa paremmin kirkon oppiin sopivaksi. Esimerkiksi sana "infernos" tuli Raamattuun kun siitä tehtiin ensinmäinen latinalainen käännös - vain siksi että se paremmin tukisi kirkon opetuksia kuolemattomuudesta. (Vertaa Danten näytelmän Infernoon"). Sana Gehenna (mikä tarkoittaa Hinnomin laaksoa) käännettiinkin helvetiksi jonka myöhemmin annettiin ymmärtää ikuista piina paikkaa..
Jumalan sanaa alettiin näin lukemaan omien myyttien luomien ennakkoluulojen mukaan - Kun Raamattu puhuu kuolemasta selitettiin se vain siirtymisestä toiseen olotilaan, kun esimerkiksi Paavali suoraan sanoo että syntiset TUHOTAAN" selitetään se että syntiset joutuvat "helvetin tuleen". Tuho ei olekaan tuho – vaan jonkinlainen ikuinen piinaprosessi jat vain kutsutaan tuhoksi. Paikka paikan jälkeen keksittiin uusia merkityksiä aina tarpeen mukaan jotka kirkko kokouksissaan sitten vahvistivat ja tekivät ne siten kirkon ”viralliseksi opiksi” jota vastaan ei kenelläkään ollut oikeutta opettaa, ajatteli sitten itse mitä tahansa. Kirkosta tuli valta tekijä jonka tahtoa ei monikaan uskaltanut vastustaa.
Sekin tosiasia että Ramattua luettiin enimmäkseen vain "oppineiden" kirkon uskoon tunnustautuneiden piirissä teki kirkolle helpoksi levittää omia oppejaan silloinkin kun niitä seliteltiin Raamatun vastaisella tavalla. Ja tavallinen kansahan ei siihen aikaan tavallisesti osanut lukea saati sitten että olisi omistanut Raamatun joten vastalauseita ei paljon kuulunut ja jos kuuluikin niin ne hiljennettiin tehokkaasti ja nopeasti.
Näin kuolemattomuus myytit ja Raamatun sana sekoitettiin toisiinsa.
Monet vanhat pakanalliset juhlapäivät saivat siinä samalla uuden kritinuskoon sovitetun merkityksensä ja monet tavat joita ennen vietettiin pakanallisissa juhlissa saivat kristinuskon leiman päälleen. Esimerkiksi Jeesuksen syntymäpäivän sijoitus ja vietto vuoden pimeimpänä päivänä kuuluvat niihín juhliin joilla korvattiin pakanallisia juhlia kristinuskolla. Todellisuudessahan Jeesus ei syntynt vuoden pimeimpänä päivänä vaan syksyllä kun paimenet olivat kedolla. Pääsiäisen kananmunan syönti on esimerkki yhdestä pakanallisesta tavasta mikä yhä ihmisten tapana vaikka kristityjä ovatkin.
Myytti sanoo: "ihminen ON kuolematon"
Raamattu sanoo: "ihminen VOI SAADA kuolemattomuuden Jumalan Pojassa".
Kirkon oppi sanoo: "kuolematon ihminen VOI päästä Jumalan valtakuntaan ja välttää helvetin".
Ja valitettavan monet uskovat kirkon tavalla tänäänkin, tällä palstallakin esimerkiksi uskova_1 ja Antti monien muiden kanssa uskovat olevansa jo ”itsessään” kuolemattomia.
Mutta kaikki eivät luule olevansa kuolemattomia (en esimerkiksi minä), me uskomme että Jumala voi ANTAA iankaikkisen elämän ihmiselle, mutta jos Hän ei sitä tee - on iankaikkinen elämä mahdottomuus ihmiselle. Me uskomme näin koska meille on selvää että Raamattu EI sano, että ihminen olisi IKUINNEN JA KUOLEMATON elämä - EROSSA Luojastaan.
alex
En ole vielä koskaan nähnyt tällä palstalla että uskova_1 tunnustaisi esimerkiksi että Raamattu sanoo että VAIN Jumalalla on kuolemattomuus.
Johtopäätökseksi jää väkisinkin että uskova_1 on erimieltä asiasta kuin Paavali. Paavali nimittäin kirjoitti että vain Jumalalla on kuolemattomuus.
uskova_1 taas uskoo itsekin olevansa kuolematon (siis Jumalan kaltainen tässä asiassa - Hänen jolla on kuolemattomuus)- mikä on merkille pantavaa.
Ihmisen kuolemattomuus oppi juontaa juurensa kaukaa - jo vuosisatoja (ehkä vuosituhansia) ennen Kristuksen maanpäällistä vaellusta oli kuolemattomuus oppi maailmassa - ei kuitenkaan Israelin kansassa, sillä kaikki sellainen oli kiellettyä harhaa heille.
Vanhatestamentti ei myöskään koskaan väitä että ihminen olisi kuolematon erossa Luojastaan. Sana sielu tai vastaava on mainittu yli 1600 (tuhat kuusi sataa) kertaa Vanhassatestamentissa, mutta ei koskaan sanota että se olisi kuolematon. Johtuuko se siitä että Jumala halusi pitää asian salassa? Miksi muka? Itselleni asia on selvä - Jumala ei luonnollisesti puhunut ihmisen kuolemattomuudesta - KOSKA IHMINEN EI OLE KUOLEMATON, ei erossa Luojastaan.. SEN Jumala kertoo - koska asia on niin.
Siis se ”kuolemattomuus usko” mihin esimerkiksi uskova_1 uskoo on Raamatun vastainen ja johtaa sen vuoksi myös Raamatun vastaisiin johtopäätöksiin. Ja kuinka se voisi muuten ollakaan sillä onhan ”syntinen mutta kuolematon” vaikeaa yhdistää - sillä Raamattu sanoo selvästi että "synnin palkka on kuolema" - mitä tehdä??? Juu - annetaan sanalle KUOLEMA uusi merkitys " ikuinen kuollut elämä" !!?
Monet pakanakansojen uskonnot opettivat, että ihminen on kuolematon ja kirkon sisällä monet oppineetkin uskoivat että pakanat olivat "vähän" oikeassa näin opettaessaan. Kristin skon levitessä pakana alueille se työnsi pois sitä edeltänyttä uskonnollisuutta mutta sai vaikutteita siitä monen kompromissin myötä. Esimerkiksi kreikkalaisen mytologian mukaan elivät kuolleet eräänlaisessa kuolleiden valtakunnassa.. ja siitä ja muualta saaduista pakana oppien vaikutuksista kehkeytyi kirkonkin usko helvettiin - oppi mitä monet kirkkoisät täänäänkin ainakin teoriassa opettavat. Tosin ei monetkaan siitä enää halua puhua vaikka se onkin kirkon "virallinen" oppi mikä johtunee siitä että ollaan erittäin epävarmoja koko opin paikkansa pitävyydestä. Aikaisemmin pidettiin tulikivenkatkuisia saarnoja ja uhkailtiin ihmisiä tulisella järvellä ja ikuisella piinalla mutta nyt ovat saarnat enemmänkin taivaan ihanuutta käsitteleviä,´.
Voi sanoa - että koko ihmisen kuolemattomuus oppi (ikuinen elämä erossa Luojastaan) ja kaikki siihen kuuluvat mielikuvat ja uskomukset tulevat kristinuskoon muualta - muun muuassa kreikkalaisen filosifian ja kreikkalaisen taruston kautta - mutta eivät Raamatusta.
Esimerkiksi Vanhaantestamenttiin nojautuvat juutalaiset eivät tänäänkään usko ihmisen automattiseen kuolemattomuuteen.
Esimerkiksi muinaisten kreikkalaisen kuolemattomuus myyttien ja sen vanavedessä tulevan kuolemattomuus uskon luonne tulee hyvin esiin esimerkiksi Homeroksen ”Haades maailma kuvauksissa” ja myös kirkon helvetin oppi sai syviä vaikutteita juuri kreikkalaisista taruista joita kuvataan juuri esimerkiksi ”Odysseuksen harharetkistä kertovassa Homeroksen epoksessa” mikä kirjoitetiin n. 600 ennen ajanlaskumme alkua.
Haades ymmärrettiin maan alla olevaksi ja siellä olevat kuolleet olivat varjomaisia näivettyneitä haamuolentoja.
Haades eroaa kuitenkin Kristinuskon luomasta helvettiopista siten että vain muutamia kuolemattomia rangaistiin mutta ei kaikkia.
Raamatun kuolemattomuus-oppi juontaa siis juurensa näihin muinaisiin taruihin ja uskomuksiin. Voi rehellisesti todeta että Vanhastatestamentista ei löydy mitään mikä tukisi ihmisen kuolemattomuutta ja luonnollisesti ei myöskään mitään helvettiä.
Ihmisen kuolemattomuus Uudessa testamentissa on täysin riippuvainen Jumalan Pojasta (Ut mainitsee ihmisen kuoleman ainakin pitkäle yli sata kertaa ja sanoon sen yhteydessä monen monta kertaa että ihmisen mahdollisuus elää ikuisesti riippuu siitä jos hän pääsee Jumalan valtakuntaan) Ut:n mukaan Jeesus Kristus on AINOA tie Jumalan valtakuntaan ja siksi ainoa kuolemattomuuden mahdollisuus ihmiselle.
Kirkko sekoitti kuitenkin vanhat perinteelliset uskomukset ja Jumalan lupauksen iankaikkisesta elämästä ja teki niistä sen "pakana kristinusko-opin” mitä on opetettu sen jälkeen ihmisille.
Kirkko teki oman helvetin kaikista yllä olevista vaikutteísta johtuen jotka sovitettiin Raamattuun niin hyvin kuin se nyt on mahdollista (mikä ei ole kovinkaan helppo tehtävä - ei varsinkaan nykyään kun Raamattu on jokaisen itsensä luettavissa).
Kirkko on tosin muotoillut oppiaan ajan kuluessa tässäkin suhteessa muutamaan kertaan ja se ei tänään ole täysin samanlainen kuin kuin kolme- ja neljäsataa luvulla..
Koko kirkon historian ajan on kirkon sisällä ollut erilaisia uskomuksia kuolemattomuudesta ja kuoleman jälkeisestä olotilasta. Kirkko päätti erilaisissa kokouksissaan mikä oppi näistä milloinkin oli tärkein ja uskottavin.
Keksittiin esimerkiksi kiirastuli (jonkinlainen pikkuhelvetti) - kiirastulessa olevat puhdistuvat ja menevät taivaaseen aikansa kärsittyään. Monet piiskasivat itseään siinä uskossa että se auttaisi heitä ja esimerkiksi vankien kiduttaminen oli tavallista kirkon sisälläkin. Noitien polttamiset Suomessakin olivat nekin kirkon kuolemattomuus oppien tulosta.
Monesti muutettiin sanoja Raamatussa paremmin kirkon oppiin sopivaksi. Esimerkiksi sana "infernos" tuli Raamattuun kun siitä tehtiin ensinmäinen latinalainen käännös - vain siksi että se paremmin tukisi kirkon opetuksia kuolemattomuudesta. (Vertaa Danten näytelmän Infernoon"). Sana Gehenna (mikä tarkoittaa Hinnomin laaksoa) käännettiinkin helvetiksi jonka myöhemmin annettiin ymmärtää ikuista piina paikkaa..
Jumalan sanaa alettiin näin lukemaan omien myyttien luomien ennakkoluulojen mukaan - Kun Raamattu puhuu kuolemasta selitettiin se vain siirtymisestä toiseen olotilaan, kun esimerkiksi Paavali suoraan sanoo että syntiset TUHOTAAN" selitetään se että syntiset joutuvat "helvetin tuleen". Tuho ei olekaan tuho – vaan jonkinlainen ikuinen piinaprosessi jat vain kutsutaan tuhoksi. Paikka paikan jälkeen keksittiin uusia merkityksiä aina tarpeen mukaan jotka kirkko kokouksissaan sitten vahvistivat ja tekivät ne siten kirkon ”viralliseksi opiksi” jota vastaan ei kenelläkään ollut oikeutta opettaa, ajatteli sitten itse mitä tahansa. Kirkosta tuli valta tekijä jonka tahtoa ei monikaan uskaltanut vastustaa.
Sekin tosiasia että Ramattua luettiin enimmäkseen vain "oppineiden" kirkon uskoon tunnustautuneiden piirissä teki kirkolle helpoksi levittää omia oppejaan silloinkin kun niitä seliteltiin Raamatun vastaisella tavalla. Ja tavallinen kansahan ei siihen aikaan tavallisesti osanut lukea saati sitten että olisi omistanut Raamatun joten vastalauseita ei paljon kuulunut ja jos kuuluikin niin ne hiljennettiin tehokkaasti ja nopeasti.
Näin kuolemattomuus myytit ja Raamatun sana sekoitettiin toisiinsa.
Monet vanhat pakanalliset juhlapäivät saivat siinä samalla uuden kritinuskoon sovitetun merkityksensä ja monet tavat joita ennen vietettiin pakanallisissa juhlissa saivat kristinuskon leiman päälleen. Esimerkiksi Jeesuksen syntymäpäivän sijoitus ja vietto vuoden pimeimpänä päivänä kuuluvat niihín juhliin joilla korvattiin pakanallisia juhlia kristinuskolla. Todellisuudessahan Jeesus ei syntynt vuoden pimeimpänä päivänä vaan syksyllä kun paimenet olivat kedolla. Pääsiäisen kananmunan syönti on esimerkki yhdestä pakanallisesta tavasta mikä yhä ihmisten tapana vaikka kristityjä ovatkin.
Myytti sanoo: "ihminen ON kuolematon"
Raamattu sanoo: "ihminen VOI SAADA kuolemattomuuden Jumalan Pojassa".
Kirkon oppi sanoo: "kuolematon ihminen VOI päästä Jumalan valtakuntaan ja välttää helvetin".
Ja valitettavan monet uskovat kirkon tavalla tänäänkin, tällä palstallakin esimerkiksi uskova_1 ja Antti monien muiden kanssa uskovat olevansa jo ”itsessään” kuolemattomia.
Mutta kaikki eivät luule olevansa kuolemattomia (en esimerkiksi minä), me uskomme että Jumala voi ANTAA iankaikkisen elämän ihmiselle, mutta jos Hän ei sitä tee - on iankaikkinen elämä mahdottomuus ihmiselle. Me uskomme näin koska meille on selvää että Raamattu EI sano, että ihminen olisi IKUINNEN JA KUOLEMATON elämä - EROSSA Luojastaan.
alex
Vastaukset 7
Vanhimmat
hölynpölyä!
sinulle joka uskot kreikkalaisiin taruihin.
Sinä näytät olevan oikea syyttäjä. Onko sinulla syyttäjä henki,vai mikä saa sinussa tuollaista aikaan?
syytä ketään piinaajaksi. Tuo on totta - eikä syyttämistä ja tuohon ei varmaankaan pysty vastaamaankaan kuin juuri noin kuin teit.
Aika ankara olet, jos tuomitset helvettiin sellaiset, jotka nyt sattuvat uskomaan kidutukseen? Jokaisella on oikeus uskoa kidutukseen, jos se oikealta tuntuu.
ei kai kukaan usko että itse tulisi kitumaan IKUISESTI. ;)
enkä tuomitse myöskään ketään. Mutta kaipa uskova_ ja Antti seisovat sanojensa takana? Anttikin puhuu lapsus rakkaudesta jos ei Jumala heitäkään ihmispoloisia helvetin ikuiseen tulijärveen. Mutta tosiasiassa oli enemmänkin tarkoitus ottaa esiin se erheellinen uskomus että ihminen olisi kuolematon erossa Luojastaankin. Ei ainakaan Raamatun mukaan.
Mutta en minä ketään tuomitse kunhan kerron miten itse näen asiat. Oma suosikki apostolini on Paavali ja hän ei opeta mitään kuolematonta ihmistä, Paavalin mukaan vain Jumalalla on kuolemattomuus ja vain Hän voi antaa ihmiselle iankaikkisen elämän ja sen Jumala tekee Poikansa kautta, sanoo Paavali - ettekö usko edes hänen sanoihinsa?