Ahvenanmaalle?
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Vihan veljet&btnG=Google-haku&meta=
http://fi.wikipedia.org/wiki/Akateeminen_Karjala-Seura
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aunuksen_retkikunta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielipolitiikka
"Pariisin rauhansopimuksessa Suomen menettämien alueiden väestön uudelleen asuttamisessa kielipoliittiset kysymykset nousivat keskeiseen asemaan. Pakkoluovutettujen alueiden väestön, joka muodosti 12 prosenttia koko maan väestöstä, uudelleen asuttaminen oli sosiaalista agraaripolitiikkaa — kaikille halukkaille oli tarjottava mahdollisuus omaan maahan ja asuntoon. Tälle periaatteelle perustunut maanhankintalaki hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1945.[2]
Silloisen pääministerin, J. K. Paasikiven, vaatimuksesta maanhankintalakiin lisättiin kielipykälä, jonka mukaan siirtokarjalaisten asuttaminen ei saanut muuttaa kuntien kielisuhteita, mikä käytännössä esti evakkojen asutuksen ruotsinkielisiin ja kaksikielisiin kuntiin, koska ruotsinkielisiä evakkoja ei juuri ollut. Paasikiven näkemyksen mukaan evakot olisivat uhanneet ruotsinkielisten asutusta ja kulttuuria, jotka säilyttämällä pidettäisiin yllä Ruotsin, Pohjolan ja sitä kautta koko läntisen maailman kiinnostus Suomen kohtaloon. Kuten 1930-luvullakin, kielipolitiikalle muodostui ulkopoliittinen ulottuvuus."
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Vihan veljet&btnG=Google-haku&meta=
http://fi.wikipedia.org/wiki/Akateeminen_Karjala-Seura
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aunuksen_retkikunta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielipolitiikka
"Pariisin rauhansopimuksessa Suomen menettämien alueiden väestön uudelleen asuttamisessa kielipoliittiset kysymykset nousivat keskeiseen asemaan. Pakkoluovutettujen alueiden väestön, joka muodosti 12 prosenttia koko maan väestöstä, uudelleen asuttaminen oli sosiaalista agraaripolitiikkaa — kaikille halukkaille oli tarjottava mahdollisuus omaan maahan ja asuntoon. Tälle periaatteelle perustunut maanhankintalaki hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1945.[2]
Silloisen pääministerin, J. K. Paasikiven, vaatimuksesta maanhankintalakiin lisättiin kielipykälä, jonka mukaan siirtokarjalaisten asuttaminen ei saanut muuttaa kuntien kielisuhteita, mikä käytännössä esti evakkojen asutuksen ruotsinkielisiin ja kaksikielisiin kuntiin, koska ruotsinkielisiä evakkoja ei juuri ollut. Paasikiven näkemyksen mukaan evakot olisivat uhanneet ruotsinkielisten asutusta ja kulttuuria, jotka säilyttämällä pidettäisiin yllä Ruotsin, Pohjolan ja sitä kautta koko läntisen maailman kiinnostus Suomen kohtaloon. Kuten 1930-luvullakin, kielipolitiikalle muodostui ulkopoliittinen ulottuvuus."
Vastaukset 6
Vanhimmat
Yrittivät murhata Mannerheimin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkärit
"Pian jääkärien Suomeen palattua tehtiin epäonnistunut pommiattentaatti kenraali Mannerheimin esikuntajunaan. Tämä liittyy jääkäripataljoonan käyttöä ja jääkärien asemaa koskeneeseen Mannerheimin ja jääkärien väliseen ns.jääkärikonfliktiin."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkärikonflikti
Eikö ne puhuneet käkisalmen kartanoissaan ruåttia?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wilhelm_Thesleff
"Syntymäpaikka Viipurin maalaiskunta"
Jos tuosta naamasta löytyy ruotsalaisia piirteitä, niin avot harassoo.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Päämaja_(valkoiset)
"Yhteysupseerit olivat päämajan yhteys Saksan Itämeren-divisioonan ja päämajan välillä. Valkoisen armeijan päämajassa yhteysupseerina toimi yleisesikuntamajuri Werner Grantz. Saksassa Danzigissa toimi yhteysupseerina everstiluutnantti "Vilhelm Aleksander Thesleff, johon ylipäällikkö oli pettynyt, koska tällä komennuksellaan hän ei saanut toimitettua yhtään tilannetiedotusta päämajaan ennen kuin saksalaiset olivat vallanneet Helsingin. Thesleff oli kumminkin informoinut saksalaisia m.m. Suomen poliittisista oloista. Ylipäällikkö katsoikin Thesleffin toimineen päämajan etujen vastaisesti. Thesleffin adjutanttina toimi jääkäriyliluutnantti Aksel Woldemar Falkenberg, hänen sijoituspaikkansa oli Itämeren Divisioonan esikunnassa."
PÄivitäpäs historiantietojasi. Aunusken retkeen ei todellakaan osallistuenet pelkästään Suomen karjalaiset, vaan yleensä suomalaiset.
Miehistö: Pohjanmaan koulupoikia jotka ei ehtineet punikkien tappamiseen. Aloittivat tappamisen jo Suommen puolella.
Sponsorit: KOP ja metsäyhtiöt.
Tavoite: Itä-Karjalan metsät
Tulos: Upseerit saivat Aunuksen pankin kullan. Sotimisinto loppui siihen.