Ovatko edunvalvojamme tomppeleita vaiko suurpääoman sätkynukkeja ?

Vastaanottaja [email protected]

Lähetetty 29.1.2008 21:15:11

Lähettäjä antti pesonen

Aihe ÄLKÄÄ UNOHTAKO KANTOJA

Vaihtoehdot TEXT/HTML

ÄLKÄÄ UNOHTAKO KANTOJA


Aluepolitiikasta


Kun nykyisin puhutaan tasa-arvosta, niin tarkoitetaan sukupuolista tasa-arvoa. Alueellinen tasa-arvo tai aluepolitiikka eivät kuulu isojen poikien

suosikkiaiheisiin. Päin vastoin yritysmaailman huipulla ja samalla yhteiskunnan oikealla laidalla on usein kerrottu, että pienen maan pitää

keskittää voimavaransa myös alueellisesti, jotta pärjäisimme kansainvälisessä kilpailussa. Tulevaisuuden Tutkimuksen seuran tilaisuudessa kertoi

elinkeinoelämän edustaja jo vuonna 1991, että elinkeinoelämän mielestä kehitysalueiden kahden miljoonan väestömäärä pitää vähentää puoleen ja että

EU-jäsenyyden avulla se onnistuu.



Tätä taustaa vasten ei liene ihmettelemistä, jos Wallenbergien suku ja Stora Enson toimiva johto eivät pane painoa työpaikkojen säilymiselle

Kemijärvellä, jos kerta Lapin ja Itä-Suomen tyhjeneminen on yleensäkin suuryritysten piirissä haluttu tapahtuma. Keskittämisideologian mukaista, ja

näinhän saadaan työvoimaa etelään.



Stora Enson johtaja Jouko Karviselle kysymys on jo varmaan myös henkilökohtainen arvovaltakysymys, jolloin ei enää tarvitse muita kuunnella. Johtaja

DI Karvisen tausta ennen metsäteollisuutta oli mm. ABB:n automaatioteknologiassa, Royal Philips Medical Systemsissä ja Royal Philips

Electronicsissa. Tällä taustalla johtaja tietää, että metsäalan asiantuntijat ovat väärässä, kun esittävät, että Kemijärvelle kyllä riittäisi puuta

tulevaisuudessakin.



Määritelmän mukaan iso raha on aina oikeassa, vaikka se tekisi kuinka suuria möhläyksiä, kuten juuri Stora E Amerikan mantereella. Osti siellä

tehtaat 4,9 mrd eurolla ja möi seitsemän vuotta myöhemmin viime syyskuussa 1,8 miljardilla, Wikipedian mukaan. Johtaja Karvinen oli ollut

myyntihetkellä johtajana puolisen vuotta. Heti tämän jälkeen hän tiesi esittää myös Kemijärven saneerausta.



Omistajapolitiikasta



Kun Kekkosen aikana haluttiin työtä koko maahan ja perustettiin mm. Rautaruukki, Kemijärven tehtaat ja jaloterästehdas Tornioon, niin rahaoikeisto

oli hirmuisesti vastaan. Terästehdaskin saatiin aikaiseksi vain mielenosoitusten avulla. Tänään nämä valtionyhtiöt ovat sen sijaan erittäin

haluttuja yksityistämisen kohteita. Nyt ei muistella menneitä, ei häpeillä eikä nirsoilla. Kyllä hyvin kannattavat yritykset kelpaavat yksityiselle

isolle pääomalle.



Poliittinen johtomme onkin toiminut rahaoikeiston toiveitten mukaisesti. Kaikki mahdollinen yksityistetään niin nopeasti kuin äänestäjät sen suinkin

sallivat. Ja mitä on



- 2 -

jäljellä, niin niidenkään hallintoon ei haluta puuttua. Ministerimme näyttävät uskovan, että raha on heitä viisaampi. Mihin näitä ministereitä

sitten tarvitaan?



Yksi esimerkki on myös malminetsintä. EU:n häämöttäessä valtion merkitys malminetsinnässä ajettiin minimiin. Geologit uudelleenkoulutettiin

ATK-asiantuntijoiksi. Sittemmin on otettu vastaan ulkomaiset malminetsijät ja heidän ansiostaan on saatu kaivoksia, mutta myös melkoisia kaplakoita.

Geologeista on taas kysyntää. Mutta oliko tämäkin tarpeellista? Raaka-aineittemme saattaminen kansainvälisen pääoman käyttöön kotimaisen sijasta?

Haluamme ehdottomasti päästä riistettäväksi kehitysmaaksi.



Yliopistoja tai kaikkia tutkimuslaitoksia ei ole Suomessa vielä yksityistetty. Siten perustutkimuksen tasolla etsitään ihmisten ja kansakunnan

parasta laajalla rintamalla. Sitten käytäntöön siirryttäessä ketju osin katkeaa. Iso raha ja isot yritykset saavat johtaa tuotekehitystä ja

yhteiskunnan kehitystä. Niinpä tuotekehitys ei ole pääideologialtaan lähtenyt siitä, mitä esimerkiksi Lapin raaka-aineista voitaisiin tuottaa.

Eräänkin yrityksen "tuotekehitys" on sen sijaan tuottanut päätöksen sulkea täältä hyvin kannattava tehdas ja laajentaa Venäjällä.



Ei yritysten politiikka tai tuotekehitys tietenkään aina ole pienen ihmisen edun vastaista. Suuryrityksissäkin työskentelee suuri joukko

innostuneita tutkijoita ja kehittäjiä, joiden työ usein on myös yhteiskuntakokonaisuuden edun mukaista. Niinpä metsäyhtiö UPM on nyt perustamassa

Chempolis Oy:n ajamalla tekniikalla peltosellutehdasta Kauko-Itään. Kannatettavaa kehitysyhteistyötä, vaikka kyllähän peltosellua voitaisiin tuottaa

Suomessakin. Jos valtiovalta olisi ollut ajan tasalla, niin alan pioneerilaitos olisi rakennettu johonkin maamme kehitysalueelle. Taitaa vain

EU-jäsenyys estää kunnollisen alkutuen. Ei saa vääristää kilpailua.



Tähän omistajapolitiikkaan saadaan helposti muutos. Ihmisten tarvitsee vain äänestää oikeita puolueita. Seuraavaksi ovat kunnallisvaalit.



Kannoista



Pääomavaltainen metsäteollisuutemme on ollut valtio valtiossa ja enemmänkin. Energiakriisin yhteydessä se joutui outoon tilanteeseen: puulle tuli

toinenkin potentiaalinen käyttö, energiakäyttö. Tutkijat innostuivat ennustamaan öljyn loppumista ja energian hinnan hurjaa jatkuvaa kasvua.

Siitähän seuraisi, että massapuuta laitetaan energiaksi ja sellun raaka-aineen hinta nousee jatkuvasti. Torjuntatoimina otettiin käyttöön mm.

seuraavaa:



-VTT sai tutkia puuenergian käyttämistä vain suurteollisuuden tarpeisiin, eli siitä lähtien, kun puu oli tehtaan portin sisäpuolella. Puuenergiasta

kyllä puhuttiin muuallakin, mutta sen kehittämistä tuettiin mitättömillä summilla.

-Hakkeelle mitattiin kallis hinta, kun työttömät laitettiin likimain paljain käsin keräämään risuja. Vaikutettiin julkiseen mielikuvaan, jotta

haketta ei ryhdyttäisi käyttämään.





- 3 -

-Kannot unohdettiin maatumaan ja mahdollista tulevaa suurteollisuuden käyttöä odottamaan. Kokeiluja tehtiin varovaisesti ja yksityisten kokeiluja

ainakin Kainuussa haitaten. Teollisuuden omat kokeilut Kainuussa keskeytettiin ja kantohakkeen vastaanottaminen monopoliasemassa lopetettiin välillä

kokonaan. Kantotietämyksen arvostetuin (metsäntutkimuslaitoksen) professori antoi oma-aloitteisesti tyrmääviä lausuntoja kantojen energiakäytöstä.



Aikoinaan teollisuudella oli suunnitelmia kantojen käyttämisestä myös sellunkeitossa. Ruotsissa toimikin 70-luvulla kantoasema. Kantojen nostoon

käytettiin siellä Tervolan konepajan kehittämää kantoharvesteria. Hake meni selluksi ja osin energiaksi. Jo vähäisellä tutustumisella saattoi

havaita, että tämä Gävlen asema oli ns. prototyyppi ja että prosessiin löytyisi helposti parannuksia.



VTT kehitteli puuhakkeelle värierotteluun perustuvan menetelmän. Hake eroteltiin sellun keittoon menevään osaan ja polttoon menevään osaan, ja

maanomistajat perustivat tehtaan Kankaanpäähän. Sitten sellujakeen vastaanottaja lopetti vastaanoton ja Kankaanpään tehdas paloi. Voisi olettaa,

että värierottelu kävisi yhdeksi menetelmäksi kantohakkeenkin puhdistamisessa.



Metsäyhtiö UPM Kymmene jatkoi kuitenkin kantojen ja metsätähteen käyttöselvittelyjä, ja kantojen käyttö pääsi yhtiössä vauhtiin tällä

vuosikymmenellä. Nykyisin yhtiön hakkuutähde-energiasta tulee peräti 40 prosenttia kannoista. Tämä edustaa jo todella merkittävää energiankäyttöä,

lienee luokkaa 2,4 TWh vuodessa.



Kantojen käyttöketjun parantamiseksi tehdään nyt taas keksintöjä ja ala näyttää lupaavalta. Samalla on myös lupaavia ajatuksia kehittää kantojen

sellukäyttöä entistä edullisemmaksi. Kaikkia tietämiänikään ajatuksia en voi kertoa, mutta ihmeenä pidän, mikäli sellukäyttö ei ole jo melkoisessa

vauhdissa kymmenen vuoden kuluttua.



Kannot ovat todella merkittävä raaka-ainereservi niin energiaksi, selluksi kuin muunkin kemian teollisuuden lähtöaineeksi. Lapin oloissa voidaan

karkeasti olettaa, että kannoissa on suuruusluokaltaan noin 30 prosenttia runkopuun biomassasta.



Kaikkia kantoja ei toki kannata kerätä eikä kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä ole tarpeeksi tutkittu. Jos esimerkiksi kaikki kannot juurineen ja

oksatkin viedään metsästä, niin ravinteiden palautus tuhkan muodossa saattaa olla tarpeen. Mutta jos vaikkapa vain kuudesosa kannoista saataisiin

hyötykäyttöön, se merkitsisi jo viiden prosentin lisäystä runkopuun määrään. Kannattaisikohan tämä mahdollisuus ottaa huomioon myös Stora Ensossa?

Samalla kannattaa huomata, että hakkeen tai muunkaan puutavaran kuljetus Itä-Lapista rannikolle ei ole kovin taloudellista puuhaa.

Kuljetuskustannukset vain kasvavat tulevaisuudessa, mikä myös puoltaa metsäteollisuuden tuotantolaitoksen säilyttämistä Kemijärvellä.



Mauri Nygård

Kokkolassa asuva FL

   Vakuutuslääkärit vastuuseen..

« : Tammikuu 31, 2008, 08:03:58 »       

Markus Helasen painajainen pahenee
IS Veikkaaja kertoi lokakuussa entisen jääkiekkomaalivahdin Markus Helasen traagisen tarinan. Kaukalossa aivovamman saanut Helanen on joutunut taistelemaan vakuutusyhtiö Pohjolaa vastaan saadakseen korvauksia ja kuntoutusta. Nyt Helasen tilanteessa on tapahtunut uusi, ikävä käänne: mieheltä löydettiin myös vakava niskavamma.

Lue Helasen tarinan uudet käänteet IS Veikkaajasta.

Jääkö tämäkin lausunto tavanonmaiseen tyyliin pelkästään sanojen helinäksi - poliitikko Braxin puheeksi ilman tekoja?

kuva: IS Veikkaja 29.1.2008

http://www.promerit.net/index.html

Lapin Kansa - lehdessä oli seuraavanlainen kuuma lahjavihje Matti Vanhaselle .

Kun nyt Matti Vanhanen saapuu huomenna 27.01.2008 vierailulle Kemijärvelle perehtymään Stora Enson hyvin kannattavan sellutehtaan alasajotunnelmiin , niin
Lapin Kansassa oli tänään sivulla 11 yleisönosastossa seuraavanlainen lahjavihje .

Jos Matti Vanhanen jatkaa edelleenkin mitäänsanomattomalla nyhverölinjallaan eikä tee mitään selvää valtiovallan taholta annettua kannanottoa Kemijärven tulevaisuuden puolesta , niin Kemijärven Massaliikkeen aktivistit ostakoot pääministerillemme kauniin , värikkään , kukallisen , silkkisen hamekankaan !

Onhan Nyhverö - Matti sitäpaitsi poikamies vaimonsa karattua ja erottua ja onhan nyt kaikenlisäksi menossa karkausvuosi . . . ! ! !


http://www.lapinkansa.fi/a/2008/01/26/mielipide.shtml

http://www.hs.fi/keskustelu/Hyv%E4stit+muumimaalle/thread.jspa?threadID=87852&tstart=260


Minusta Saska näkee totuuden

Suomen ryöstö | 4.1.2008 13:15

Mutta milloin äänestäjät näkevät sen?

Ihmisen alasajo ja talouseliitin ylösajo on ollut vallalla n. v 1987 jolloin kokoomus astui ruoriin ja myös sdp ja keskusta ovat lopettaneet ihmiseen ja ihmisyyteen katsomisen, ja toteuttaneet räikeästi talouslobbarien taustaryhmien "pääomajumalan" politiikkaa.

Kuka päätti
- pääomaverouudistuksesta 1993?
- elinkeinotoiminnan kaikenlaisten vähennysten lisäämisestä?
- julkisen palvelutuotannon, lastemme koulutuksen, terveydenhoidon supistuksista?
- tulo ja varallisuuselitiin avustamisesta niin, että heidän tulonsa ovat 1) vähän verotettua osinkotuloa ja vuositulot 1994-2005 nousseet + 52.000 eur, kun ennestään vähempituloisten tulot ovat nousset tänä aikana vain 9.400 eur?
- että juuri suurituloiset ovat Suomessa eniten avun tarpeessa?
- pääomaverotuksen poistamisesta samalla kun sairaanhoitajia pakotetaan pakkolailla töihin?
- kaiken kontrollin vähentämisestä, kun kyse on omaisuuden piilottamisesta ulkomaan osakasrekistereihin, verottajalta varallisuuden seurannan poistosta, leväperäisestä sisäpiiritiedon hyväksikäytön valvonnasta ym.ym.
- valtiolle rahaa lypsävien lehmien myynnistä keinottelun kohteeksi, kuten Fortum ja Nesteoil, Kemira ym.ym.
- valtion tosiasiavallan vaikenemisesta, vaikka mahdollisuus vaikuttamiseen on kuinka ilmeinen, kuten Stora Enso, Kemijärvellä..
- lain mahdollistamien kohtuuspäätösten tekemättömyydestä, kuten valtionyhtiön johtajan (Lilius yms.) jättilisäpalkkioiden kohdalla?
- vammaisten ja muiden sosiaalisesti apua tarvitsevien kontrollin kohtuuttomasta lisäämisestä (mm. vammaisuuttaan pitää todistella joka vuosi uudelleen ja uudelleen avun saamiseksi)?
- leimata avun todelliset tarvitsijat uusavuttomiksi ja peittää sillä tosiasiallinen arvottomuus ja armottomuus?
- pääomaa keränneiden pääomasaaliiden verottomuudesta yritysten sukupolvenvaihdosten verottomuuden kautta?
- pääomakeinottelijoiden suosimisesta ja tämä eliittiryhmän avun tarpeesta - palkkatyöläisiin ja työtä vailla oleviin nähden?
- taloudesta, jossa koko maan talous katsotaan virheellisesti pääomaeliitin näkökulman yksisilmäisen moraalin kautta?

Kuka ja ketkä olivat ja ovat nämä päättäjät?

Vastaa viestiin


http://www.hs.fi/keskustelu/Hyv%E4stit+muumimaalle/thread.jspa?threadID=87852&tstart=260