Milloin vakiintui käytäntö, jossa lapsi kasteen yhteydessä nimetään? Alkuseurakunnassa ei varmastikaan sellaista käytäntöä ollut? Nykyinen kastekäytäntö on monille vain nimenanto tilaisuus. Ateistitkin, usein haluavat kastaa lapsensa, se on sellainen tapa ja riitti. Kirkon suorittamasta kasteesta on tullut perinnetoimitus, jolla ei ole uskon kanssa mitään tekemistä.
Tämä on todella mielenkiintoinen aihe nostaa esille. Myös muilta palstalaisilta toivoisin kommentteja.
Tämä on todella mielenkiintoinen aihe nostaa esille. Myös muilta palstalaisilta toivoisin kommentteja.
Vastaukset 95
Vanhimmat
Niiden harvojen ja valittujen pelastuvien nimet on kirjoitettu Karitsan elämänkirjaan jo maailman luomisessa. Ja lapsena heidät yleensä kastetaan Kristuksen ruumiin jäseneksi. Uusi viini kun lasketaan uusiin leileihin.
Ilm. 13:8
Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä, jokainen, jonka nimi ei ole kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan, hamasta maailman perustamisesta.
Ilm. 21:27
Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.
periaatteessa voisi olla, vaikka koskaan ei olisi kastettu. Ajatellaan nyt vaikka, että joku kuolinvuoteella havahtuisi, kastehan ei itsessään pelasta, vaan usko.
Jos kerran kirkko on luopumuksen tilassa, onko sen antama kastekaan oikea kaste?
Eihän kastamaton sielu ole vielä edes ikuisuusolento. Kastamattoman sielun kuollessa henki (siis ihmisen oma henki) palaa Jumalan luokse ja ruumis maatuu. Saarn. 12:7 "Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin."
Vasta Kristukseen kastettu on liitetty iankaikkisesti elävään Kristuksen ruumiiseen kiinni. Oksastettu jaloon viikunapuuhun.
Yksi ruumis, monta jäsentä
12 Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus mutta jossa on monta jäsentä; vaikka jäseniä on monta, ne kaikki yhdessä muodostavat yhden ruumiin.
13 Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä"
annetaan niille jotka uskovat Jeesukseen.
Itse kaste ei tee kenestäkään Jeesukseen uskovaa. Usko ei siirry mitenkään kasteessa. Sinun metodillasi, pelkkä kaste riittäisi pelastamaan. Kaste ilman uskoa ei ole mitään.
Onko kasteen alkuperäinen tarkoitus ollut uskon kuuliaisuutta?
Helluntain henkivalta on valkeuden henkivalta, jota johtaa taivaan ex-ylienkeli.
Oletko saanut uudestikasteessa tuon valheen hengen, joka puhuu pyhää kastetta vastaan ja yrittää estää kaikista pienimmiltä osallisuuden Kristuksen vereen ja kuolemaan?
"Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa (vereensä) kastetut?
Alkukielen mukaan kastaa "bapditzoo" tarkoittaakin veden, veren tai öljyn kosketusta.
taitaapi itselläsi olla se valheenhenki, kun väittää kasteen antavan pelastuksen. Tuolla metodillasi joka ainoa suomalainen olisi taivaan kirjoilla, uskoi Jeesukseen tai ei.
Taidat olla niitä, jotka ajattelevat myös, että hautaansiunaaminen sielusi pelastaisi?
eikö se epäuskon henki ole sellainen, joka ei usko Jeesuksen pelastustyöhön, vaan pystyttää pelastuksen ehdoksi kaikkea muuta.
Sinussa se epäusko on, jos et usko Jeesuksen täydelliseen pelastustyöhön, Sovitukseen ja että Häneen uskomalla vain pelastuu.
mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.
Onnellinen se ihminen, joka aina on aralla tunnolla; mutta joka sydämensä paaduttaa, se onnettomuuteen lankeaa.
Snl. 28:13-14
Jeesus ei kastanut ketään, ei aikuisia eikä heidän lapsiaan silloin käytössä olleella Johanneksen vesikasteella, joka lakkasi kun Johannes mestattiin.(Joh.4:2)
Lapsien kastaminen Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen osallisuuteen liittyy helluntain jälkeiseen aikaan.
Lapsien kastaminen eli Jeesuksen "kosketus" lapselle tapahtuu uuden liiton aikana kristillisessä kasteessa. Joka uskoo ja kastetaan se pelastuu, mutta joka ei usko se tuomitaan kadotukseen.
Jeesuksen sanojen mukaan jo vastasyntynyt vauva "brefos" uskoo Jeesukseen, joten kyllä kristityt vauvansa "brefoksensa" ovat kastaneet jo 2000 vuotta. Vainotut kristityt jopa hakkasivat kallioon lapsiensa syntymäpäivän, kastepäivän ja kuolinpäivän.
brephos,paidon,mikros; kaikki lapsia 0-12 vuotta. Myllynkivi kaulaan, joka estää lapsien kasteen.
"Lasten ja imeväisten suusta sinä perustit voiman vastustajaisi tähden, että kukistaisit vihollisen ja kostonhimoisen"
Henki ja vesi ja veri pitävät yhtä ja todistavat yhdessä.
On teidän lahkolaisten lapsilla julma kohtalo, jos ne eivät usko Jeesukseen? Mutta miten ne voikaan uskoa, koska lahkoissa on epäpyhä henki ja usko määritellään ihmisen järjenpäätelmiksi.
Matt.7:22-23 (Minä en ole koskaan teitä tuntenut, sanoo Jeesus)
Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
"Minä rakastan Jumalaa", mutta vihaa veljeänsä, niin hän on valhettelija. Sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka hän on nähnyt, se ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt.
Ja tämä käsky meillä on häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, se rakastakoon myös veljeänsä.
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4:20-21
vain uskolla Jeesukseen on todellista merkitystä iänikuisuuden kannalta, yrititpä sinä sitten mitä vain omia kyhäelmiäsi pystyttää niin ne sortuvat.
Etkö usko Jeesuksen täydelliseen lunastustyöhön? Kasteko on se, joka sinut on lunastanut? Papin siunaama vesitilkkako sinut pelastaa?
En usko, että ryöväriä ristilläkään, koskaan oli kastettu..
Hän vain sanoi: Muista minua.. Osoitti sillä uskonsa Jeesukseen.
Uusi liitto, jossa Jeesus käski testamenttinsa toimeenpanosta kastamalla ja opettamalla annettiin vasta Jeesuksen kuoleman jälkeen.(Matt.28:19-29)
Hepr. 9:16
"LIITTO on myös testamentti, ja testamentin tekijän kuolema on aina voitava näyttää toteen."
1. Piet. 3:21
"Tuon esikuvan mukaisesti TEIDÄT PELASTAA NYT KASTE, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon LIITON. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus"
Jos joku on luopunut saastaisesta elämän vaelluksestaan Kristuksen tähden, niin miten sen voi sovittaa imeväiseen vauvaan? Miten vauva voi tietää liitoista mitään? Miten vauvalla voi olla huono omatunto, kun hän ei ole tietoinen laista, joka olisi tuominnut hänet syylliseksi Jumalan edessä?
Liitto Raamatun kielessä on yksipuolinen Jumalan tekemä aina voimassa oleva lupaus. Ei sopimus. Ihminen ei ole tavaveroinen sopimuskumppani Jumalan kanssa.
"Jumala teki liiton" Veriliitto. Esim. rampa poika Mefiboset pääsi Joonatanin tekemän veriliiton takia kuninkaan pöytään syömään, vaikka ei itse edes tiennyt sellaisen veriliiton olemassaolosta yhtään mitään.
"Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alle siinnyt äitini kohtuun."
Kastettu lapsi on liitossa Jumalan kanssa.
Samoin 8pv. ikäinen ympärileikattu lapsi oli liitossa Jumalan kanssa. Jos ympärileikkaus laiminlyötiin, niin LAPSI katsottiin LIITON rikkojaksi ja piti hävittää kansasta.
1. Moos. 17:14
Mutta ympärileikkaamaton miehenpuoli, jonka esinahan liha ei ole ympärileikattu, hävitettäköön kansastansa; hän on rikkonut MINUN LIITTONI."
Kasteessa Jumala tekee uuden liiton. Kaste on liiton merkki. Verensuoja ja veren merkki sielun oven pihtipielessä, jotta vihan enkeli menee ohitse Ihmisen Pojan päivänä.
Piet. 3:21
Tuon esikuvan mukaisesti TEIDÄT PELASTAA NYT KASTE, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska JUMALA TEKI kanssanne hyvän omantunnon LIITON. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus,
Juudas?
ympärileikkauksen tähän kasteasiaan? Ne eivät ole yhteneväiset, esim. vaikka juutalaiset olivat ympärileikattuja, he kävivät Johanneksen kasteella eli siihenkään aikaan kastetta ei rinnastettu ympärileikkaukseen. Luultavastihan Jeesuskin oli sekä ympärileikattu (juutalaisten perinteiden mukaan), että kastettu Johanneksen kasteella.
Jeesuksen kautta, on Sovitus. Mikään muu ei pelasta kuin usko Jeesukseen.
Kasteesta ei saa tehdä omaa "pelastuskyhäelmää".
toit esille. Usko Jeesukseen Pelastaa.
tulee oma "pelastuskyhäelmä", jos sen kuvitellaan pelastavan ihmisen. Kaste ei pelasta, kaste ei ole se joka vie taivaaseen.
No, olisin voinut edellisen viestin lauseesta jättää sanan luultavasti pois, olisitko sitten tyytyväinen? En muistanut silloin kirjoittaessani sellaista kohtaa Raamatusta jossa olisi puhuttu Jeesuksen ympärileikkauksesta, mutta kuuluihan se juutalaisuuteen, eli selvä asia sen takiahan olisi pitänyt olla.
Kastetta kutsutaan Kristuksen ympärileikkaukseksi.
Kol.2:11-12
jokaiselle kansalaiselle on kyseenalaistettavaa, koska kaste tulisi ottaa uskossa, edes vanhempien tulisi sitä olla. Onko näin nykysuomessa, tai missään muuallakaan? Kirkon kaste on joka kansalaisen nimenantotilaisuus, se ei kuulu siihen alkuperäiseen ja todelliseen uskoon. Se on jostain katolilaisuudesta peräisin, tuo nykyinen käytäntö kaavoineen? Mutta koska sinut on kastettu kirkon kastekaavalla, et uskalla edes kyseenalaistaa sitä?
Kasteen merkitystä sinällään en halua kyseenalaistaa.
onhan hänet aikuisiällä kastettu omasta tahdostaan (uskostaan). Hänen tapauksessaan pitäisin kastetta verrattuna yleiseen lapsikasteeseen oikeana ellei sitten itse kasteen muoto (upotus) ole se oleellinen asia kuten veli Yakov opettaa.
Sensijaan olen erimieltä Karin kanssa uudestisyntymisestä, joka mielestäni sanan mukaan tapahtuu jo uskoontulohetkellä. Olen ymmärtänyt Karin opettavan toisin.
ei kuitenkaan riipu kasteesta, vaan yksin uskosta Jeesukseen. Muista ristinryöväri. Kasteesta ei saa tehdä itsessään ikäänkuin "syntien poispesijää".
niinhän se olikin, että hänet oli aikuisena kastettu. Kuitenkin luterilaisen kaavan mukaan. Voidaanhan asiaa tarkastella niinkin, että tarkastelee koko sakramentin toteutuksen oikeellisuutta. Luterilaisen kastekaavan alkulähteet tiettävästi tulee katolilaisuudesta, suoraan paavin helmoilta. Sinänsä en ota kantaa, pirskottelu vs. upotustapaan, vaan koko kastetapahtumaa voidaan katsoa myös laajemmin. Jos se on väärin lapsilla, se voi olla väärin aikuisillakin, kun koko kirkkoinstitutio on harhassa.
Naomi: "Syntien anteeksiantamus ei kuitenkaan riipu kasteesta, vaan yksin uskosta Jeesukseen..."
---
Pietari siis erehtyi, kun hän kehoitti kuulijoitaan ottamaan kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen SYNTIEN ANTEEKSISAAMISEKSI" (Apt. 2:38).
Kertoisitko sinä puolestasi, miksi Pietari kehoitti ottamaan kasteen?
Tai miksi Ananias kehoitti Paavalia kastattamaan itsensä (Apt. 22:16)?
100 prosenttisesti varma, itse kaste ei pelasta, vaan usko Jeesukseen. Minä uskon, Jeesus Pelastaa ja Vapauttaa. Kasteella ei syntejä pois pyyhitä, silloin koko suomen kansa olisi taivastiellä, ateisteja myöten. Sydämen usko on ehdoton pelastuksen ehto.
Kun Jumala saa uskon tielle ihmisen johdattaa, hän myös kasteelle tämän johdattaa. Näin oli alkuseurakunnassa. Katolilaisen hapatuksen myötä kun lapsia on alettu kastamaan, henkilökohtainen uskonelämä on tehty kristinuskossa ikäänkuin sivuhaaraksi, vaikka se on se tärkein pointti.
Milloin sinä sen näet: Usko Jeesukseen Kristukseen, siinä on syntien anteeksi saaminen, Vapautus perkeleen vallasta Jumalan hallintavaltaan. Ei tämä Suomen kansa ole kastettuna yhtään Jumalaa kunnioittavampia kuin ilman kastettakaan. Vai onko koko Suomi täynnänsä Jeesuksen seuraajia mielestäsi, valkeiksiko lähes koko Suomen kansan vaatteet on pesty kasteessa?
pois pesee, kastevesi vai Jeesus?
Kaste kyllä kuuluu Uskoon, en ole tekemässä turhaksi kasteen merkitystä. Mutta siitä sydämeni on täysin varma; vain usko Jeesukseen pelastaa ja vain Hänessä on syntien anteeksisaaminen, ei missään muussa.
eri, ei eletä alkuseurakunnan aikaa. Kirkko on kastekaavansa tehnyt katolilaisen hapatuksen pohjalta. Jos kirkon jäsenistö, eläisi Jumalan tahdon mukaisesti, sen kaste saattaisi olla oikea niin lapsille kuin aikuisillekin, mutta luopunut Herrasta koko instituutio on. Miten voi sellaisen instituution helmasta tulla Pyhän Hengen antavaa siunauksellisuutta kasteessa tai missään muussakaan sakramentissa, kun se elää luopumuksen tilassa.
että se on ihan eri asia, kun puhutaan alkuseurakunnasta. Kaste oli ikäänkuin merkkinä, Jeesuksen seuraamisesta. Ilman uskoa, ei kuitenkaan voi syntejä anteeksi saada, tulee olla usko.
Ehkä vähän asian ilmaisu voi kangerrella, mutta nyt tuli jo lähetettyä niin monta viestiä aiheesta, että jospa saisin perille sen mitä ajan takaa.
Naomi: "Kuka sinun syntisi pois pesee, kastevesi vai Jeesus"?
---
Eikö mielestäsi kaste ja Jeesus mitenkään liity toisiinsa?
(Viestistäsi saa sen käsityksen, että kaste on vain pelkkää vettä, jossa ei Isällä ja Pojalla ja Pyhällä Hengellä ole mitään merkitystä tai tekemistä!)
viimeinen vastaus tässä ketjun haarassa. Siinä toin esille sen, että alkuseurakunnassa asiat eivät menneet nykykirkon kaavan mukaan.
Kyllä kasteella on merkitys, se oli alkuseurakunnassakin merkkinä että kastettava halusi lähteä seuraamaan Jeesusta. Se oli uskontien alussa, eli henkilökohtaisen uskon heräämisen jälkeen, käytiin kasteella. Ei alkuseurakunnan aikaan, koko maan väestöä kastettu, kyllä kastettavan tuli uskoa Jeesukseen.
kastaa koko kansan, henk.kohtaisella uskolla ei ole mitään väliä siinä. Jeesus -vihaajatkin saavat kasteella käydä. Oliko alkuseurakunnassa sellainen toiminta?
Naomi: "Kaste oli ikäänkuin merkkinä...."
---
Kaste on Uuden Liiton (armoliitto) merkki.
Ympärileikkaus taas Vanhan Liiton (lakiliitto) merkki.
--
LIITTO VAI PYYTÄMISTÄ, 1. Piet. 3:21?
Vanhassa käännöksessä on kohta:
kaste on ”hyvän omantunnon liitto Jumalan tykönä”.
Liitto-sana vastaa tässä hyvin Raamatun muuta kielenkäyttöä.
Kasteessa Jumala tekee kanssamme liiton, joka pysyy aina voimassa, vaikka ihminen sen rikkoisikkin.
(Luopumus, josta edellä puhut, merkitsee juuri tämän kasteen liiton rikkomista.)
Hän lahjoittaa meille hyvän omantunnon antamalla syntimme anteeksi puhdistaen siten sydämemme.
Jumalan armoliitto ei ole sellainen Jumalan ja ihmisen keskenään tekemä sopimus, jossa molemmilla osapuolilla on päätäntävalta liiton ehdoista.
Se on Jumalan yksin ihmisen parhaaksi tekemä iankaikkinen liitto.
Se perustuu Jumalan rakkauteen meitä langenneita ihmisiä kohtaan.
Ei riitä, että kristityn kodin lapsia vain kastetaan, pitää myös huolehtia opetuksesta: "kastamalla...ja opettamalla.." (Matt. 28:18,19).
Tässä on pahoja laiminlyöntejä ja jäljet ovat sen mukaiset...luopumus on suurta!
Naomi: "...kastettava halusi lähteä seuraamaan Jeesusta".
---
Puhut ihmisen osuudesta kastetapahtumassa.
Mutta edelleen kysyn, mikä merkitys Jeesuksella on kasteessa (Isällä ja Pojalla ja Pyhällä Hengellä)?
eihän se ihmisen halusta ole kiinni, Jumala vetää ihmistä.
Jeesus on antanut käskyn kastaa; Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Tuo käsky ei kuitenkaan tarkoita, että tulisi kastaa sellaisia jotka eivät usko Häneen. Kirkkolaitos on tehnyt kasteesta riitin jonka kautta usko unohdetaan. Kansa kuvittelee pääsevänsä kasteella ja hautaansiunaamisella taivaaseen.
Naomi, edelleen odotan vastaustasi....
---
Muotoilenpa kysymyksen toisin:
Toimiiko kristillisessä kasteessa Jeesus Kristus itse ja me olemme kohde?
kristillisestä kasteesta en tiedä, koska tarkoitat varmaankin jotain muuta kuin Jumalan synnyttämän uskon seurauksena tapahtuvaa kastetta? Sillä alkuseurakunnassa oli vain uskovia, "nykyseurakunnat" sisältävät monenlaista epäjumalan palvojaa.
Uskon, että kasteessa, toimii Pyhän Hengen osallisuus, jos se on saatu Uskossa Jeesukseen.
on sillä tavalla sanoisinko käsittelyn alla, eli Jumala ohjaa siinä ajan kanssa tietäni eteenpäin. En voi sanoa että siitä kaiken tietäisin. Lapsikasteesta ajattelen, että ymmärtäisin sen jollain lailla, jos vanhemmat olisivat edes uskossa. Kirkossa kastetaan, koko väestö, ei kysytä onko uskossa vai ei, kirkon tulee saada jäseniä. Toisaalta myös on sekin mutta, että pieni lapsi ei voi sanoa ei tai juu, eli se on vähän kuin väkisin kastamista. Tämmöisiä ajatuksia lisää jos tuon esille :) jatketaan keskustelua vaan.
Ehkä ajattelun aihetta antaa, kirkon kastelinja. Esim. kasteessa annetaan ymmärtää, että lapsesta tulee Jeesuksen opetulapsi kasteen seurauksena, ja myös Pyhän Hengen osallisuus luvataan samantien. Kuitenkin se ei ole niin miten papit höpäjävät, koska tarvitaan usko Jeesukseen, eli kaste ei tee kenestäkään Jeesuksen opetuslasta, tarvitaan sydämen Usko.
Naomi: "... tarvitaan usko Jeesukseen,..."
--
Jeesus puhui pienten lasten uskosta (Mark. 9:42).
Jeesus myös sanoi, että lapsi ottaa vastaan Jumalan valtakunnan (Mark. 10:15).
Mitä mieltä olet:
-Missä iässä Jumala voi vaikuttaa lapsessa uskon?
(Jotkuthan opettavat, että uskomiseen tarvitaan ns. ymmärtäväistä ikää!)
-Minkä ikäisistä lapsista Jeesus puhuu Mark. 10:13-16?
Naomi: "Uskon, että kasteessa, toimii Pyhän Hengen osallisuus, jos se on saatu Uskossa Jeesukseen".
---
Tarkoitatko, että Pyhä Henki toimii kasteessa?
Puhuvatko seuraavat Sanan paikat mielestäsi kasteesta (pesosta):
--Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet PESON, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän JUMALAMME HENGESSÄ" (1.Kor. 6:11).
"...pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen PESON ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,..."(Tiit. 3:5).
"...sillä me olemme kaikki yhdessä HENGESSÄ KASTETUT yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa HENKEÄ" (1.Kor. 12:13).
aika nuorikin lapsi, voi uskoa Jeesukseen. Vauva ei voi kuitenkaan käsittää uskoa, vauvan koko elämä on syömisessä, nukkumisessa, aivan vain perustarpeiden ympärillä. Ehkä n. kolmen-neljän ikävuoden kieppeillä, lapsi pystyy tiedostamaan myös uskoon liittyvät asiat.
Lasten iästä ei Jeesus kerro Markuksen evankeliumin kymmenennessä luvussa, eikä Jeesus sanonut niitä sanoja sen takia, että satoja vuosia myöhemmin kiisteltäisiin minkä ikäisistä Jeesus puhui, se nimittäin ei ole sanoman ydin. Ydin Sanoma on se, että tulisi nähdä "lastensilmin" Usko Jeesukseen.
Markus 10, liittyy siihen millainen uskon tulisi olla, lastenkaltaisten on Jumalan valtakunta (ei tarkoita sinänsä ikää). Kastekeskustelun pohjana ei voida tuota lukua käyttää. On ymmärrettävä miksi Jeesus sanoi niinkuin sanoi, se kertoo siitä millaista uskon tulee olla. Markus 10:tä kun luet, huomaat noiden jakeiden jälkeen kerrottavan lisää Uskosta Jeesukseen.
katsot nenänvarteen, et näe "metsää puilta". Eli et näe sanomaa, vaan jäit miettimään tuossakin vertauksessa, irrelevantteja asioita.
yksittäisiä jakeita. En saanut tuota Tiituksen kirjettä jostain syystä tuossa nettiraamattuhaulla aukeamaan, en tiedä miksi.
Jakeissa puhutaan Pyhästä Hengestä, jakeet eivät viittaa vesikasteeseen.
Kasteessa ei saa Pyhää Henkeä, jos sitä ajat takaa kysymyksilläsi. Kastevedessä ei ole Pyhä Henki, itse toimituksessa voi olla läsnä Pyhä Henki jos kastaja ja kastettava ovat uskossa Jeesukseen.
En tuo tätä esiin "ehdottomana totuutena", vaan kastetoimituksen historian vuoksi.
Kasteen sakramentti
Kaste on ensimmäinen sakramentti, joka toimitetaan kirkon jäsenyyteen liittyvälle. Kaste tapahtuu ortodoksisessa kirkossa upotuskasteena, vaikka valelukastekin hyväksytään mahdollisissa poikkeustapauksissa. Kastetta vastaavia riittejä on kuulunut ikivanhoista ajoista muihinkin uskontoihin, sekä juutalaisuuteen että Aasian uskontoihin.
Johannes Kastaja oli essealainen ja hän myöskin kastoi jo ennen Kirkon syntymistä. Kristus itse sai häneltä kasteen oman kasteemme esikuvana. Johanneksen kasteen tarkoituksena oli puhdistuminen ja peseytyminen katumuksen, parannuksen ja moraalisen uudistumisen merkiksi.
Kristilliseen kasteeseen liittyy merkityksiä, joita muissa uskonnoissa ei ollut. Kaste ymmärrettiin oveksi seurakuntaan ja liittymiseksi kristilliseen kirkkoon. Kaste merkitsee myös syntien anteeksisaamista, perisynnistä ja muista synneistä vapautumista, sekä Pyhän Hengen saamista näkymättömästi. Kaste ymmärretään uudestisyntymisenä, jonka Pyhän Hengen saaminen vaikuttaa. Pelastustapahtuma on kastettavalle henkilökohtainen, hänen pelastuksensa kuolemasta sekä ylösnouseminen Kristuksen kanssa
Kirkon ensimmäiset kasteet tapahtuivat helluntaina, jolloin 3000 ihmistä kastettiin. Pääsiäisestä muodostui Kirkon erityinen kastejuhla. Tästä mainitsee Tertullianus (n. 160 - n. 220). Jo hänen aikanaan pääsiäiskaste oli normi koko kristikunnassa. Kirkon alkuaikoina kasteelle tulijat olivat pääosin aikuisia, mutta myöskin lapsikaste on tunnettu aivan alkuajoista lähtien. Lapsikasteesta on viitteenä koko Korneliuksen perhekunnan kastaminen.
Vanhin säilynyt kastekaava on Syyrian kirkon kastejärjestys 200- luvulta. Sen pääpiirteitä olivat: 1. ) Saatanan kieltäminen, 2.) uskontunnustus, 3.) öljyllä voiteleminen, jonka piispa suoritti voitelemalla pään ja lisäksi diakoni voiteli miehiltä ja diakonissa naisilta muut ruumiin osat, 4.) kasteen toimittaminen upottamalla kolmeen kertaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kastajana oli joko pappi tai piispa. Seuraavana vaiheena 5.) oli uusiin vaatteisiin, kastepukuun, pukeminen. 6.) Kasteen jälkeen kastettu osallistui Eukaristiaan. Syyrian kastekäytännössä oli siis voitelu ennen kastetta.
Lännen kirkossa käytäntö on ollut toisenlainen alusta alkaen. Järjestys on ollut 1.) kaste ja sen jälkeen 2.) kättenpäällepaneminen ja voitelu. Tässä on kaksi tulkintaa kasteen ja voitelun tapahtumasta, nimittäin Korneliuksen kaste ja Ananiaan kaste. Nykyisin ns. iloöljyllä voitelu ennen kastetta on kasteeseen valmistava.
Kättenpäällepanemisen ja voitelun käyttö ovat olleet joko rinnakkaisia tai päällekkäisiä käytäntöjä, periaatteessa piispan toimittamia, johtuen siitä, että vain piispa voi vihkiä mirhavoiteen. Kaste suurissa kirkoissa tapahtui yleensä piispan toimittamana, mutta piispoilla ei ollut siihen yksinoikeutta. Sen sijaan kättenpäällepaneminen tapahtui aina piispan toimesta.
UT:ssa tunnettin molemmat käytännöt koskien kasteen ja voitelun järjestystä. Korneliuksen kasteessa tuli ensin Pyhä Henki, jonka jälkeen seurasi kaste. Kristuksen kasteessa tapahtui ensin kaste, minkä jälkeen Pyhä Henki laskeutui Kristuksen päälle. Filippuksen kasteessa samoin tapahtui ensin kastaminen ja senjälkeen Pyhän Hengen saaminen
Johannes Krysostomos 300-luvulla omaksui Syyrian kirkon käytännön: voitelu- kaste. Kyrillos Jerusalemilainen (k. 386) puolestaan hyväksyi päinvastaisen käytännön: kaste- voitelu. Apostolisiset konstitutiot (375- 380) tuntevat voitelun ennen kastetta sekä myös kasteen jälkeisen voitelun. Teodoros Mopsuestilainen, joka on Johannes Krysostomoksen aikalainen ja kuuluu Antiokian koulukuntaan, tuntee apostolisten konstitutioiden käytännön. 300-luvulla kirkossa tunnettiin molemmat käytännöt. Käytännössä ortodoksisessa kirkossa vakiintui kastetapa läntisen kirkon osan vaikutuksesta. Kaste toimitus nykyiselläänkin on aikuisia varten, sisältäen eksorkismit, uskontunnustuksen jne. Vaikka lapsia kastettiin jo 200-luvulla, kaava pysyi ennallaan.
Lapsikasteen vakiinnutti Augustinus, jonka mukaan "kastamattomat lapset joutuvat kadotukseen". Lapsikasteen yhteydessä alettiin korostaa perisynnin poispesemistä. Kyrillos Jerusalemilainen painottaa sitä, että voitelu tapahtuu nimenomaan piispan vihkimällä voiteella.
Lännessä ilmeni kaksi eri käytäntöä: 1.) jossa pappi suoritti kasteen ja voitelun sekä 2.) jossa piispa sekä kastoi että voiteli. Jälkimmäinen käytäntö vallitsi pääkirkossa esimerkiksi Roomassa. Myöhemmin kehittyi tapa, jossa piispa suorittaa kätten päällepanemisen. Tämä ns. konfirmaatio kehittyi 800-luvulle mennessä.
Alkuaan kaste, voitelu ja Ehtoollinen ovat kuuluneet yhteen. Lännen kirkossa tämä kokonaisuus on rikkoontunut. Lasten Ehtoollisesta poissulkeminen jatkui skolastiikan vaikutuksesta. Pelättiin, että lapsi nauttiessaan Ehtoollista saattoi pudottaa Kristuksen Ruumista ja Verta.
Lapsikastetta on harjoitettu jo UT:n ajoista lähtien. Tästä on kirjallisia todisteita 2. vuosisadalta. Lapsikasteen kieltäjät ja vastustajat vetoavat Mk.16: 16: "Joka uskoo ja kastetaan...", jonka katsotaan vaativan kastettavalta uskoa ennen kastetta, mitä lapsella ei tietystikään vielä voi olla samoin kuin aikuisella. Usko edeltää kastetta ja sen vuoksi vasta aikuisena voidaan kastaa. Tällä kannalla ovat baptistit, adventistit ja helluntalaiset. Lapsikaste ei ole heistä pätevä, vaan se täytyy uudistaa.
Kirkkoisä Tertullianus, joka oli montanisti, kielsi lapsikasteen. Nykyisin reformeeratut (mm. Karl Barth) katsovat kasteen merkitsevän kristinuskoon tunnustautumista. Hänen vaikutuksestaan syntyi ns. barthilaisuus. He eivät suorita uudellen kastamista.
Lapsikasteen puolesta on moniakin näkökohtia, mm. seuraavia: Apostolien teoissa mainitaan, että koko Korneliuksen huonekunta kastettiin. Jeesus suhtautui myönteisesti lapsiin, kehottaen: "... sallikaa lasten tulla minun tyköni...". Ihmisen pelastuminen on Jumalan lahja, eikä voi olla riippuvainen ihmisen omista ansioista. Kaste on analoginen ympärileikkaukselle, jonka tilalle se on tullut. Origenes (n. 240) viittaa siihen, että kirkko on saanut apostoleilta tavan kastaa lapsia. Myöskin Ireneos Lyonilainen (k.n. 205) tunsi lapsikasteen. Viimeistään 100-luvun lopulla lapsikaste oli jo yleistynyt. Kyprianus ja Hippolytos (200-luvulla) olivat lapsikasteen kannalla. Tertullianus oli ensimmäinen teologi, joka oli lapsikastetta vastaan. Hän ei hyväksynyt myöskään katumuksen sakramenttia. Augustinus loi lopullisesti teologiset perustelut lapsikasteen puolesta, varsinkin lännen kirkossa. Karthagon kirkolliskokous v. 258 teki päätöksen, että lapset on kastettava viimeistään kahdeksan päivän ikäisenä .
Kasteen suorituspaikkana UT:n mukaan voi olla koti (Apt.10: 48; 16: 33), tai se voi tapahtua myös luonnon keskellä (Apt. 8: 38), kuten oli etiopialaisen hoviherran tapauksessa . Didakhe neuvoo, että kaste on sopivinta suorittaa virtaavassa vedessä, mikä olikin varhaisin käytäntö. Kirkon vapauduttua vainoista alettiin rakentaa 300-luvulta lähtien "kastekirkkoja" eli baptisterioita. Ne olivat käytössä erityisesti suurten juhlien aikaan. Ne olivat yleensä pyöreitä tai 8- kulmaisia, ja niissä kasteallas sijaitsi keskellä. Maaseudulla ja pienemmillä paikkakunnilla kastepaikat rakennettiin kirkon etuosaan tai eteiseen.
Ennen vanhaan oli tapana ,että eksorkismin aikana kastettava riisuuntui tai varhaisimpina aikoina kastettavat tuotiin pää peitettynä ja paljain jaloin. Kasteen jäkeen pukeuduttiin valkoiseen kastepukuun.
Mitä tulee kasteaikaan, varhaisin käytäntö oli, että kaste voitiin suorittaa milloin vain. Myöhemmin kastepäiväksi vakiintui ennenkaikkea pääsiäinen. Kastetut tulivat baptisterioista tai muualta kirkkoon jumalanpalveluksesta. Pääsiäisyön palveluksen jälkeen alkoivat kastetuille annettavat mystagogiset opetukset kastetuille. Ne olivat opastusta ja tarkempaa tutustumista Eukaristiaan ja sen mysteereihin.
UT:ssa kasteen suorittivat apostolit ja diakonit, mm. Filippus (Apt. 10: 48). Varhaiskirkossa ei oltu määrätty, että piispan tulisi kastaa, mutta he kastoivat pääasiassa 200-luvulle asti. 200-luvulta lähtien myös presbyteerit ja diakonit suorittivat kasteita. Kättenpäällepaneminen ja voitelu oli aina piispallinen toimitus.
Harhaoppisten suorittamiin kasteisiin nähden oli eri käytäntöjä. Ongelmana oli, pitikö tällaiset henkilöt kastaa uudelleen. Kyprianus Karthagolaisen kanta oli, " ettei voi hyväksyä muita kasteita" ja "että kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta". Rooman paavi Stefanus oli sitä mieltä, että harhaoppisten kaste voidaan hyväksyä. Aleksandriassa asetuttiin Stefanuksen kannalle, ja lopulta Stefanuksen linja jäi voitolle. Ortodoksisessa kirkossa tilanne on hieman sekava. Kreikassa esiintyy sekä Kyprianuksen että Stefanuksen linjaa. Kuitenkin, jos ei varmuudella tiedetä, onko lapsi kastettu vai ei, hänet on kastettava.
Hätätilanteessa voidaan suorittaa hätäkaste. Sen voi toimittaa maallikkokin. Ortodoksinen kirkko hyväksyy myös toiseen kirkkokuntaan kuuluvan jäsenen suorittaman kasteen. Hätäkastetta ei uusita. Keskiajalla ei edes vaadittu kirkkoon kuulumista hätäkasteen toimittajalta. Luterilainen kirkko hyväksyy vain luterilaisen suorittaman hätäkasteen. Kaste hyväksytään valelemallakin, jos se suoritetaan "Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Kasteelle tarvitaan todistaja, ts. kummi tai kummit. Pappi täydentää myöhemmin kasteen suorittamalla voitelun.
Kummijärjestelmä syntyi todennäköisesti 100-luvulla. Justinus marttyyri (k. 165) viittaa kummiuteen kertoessaan henkilöstä, joka ilmoittaa piispalle, mitä tietää ko. henkilöstä. Aluksi kummius ts. liittyi katekumeeniaikaan. Kummi oli lisäksi todistaja siitä, että henkilö todella halusi liittyä krisnuskoon. 200-luvulla kummijärjestelmä vakiintui. Kummin tehtäväksi tuli myös opettaa kastettavalle kristinuskon perusasioita. Lapsina kastetuille opetus luonnollisesti tapahtui kasteen jälkeen. Lapsikasteen yleistyessä vanhemmat olivat kummin asemassa. Myöhemmin vakiintui käytäntö, etteivät vanhemmat toimineet omien lapsiensa kummeina. Heidän sijastaan jotkut muut hoitivat kummin tehtävät.
Hippolytos Roomalaisen (k. 235) kirkkojärjestyksessä sanotaan, että kummin tehtävä on vastata kastekysymyksiin lapsen puolesta. Kasteen jälkeen tuli opettaa lasta kristilliseen uskoon liittyvissä asioissa. 800-luvulla vakiintui käytäntö, jossa vanhempia kiellettiin hoitamasta kummiutta. Kummius ymmärretään hengelliseksi sukulaisuudeksi ja se on avioeste kummin ja kummilapsen välillä. Kummien lukumäärä on aluksi todennäköisesti ollut yksi, mutta myöhemmin lukumäärä on vaihdellut. 900-luvulla vakiintui käytännöksi yksi mies- ja yksi naiskummi.
Lapsen kastetta edeltäviin kirkon toimituksiin kuuluvat rukoukset lapsivuoteessa olevan äidin puolesta. Ne luetaan samana päivänä, jolloin lapsi on syntynyt. Äiti on niissä keskeisellä sijalla. Rukouksissa pyydetään anteeksiantoa äidille. Kahdeksantena päivänä syntymästä toimitetaan rukoukset lapsen puolesta. Nykyisinkin toimitettavassa ns. kirkottamisen toimituksessa on yhdistetty kaksi eri toimitusta: äitiä koskeva toimitus sekä alkuaan erillisenä toimitettu kastetun lapsen tuominen seurakunnan yhteyteen. Äitiä koskevassa toimituksessa kannetaan rukouksia äidin ja kastamattoman lapsen puolesta sekä äidin, joka palaa 40 vrk:n jälkeen kirkolliseen yhteyteen.
Kastetoimituksen järjestys:
I Kasteeseen valmistautuminen
1.Opetettavaksi ottaminen
2.Eksorkismit eli manaukset
3.Saatanasta luopuminen
4.Kristukseen liittyminen
5.Uskon tunnustaminen
II Varsinainen kaste
1.Veden pyhitys
2.Öljyn siunaaminen ja kastettavan voiteleminen
3.Kastaminen upottamalla
III Voitelun sakramentti
1.Valkeaan vaatteeseen pukeminen
2.Mirhavoiteella voitelu
3.Saatto kasteastian ympäri
4. Epistola ja evankeliumi
IV Ns. kahdeksannen päivän toimitukset
1.Mirhavoiteen poispeseminen
2. Hiusten leikkaaminen
Kaste on ovi, joka johtaa ihmisen Kristuksen armovaltakuntaan. Se on raja, joka erottaa kristityt ei- kristityistä. Ilman kastetta ei voi tulla Kristuksen ruumiin jäseneksi eikä päästä osalliseksi muista sakramenteista. Kaste tapahtuu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Ihminen kuolee pois lihallisesta, syntisestä elämästä ja uudestisyntyy Pyhästä Hengestä hengelliseen elämään. Kasteen sakramenttia ei ollut ennen kuin Kristus sen asetti kastattamalla itsensä Jordanissa ja pyhittämällä veden ja kasteen.
Kasteen näkymättömästä vaikutuksesta ihminen puhdistuu eli vanhurskautuu perisynnistä ja henkilökohtaisista synneistä. Kastettava ikään kuin oksastuu Kristukseen, niinkuin "metsäöljypuu jaloon öljypuuhun". Hänestä tulee Kristuksen Ruumiin, so. seurakunnan jäsen, jonka kautta hän tulee osalliseksi kaikista Jumalan valtakunnan hyvyyksistä. Kaste merkitsee yhtymistä ja sovintoa Jumalan kanssa ja kastetusta tule Jumalan perillinen ja Kristuksen kanssaperillinen.
Kaste on välttämättömyys. "Joka ei synny vedestä ja Hengestä, ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan", Jeesus opetti. Kaikki ihmiset tarvitsevat uudestisyntymistä ja siksi Jeesus käski kastaa kaikki kansat. Reformoitujen käsitys on, että kaste on välttämätön, koska Jeesus on sen asettanut, mutta ei siksi, että ilman sitä ei voi kukaan pelastua.
Kirkon perinteessä tunnetaan myös verikaste, jolla tarkoitetaan marttyyrikuolemaa. Sillä on sama voima kuin vesikasteella. Jeesus sanoi: " Onko teistä juomaan sitä maljaa, jonka minä juon? Voitteko te ottaa sen kasteen, jolla minut kastetaan?" (Mk. 10: 38; Joh.15: 13; Mt. 16: 25)
UT ja ortodoksisen kirkon perinne opettavat vain yhdestä kasteesta. Kastetta ei voi eikä saa toistaa. Kun on paljon syntejä, niistä voi kääntyä takaisin pojan asemaan synninpäästön eli katumuksen sakramentin kautta. Kaste on syntymä uuteen elämään. Koska on vain yksi ruumiillinen syntymä, on myös vain yksi syntymä hengelliseen elämään. Kaste on osallisuus Jeesuksen kuolemaan ja hautaamiseen. Koska on vain yksi kuolema, on myös vain yksi kaste. Johannes Damaskolainen opettaa: " Jotka uudelleen antavat kastaa itsensä, jälleen ristiinnaulitsevat Kristusta". Kirkko on kieltänytkin kasteen uudistamisen.
Lännen kristityillä on erilaisia käsityksiä ja käytäntöjä kasteesta. Katolisessa kirkossa kaste tapahtuu valelukasteena, mutta muuten näkemys on sama kuin ortodokseilla. Kastettaessa pappi sanoo: " ... minä kastan sinut....", kun ortodoksisessa vastaava kohtaa pappi sanoo: "... kastetaan .... nimeen Isän... jne."
Luterilaiset opettavat, että kaste vapauttaa perisynnistä ja myös persoonallisista synneistä. Kaste poistaa Jumalan vihan ja kirouksen. Kastettu tulee Jumalan lapseksi ja iankaikkisen autuuden perijäksi. Luterilaiset hyväksyvät myös lapsikasteen. Kaste ymmärretään näkyvänä merkkinä syntien anteeksiantamisesta. Syntisyyttä ei lueta senjälkeen kastetulle viaksi. Kaste ei hävitä perisyntiä, vaan vapauttaa siitä ulkonaisen anteeksiantamisen kautta. Sielu jää edelleen turnmeluksen tilaan.
Reformeeratuille kaste on vain seurakuntaan merkitseminen, eikä se poista syntejä. Kaste ymmärretään vain "ulkonaiseksi pesemiseksi ilman mitään sisällistä armon pesemistä". Armo annetaan uskosta, kasteesta riippumatta.
Copyright 2001 © Isä Raimo Sissonen
email:[email protected]
Voi vapaasti käyttää opetustarkoituksiin.
muutakuin vilkuilemaan tuota antamaasi tekstiä. Luen myöhemmin ajan kanssa sen paremmin.
Kritisoisin kuitenkin heti jotain tuosta tekstistä. Esim. näistä väitteistä voi sanoa, että täyttä potaskaa:
"Kaste merkitsee myös syntien anteeksisaamista, perisynnistä ja muista synneistä vapautumista, sekä Pyhän Hengen saamista näkymättömästi. Kaste ymmärretään uudestisyntymisenä, jonka Pyhän Hengen saaminen vaikuttaa. "
Tuon mukaan, kaste tekisi turhaksi uskon, riittäisi kun vain kastettaisiin, eli harhaoppia tuo on.
Tosiaan tuossa tekstissä taisi olla ainakin se, milloin lapsia alettiin kastamaan. Nimenannosta ei tainnut olla mitään mainittu? Olisiko kuitenkin alkuvuosisatoina sekin tapa tullut käytäntöön?
Siihen että erotat Jumalan antamalla rakkaudella totuuteen, oikean väärästä, niin kuin teitkin.
Vähän vilkuilemalla itsekin luin.
Eikö ole kummallinen yhteensattuma että näissä eksytyksissä, aina nostetaan joku Raamatussa oleva, sinänsä oikea asia, ohi uskon?
Ei kai se tuostakaan kirjoituksesta selvinnyt, mistä nimenanto-käytäntö, alkunsa sai.
mennään ohi armon. Vain Jeesuksen kautta Pelastuu ja saa synnit anteeksi. Vain yksin Häneen uskomalla, saa Vapautuksen. Ei ole suorituksia, jotka pelastaisi, silloinhan ristintyö kävisi turhaksi.
Tähän sopisi täydennykseksi seuraava jae Raamatusta. Koko luku kannattaa lukea!
Room.
10:3 sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.
Sopii erittäin hyvin palstalla oleviin "synnittömiin".
...tämän palstan "synnittömiin", jotka julistavat
toista "evankeliumia" ollen näin kirottuja Sanan
mukaan:
Gal.
1:8 Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.
1:9 Niinkuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu.
Tehkööt parannuksen lumouksestaan ja älyttömästä
"evankeliumistaan", niin Herra sanoo:
Jes.
1:18 Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi.
...linkistä apua...:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000005&posting=22000000031344209
linkistä. Yritän saada luettua tuon tekstin tänä iltana tai viimeistään huomenna, paljon oli asiaa, joten vaatii aikaa syventyä :)
pointti on se, mitä tuossa tekstissä tuli ilmi, että kirkon kastekäytäntö perustuu verotulojen keräämiseen, sillä on saatu sidottua ihmiset kirkon piiriin. Olikohan siinä tekstissä vielä, jos oikeen muistan, että lapsikastekäytännön pohjana on ollut katolilaisuus pitkälle vaikuttamassa. Luterilaisuuskinhan on tosiaan lähtöisin katolilaisuuden piiristä tavallaan. Monien käytäntöjen takana voi piillä katolilaisuuden vaikutus.
asiaan, ei tainnut tekstissä olla suoranaista tietoa, alettiinko siis jo heti kun lapsikaste otettiin käytäntöön, myös lapsia samalla nimeämään. Voisiko se olla peruja esim. katolilaisuudesta? Ainakaan siitä asiasta ei silmiini sattunut tarkkaa tietoa tuosta linkistä.
Alkuperäinen kaste on vihmontaa vedellä,(eli pyhittää Jumalalle)
Kun Herran eteen tuodaan jotain (nyt lapsi) se täytyy pestä/vihmoa (kastaa) vedellä.
Ja tämä tulee taivaankansalaiseksi.
Herralle kelpaavaksi.
5 Herra sanoi Moosekselle:
6 "Ota leeviläiset erilleen muista israelilaisista ja puhdista heidät. [4. Moos. 3:6]
7 Heidän puhdistamisekseen sinun on pirskotettava heidän päälleen synneistä puhdistavaa vettä, ja heidän on ajeltava tukkansa, partansa ja kaikki ihokarvansa ja pestävä vaatteensa. Sitten he ovat puhtaat.
3. Moos. 17:16
Mutta ellei hän pese vaatteitaan ja peseydy, hän jää syynalaiseksi."
2. Moos. 40:12
Kutsu sitten esiin Aaron ja hänen poikansa, vie heidät pyhäkköteltan ovelle ja pese heidät vedellä.
Ps. 19:12
(19:13) Mutta kuka huomaa kaikki erehdyksensä? Puhdista minut rikkomuksistani, niistäkin, joita en itse näe.
ei tehdä Herralle kelpaavaksi.
Yrität eliminoida uskon merkitystä.
Vanhasta Testamentista on turhaa kohtia laittaa "tukemaan" väitteitäsi, on Uuden Liiton aika ja Usko Jeesukseen Vapauttaa ja siitä myös tulee kelpoisuus taivaankansalaiseksi.
Jos ottaa vain UT, niin se on ikäänkuin saippuakupla.
"Jos ottaa vain UT, niin se on ikäänkuin saippuakupla"
---
Minua myös kummastuttaa Vanhan Testamentin väheksyntä.
Esimerkiksi kasteen vanhatestamentillisille esikuville ei anneta paljoakaan arvoa, vaikka ne kuvaavat hyvin kasteen hengellistä sisältöä ja ulkonaistakin muotoa.
Esim. "vedestä ja Hengestä"-ilmaisulle (Joh. 3:5) löytyy vanhatestamentillinen tausta.
---
Berean juutalaiset ottivat hyvin vastaan Paavalin saarnaaman evankeliumin(Apt. 17:10-15). He tutkivat joka päivä Vanhan Testamentin kirjoituksista, oliko heidän kuulemansa asiat tosia Raamatun Sanan valossa.
Berealaisten tavoin ei vähätellä mekään Vanhaa Testamenttia!
tuomisessa sinänsä mitään väärää ole, monet Vanhan Testamentin tapahtumat näkyvät myös Uudessa Testamentissa, ne ovat ikäänkuin vertauskuvia tulevalle, vai miten sen sanoisi ymmärrettävästi. Mutta Vanhalla Testamentilla saatetaan monesti keskusteluissa yrittää kumota sanoma Uudesta Testamentista, silloin mennään harhaan, koska nyt eletään Uuden Testamentin mukaista liittoa.
Naomi, mitä kasteen esikuvia sinä löydät Vanhasta Testamentistä?
VT,ssä on säädös,UT,ssa laki(säädös)täyttyy.
Sulla Tapio oikeat ajatukset, olen ennenkin huomioinu ne.(älä ylpisty).
on raamatun tutkijalle hyvä, tämän muistan edesmenneen opettajan Mauri Vikstenin esittäneen.
Uuden Testamentin opin esikuvaksi kelpaavat vain ne V.T:n asiat joita U.T itse käyttää esikuvina.
Niinpä esim kasteen esikuvana ei voida pitää lihaan tehtyä ympärileikkausta vaan se on esikuva uudestisyntymiselle, sydämen ympärileikkaukselle Hengessä.
Vanhan liiton osallisuuteen pääsi esinahan leikkauksella, Uuden Liiton osallisuuteen uudestisyntymällä eli sydämen ympärileikkauksella.
Paavalihan opettaa Korinttolaisille kastetta juuri VT:n kaste-esimerkin avulla.
"were all baptized" myös sylilapset TULIVAT KASTETUIKSI (kastettav on objekti, Jumalan työn kohde kasteessa) ja kaikki saivat Kristuksen Hengen kasteessa, kuten nytkin on luvattu "teille ja teidän lapsille"
1.Kor.10 (VT:n kaste)
1.Kor.12 (Korinttolaisten kaste)
Kyllä Tapio opettaa oikein kasteesta!
Siunausta!
Ympärileikkaus on esikuva uudestisyntymiselle, sydämen ympärileikkaukselle Hengessä.
"....sylilapset TULIVAT KASTETUIKSI (kastettava on objekti, Jumalan työn kohde kasteessa)
---
Aivan!
Kun on kyseessä kasteen ulkonainen toimittaja (siis kastaja; "KASTAKAA"), verbi on aktiivissa.
Muulloin kastaa-verbi on säännöllisesti passiivimuodossa, kun kerrotaan jonkun tulleen kastetuksi?
Esim. Apt. 9:18 sanotaan, että Paavali "otti kasteen" (tuli kastetuksi).
Passiivimuoto kastaa-verbissä ilmaisee sen, että Paavali oli kohde (objekti).
Eikös se ole sama passiivi muoto Mark.16?
Joka uskoo ja on tullut kastetuksi, se pelastuu.
eli pelastuva on jossain vaiheessa tullut kastetuksi Jumalan tekona yhden kerran kastettu "on tullut kastetuksi" näin ja amen.
"hen baptisma" on kasteiden lukumäärää ilmaiseva sana "yksi"=HEN.
Ympärileikkaus on esikuva uudestisyntymiselle, sydämen ympärileikkaukselle Hengessä.
...
Raamatun mukaan kaste ON lapselle Kristuksen ympärileikkaus. (siis ei pelkkä esikuva), vaan ON.
"ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella: ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista."
ympärileikkaus, tulee uudestisyntymässä, kaste ei ole uudestisyntymä, muutenhan koko Suomen kansa olisi uudestisyntyneitä Jeesuksen seuraajia, onko mielestäsi näin?
Ihminen voi tietenkin omassa elämässään kutsua elämänsä käännekohtia uudestisyntymisiksi, mutta Raamattu liittää uudestisyntymisen kasteeseen, jossa aletaan elää uutta elämää Kristuksen ruumiin jäsenenä.
miksi entuudestaan uudestisyntyneen pitäisi vielä "kuolla" kasteessa? mahdoton logiikka sulla Naomi.
Raamatun mukaan kukaan ei ole uudestisyntynyt ennen kastettaan (lue Apt.19-luku 12 miestä Efesossa, eivät uudestisyntyneet vielä uskoon tullessaan, vaan kasteessa, joka on Raamatun oppi, uudestisyntymisen peso)
Room.6:4
"Näin meidät KASTEESSA annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista"
Joo...
---
Uskovien kasteen kannnattajat korostavat ihmisen omaa osuutta kastetapahtumassa.
Sanoja "ottaa", "antaa" ja "itse" ei ole laisinkaan Raamatun alkukielessä, kun kerrotaan jonkun tulleen kastetuksi. Voit itse tarkistaa/tarkistuttaa tämän.
Tämä painotusero (ns. uskovien kasteen ja Raamatun mukaisen kasteen välillä) tulee hyvin esiin silloin, kun kysytään, mikä on näiden kahden kasteen sisältö.
Uskovien kasteen kannattajat- tehdessään kasteestaan ihmisen omaa tekoa ja ratkaisua korostavan lain teon- hävittävät raamatullisen kasteeseen liittyvän Jumalan yksinomaista armotekoa ja lahjaa ilmentävän (evankeliumiin liittyvän) merkityksen.
Niinpä moni heistä hämmentyykin, kun kysyy, miten Pyhä Henki liittyy kasteeseen, tai onko heidän mielestään kaste lakia vai evankeliumia.
Harvoin saa selviä vastauksia näihin kysymyksiin.
Moni alkaa myös parjaamaan lapsikastetta, eikä vastaa itse kysymykseen!
---
Huom! Naomia rohkaisisin jatkamaan kasteasian tutkimista...siinä riittääkin tekemistä!
koko Suomen kansa on uudestisyntyneitä Jeesuksen seuraajia?
mie ainaskaan ole parjaamismielessä. Kysymykseni ja vastaukseni ovat useinkin myös pohdintoja, eikä toista keskustelijaa ole tarkoitus millään tavalla "kiusata".
Kaste voi olla myös teko vauvana saadussa kasteessa, jos siis kaste nostetaan pelastavaksi elementiksi ohi Kristuksen, silloin suoritetaan jotain muita tekoja, eikä uskota Jeesuksen ristintyöhön. Eli voi lapsikastekin olla lainsuoritusta, kasteesta tehdään laki, sekä lapsikaste että aikuiskaste voi nousta laiksi, kun ihminen kuvittelee kasteen olevan pääsylippu taivaaseen.
Oppi pitää perustaa vain ja ainostaan siihen mitä Raamattu asiasta sanoo. Se on relevanttia.
Seuraavaksi varmaan kysyt pääsikö Hitler taivaaseen?
että otan Hitler -kortin käyttöön ;)
Ehkä logiikallasi pitäisi kysyäkin, kaikki kastetuthan ovat mielestäsi uudestisyntyneitä, eihän heistä silloin hirmutekoihin tulisi olla.
Joo, mutta kun katsoo tätä kirkon kastekaavaa, se on katolilaisuudesta. Ja kun ajatellaan alkuseurakuntaa, niin eiväthän apostolit kastaneet uskomattomia, vaan Jeesukseen uskovia.
kastetoimitus ei varmaankaan mennyt Luterilaisen kastekaavan mukaan, joka on perintöä katolilaisuudesta, tuskinpa vain?
Jeesushan kaikki kansat ja kansoihin kuuluvat lapset käski kastaa omikseen. Ei Luther kastekäskyä antanut, vaan Jeesus viimeisinä sanoinaan ja testamenttinaan uskotuille 11 miehelle toimeenpanoa varten. ei selittelyä varten,vaan " menkää siis ja tehkää"
"Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetusLAPSIKSENI, KASTAMALLA heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen JA OPETTAMALLA heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
Jeesus sanoi kasteen kohderyhmäksi "kaikki kansat", jotka piti kastaa.
Keitä sitten kastettavaan kansaan ja seurakuntaan luettiin kuuluviksi:
"Kootkaa kansa, pitäkää pyhä seurakuntakokous, kerätkää vanhukset, kootkaa lapset ja rintoja imeväiset; lähteköön ylkä huoneestansa ja morsian kammiostansa."
Ja kasteessa on mukana Jeesus kun lasta kastetaan. Missä kaksi tahi kolme on koolla, siinä minä olen läsnä,lupaa Jeesus. Ja Jumala lupaa antaa Pyhän Hengen ihan vapaasti.
Naomi on kuitenkin jotenkin sitoutunut tuohon uudestikasteen henkeen? vaikuttaa siltä?
käskyssä ei puhuta mitään kastettavan iästä. Kaikki kansat, eivät tarkoita kaikkia ihmisiä. Opetuslapsi ei tarkoita kastettavaa lasta. Mistä kummasta saat kaiken väännettyä nurinniskoin, näyttää toimintasi olla omista lähtökohdistasi peräisin olevaa, koska perustelusi ovat tuulesta temmattuja. Eli Opetuslapsi, ei tarkoita yhtäkuin lapsi iältään.
lainaukseesi, laittaisitko mistä kohdin Raamattua olet sen ottanut, nimittäin tulee aina ottaa koko luvun asiasisältö huomioon kun Sanaa tutkii, yksittäisillä jakeilla saatetaan "saada" vaikka mitä oppia "oikeaksi" eli saatetaan toinen asiasisältö saada näyttämään toiselta.
siulla tuo henkioppi näyttää vellovan taustalla ajattelussa, vapaudu hyvä ihminen jo tuollaisesta.
Liitätkö tuon: siellä missä kaksi tahi kolme on koolla, kasteeseen tällä kertaa, sehän liittyy uskovien yhteyteen tuo asia?
Entä jos kastettavan lapsen kastetilaisuudessa ei ole yhtään uskovaa läsnä, jos pappikin on hairahtunut ja koko seurakuntaväki, missä silloin on se kaksi tai kolme?
Jeesushan tuli syntisiä varten.
Luuk. 7:34
Ihmisen Poika on tullut, hän syö ja juo, ja te sanotte: 'Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja syntisten ystävä!' [Luuk. 15:1,2 ]
Tekopyhien luona on ihan eri "jeesus"
Matt.7:22-23
ei "kaikki kansat" vaan "kaikista kansoista" miten sitä nyt kansoja voisi kastaa?
argumettisi ole sivuraiteilla, jos puolustelet kirkon kastekäytäntöä tuolla? Jos syntinen ei halua uskoa Jeesukseen, mutta on saanut silti kasteen, mikä kaste se on? Onko silloinkin kasteen saanut uudestisyntynyt? Pointtihan on siinä, jos syntinen uskoo Jeesukseen, hän saa Vapautuksen ja armon osakseen.
Kastekeskustelussa kuitenkin sinulta loppuivat paukut selvästikin. Et taida haluta keskustella, taidat haluta vain argumentoida vastaan joka asiaan, vaikka perustelut sinulta loppuisivatkin?
Naomi: "...kaste nostetaan pelastavaksi elementiksi ohi Kristuksen, silloin suoritetaan jotain muita tekoja, eikä uskota Jeesuksen ristintyöhön..."
---
Tarkoitatko taas, ettei Jeesus mitenkään liity kasteeseen?
Silloinhan kasteesta jää jäljelle pelkkä vesi ja ihmisen teko Jumalalle.
Etkö tiedä, "että me kaikki, jotka OLEMME KASTETUT KRISTUKSEEN, OLEMME HÄNEN KUOLEMAANSA KASTETUT" (Room. 6:3)?
-Eikö sinulle merkitse mitään se, että meidät kastetaan Kristukseen?
(Lue Room. 6:1-14!)
huomioon, että noihin aikoihin, kun nuo kyseiset kirjeet ovat kirjoitettu, kastekäytäntö on ollut eri kuin nykypäivänä. Kaste ei silloin ollut koko kansan markkinatavaraa, nimenantojuhlaa, vaan uskovien kaste.
Olen aika monesti sanonut tässäkin ketjussa siitä, että noiden kirjeiden kirjoittamisen aikoihin ei kastekäytäntö ollut katolilaisen hapatuksen mukainen muotomeno. Eli jo lähtökohdat ovat tyystin erinlaiset.
...mikään kaste-foorumi, mutta kirjoitit:
"Kirkon suorittamasta kasteesta on tullut perinnetoimitus, jolla ei ole uskon kanssa mitään tekemistä."
Kommentti: Tunnen valtavasti perheitä x, jotka
haluavat kastaa vauvansa a. koska vauvalle
pitää saada nimi, b. koska muutkin niin tekevät, c. eivät tiedä, miten lapselle nimen muuten
voisi antaa. Luonteenomaista näille perheille on, että he eivät tunnusta Jeesusta Vapahtajakseen, vaan aivan avoimesti ovat jopa
ateisteja yms. He eivät tiedä, miksi lapsi
kirkon opetuksen mukaan kastetaan. He eivät tiedä, mihin kirkko uskoo, saati mihin itse uskovat.
Tällöin vauvakasteesta on tullut toimitus, jossa
juhlien päätteeksi otetaan pahimmillaan kummien
kanssa kännit.
Aivan kuin 'kristilliseen avioliittoon vihkimisessä ovat alussa jumalattomat polttarit
kaikkine riettauksineen. Häät, jotka päätyvät
siihen, että suurinpiirtein 90% vieraista on
kunnon kännissä kaikkine lieveilmiöineen juhlien
loputtua.
Entäpä joulun vietto? Tunnen monta ateistia
lähipiiristä, jotka viettävät joulua kristillisen tradition mukaan, koska se on niin
tunnelmallista muistuttaen lämpimästä joulun
hengestä lapsuudessa. (On se kumma, miten ihmiset ovat äkäisiä ja stressaantuneita joulun
alla).
No, tätäkään juhlaa ei vietetä ilman vähintäänkin pientä hiprakkaa, jos ei suurempaa.
Mediassa mainostetaan runsaasti sloganilla 'anna
lapsellesi raitis joulu'. Miksiköhän?
Eräs perhe x, kysyi minulta: "Miten lapselle voi
nimen antaa, jos ei ole ristiäisiä?" Kyseessä
oli keskiluokkainen perhe, joista yksikään ei
tunnustautunut kristityksi.
Niinpä kieltämättä Naomin aloituksessa on paljon
totuutta. Karvasta nieltävää varmasti monelle
täällä, mutta sokeita ette voi olla. Ummistaa
ette voi silmiä siltä, että tämä maa ei ole
kristitty maa, vaan pakanallinen maa, jossa
murto-osa on kristittyjä.
Itseäni en korota, vaan rukoilen tämän maan
puolesta, että edes yksi kääntyisi näistä
poloisista. 'Monet ovat kutsutut, harvat valitut.' Kaikkia kutsutaan, mutta Karitsan
vereä pidetään halpana.
Suuttukoot minulle nyt sitten ylläolevan
kirjoituksen takia kuka hyvänsä, mutta liian
läheltä ja laajalta sektorilta olen asioita
seurannut sekä omin korvin kuullut että omin
silmin nähnyt.
PS. Sunilainen en ole.
jpp3,...Kerrot viestissäsi paljon, mitä kaste EI OLE ja kuinka monet ihmiset toimivat kastetilaisuudessa ja sen jälkeen.
Kertoisitko vielä, mitä kaste ON!
Mitä kaste "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen" (Matt. 28:19) sinulle merkitsee?
Toimiiko kasteessa ihminen vai Jumala?
sellaisena kuin se esimerkiksi luterilaisen kaavan mukaan suoritetaan,
ON kirkon paljasta vallankäyttöä. Turha siihen on muuta substanssia kuvitella.
Valtiokirkko merkitsee vauvakasteen avulla ihmiset valtansa alle.
Ihmiset tosin nykyaikana yhä huonommin pysyvät kirkollisen vallan alla.
Mekaaninen kasterituaali vastasyntyneelle on perua Rooman kirkon alkumetreiltä,
jolloin tarvittiin jokin selvä valtareviirin merkki kaikkiin kansalaisiin.
Massakastamisella ja sen seurauksilla on verinen historia kuten
paavillisen pakkovallan toimeenpanolla valitettavasti yleensäkin on.
Kirjoitin kommenttini näin voimalliseen sävyyn, koska on väärin kaunistella
asiaa Raamatun jakeiden turhalla pyörittelyllä ja inhimillisellä rikkiviisastelulla.
Tapio522, tiedät kyllä omassatunnossasi oikein hyvin sen,
mikä on oikea raamatullinen kastekäytäntö, joohan?
Kaikille viisasteluun taipuvaisille, sopii myös itselleni, sanottakoon:
pelastuksen ovi on avoinna niille, joilla on sydämessään elävä usko Jeesukseen.
Hyvää ja rauhanomaista päivän jatkoa!
...jo vastaamassa sinulle. Kasteesta olen käynyt
monet keskustelut jo 80-luvulla. Monenlaisia
käsityskantoja on. Mutta yhteenvetona sanon vaan,
että mihin on sylivauva-kaste johtanut...Et voi
olla sokea. Kirkkohistoriaakin kun lukee, niin
on aika surullista luettavaa.
Sinun uskoasi en epäile, mutta välttelen puuttumista opillisiin käsityksiin kasteesta. Se suo on
loppumaton - puhun kokemuksesta. Ja jos sylivauva-kasteen puolustajat luopuisivat
käsityksistään, niin koko valtiokirkkojärjestelmä
romahtaisi paavin peruineen.
Toin vain esiin, että Naomin avauksessa on paljon
totuutta, ja sen me saamme omin silmin havaita.
Tiivistetysti sanon kuitenkin, että ensin usko ja
sitten kaste.
1.Kor.
1:17 Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi.
En vähättele kasteen merkitystä. Ei em. sitä
merkitse. Mutta nyt on käynyt maassamme niin, että Kristuksen risti on mennyt mitättömäksi,
valitettavasti. Olet käynyt kastekeskustelua
ja ok. Minä en sitä jaksa enää käydä.
Taisitte ymmärtää väärin kysymykseni.
En kysynyt, mitä kaste EI OLE, vaan MITÄ KASTE ON (Muutakin kuin vettä ja oma uskonsuoritus Jumalalle).
Itse mielelläni keskustelen kasteen hengellisestä sisällöstä.
Itse en välttele tästä puhumasta, onhan kaste opin alkeisiin ja pelastumiseemme liittyvä asia (Hebr. 6:2, Mark.16:16).
Usko ja kaste....
Semper.Fidelis: "Kirjoitin kommenttini näin voimalliseen sävyyn, koska on väärin kaunistella".
---
Uskontoja on aina käytetty ja käytetään väärin omiin valtapyrkimyksiin.
Ei näistä tule vaieta.
Toivottovasti emme itse sorru samaan.
Jospa kirjoittaisit yhtä voimallisesti "Knutbystä".
Tällä tarkoitan sitä, että muissa kyllä huomaamme virheet, mutta oma "pesä" jää puhdistamatta.
--
Muistakaamme, mitä Jeesus opettaa Vuorisaarnassaan (Matt.7:1-5).
--
7:1 "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi;
7:2 sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.
7:3 Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?
7:4 Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Annas, minä otan rikan silmästäsi', ja katso, malka on omassa silmässäsi?
7:5 Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä.
Karttakaamme ulkokultaisuutta!
Tapio522:
>>Jospa kirjoittaisit yhtä voimallisesti "Knutbystä".
kaikki perinteet ovat niin rakkaita suomalaisillekin, kaste ei monille suomalaisille liity mitenkään uskoon vaan vauvalle annetaan perinteiden mukaan nimi. Väitän, että näissä kastetilaisuuksissa eivät kovinkaan monet vanhemmat mieti että se edes on millään tavalla uskonnollinen toimitus.
Hyvin toit asian esille.